tag:blogger.com,1999:blog-67621674671083280192024-03-23T03:14:48.157-07:00Akateemiset naisetAkateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.comBlogger176125tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-81492704576305252312024-02-20T02:08:00.000-08:002024-02-20T08:40:21.528-08:00Minun urapolkuni: Tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja yrittää<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><i style="text-align: left;">Suomen Akateemisten Naisten Liiton Urapolkuja-sarjassa Akateemiset Naiset kertovat omasta työurastaan, sen kiinnostavista ja joskus odottamattomistakin käänteistä sekä pohtivat niitä tekijöitä, jotka ovat auttaneet heitä etenemään omalla urallaan. Tutustu Pia Mäkelän (Meri-Lapin Akateemiset Naiset ry.) tarinaan hoitoalalta. Hän kannustaa omalla esimerkillään kokeilemaan ja yrittämään - oma ala löytyy kyllä jokaiselle</i><span style="text-align: left;">.</span></div><p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4Ir35F3APPsi27ClM8rqnHeLiEyybCbuqjwst17rYraLIM67VMTKOTbKmiZZNswm021063mD2MDsk93n_nwtu-91-zMs3ok71axXeKacpZulKAVTq2mPsA0qxUFhVWRzsTM6wBZIjBSQEcie98ISqXZ16Hr3aL1FbiBTKQdkqCg_5BOaK6z_VSBgywvud/s1344/IMG_0874.jpeg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: justify;"><img border="0" data-original-height="1344" data-original-width="1344" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4Ir35F3APPsi27ClM8rqnHeLiEyybCbuqjwst17rYraLIM67VMTKOTbKmiZZNswm021063mD2MDsk93n_nwtu-91-zMs3ok71axXeKacpZulKAVTq2mPsA0qxUFhVWRzsTM6wBZIjBSQEcie98ISqXZ16Hr3aL1FbiBTKQdkqCg_5BOaK6z_VSBgywvud/s320/IMG_0874.jpeg" width="320" /></a></div>Olen aina ollut tekevä ja aikaansaava. Se sellainen, joka ei malta nukkua yön yli päätöksen suhteen vaan menee ja tekee, kokeilee ja yrittää. Aina se innostus ei kanna pitkälle, mutta aina se jotain opettaa.<p></p><p>Olin lapsena 4H-yhdistyksen aktiivinen kerholainen ja myöhemmin myös aktiivinen kerho- sekä leiriohjaaja. Tutuiksi tulivat myös erilaiset kilpailut ja tapahtumien järjestäminen. Lapsuudessa olin paljon isäni mukana hänen toimiessa aktiivisesti seura- ja yhdistystoiminnassa, kunnan luottamustehtävissä päätyönsä sekä sivutoimisen yrittäjyyden ohessa. Ja useamman kerran olen ollut myös äidin mukana auttamassa iltatöissä, perhepäivähoidossa olevia lapsia leikittämässä tai mansikoita myyntiin poimimassa. Yrittäjää minusta ei silti koskaan (ainakaan vielä) ole tullut.</p><h3 style="text-align: left;">Lähihoitajasta varhaiskasvatukseen</h3><p>Ylä-asteiässä touhusin mukana monessa: oli 4H-toimintaa, koululehteä ja työtä niin kaupassa kuin kahvilassa. Ylä-asteen jälkeen päädyin lukioon, mutta tekevälle ihmiselle lukio on kovin tylsä paikka. Jotain täytyi siis keksiä ja minähän keksin: ammattilukiota. Äitini menehtyessä syöpään lukioni aloituksen alkumetreillä näin läheltä hoitajien työskentelyä ja sieltä se pieni kipinä ehkä hoitoalaa kohtaan heräsi. Lopulta valmistuin pienen kylän lukiosta ylioppilaaksi ja samalla lähihoitajaksi 3,5 vuodessa. Siinä opintojen ja muun ohessa ehdin myös rakastua ja hankkia yhteisen omakotitalon. Ja koiran.</p><p>Jonkin aikaa työskentelin lähihoitajana, kunnes muutaman mutkan kautta päädyin ikäihmisten parista työskentelemään lasten pariin varhaiskasvatukseen. Sieltä heräsi kipinä ja tarve opiskella lastenohjaajaksi, jotta saisin omaa ammattitaitoani vahvistettua. Menimme naimisiin ja saimme perheenlisäystä, kun esikoisemme syntyi 2013. Samalla omakotitalo vaihtui toiseen. Siinä äitiyslomalla sitten oli hyvin aikaa tehdä lastenohjaajan tutkinto loppuun sekä pyörittää oman kunnan äideille aktiivista toimintaa. </p><p>Äitiyslomani jälkeen palasin varhaiskasvatuksen töihin. Lapsi lähti hoitoon ja mies ahersi tehtaalla. Minulla lastenhoitajan töitä riitti, mutta vain pienissä pätkissä ja puolen vuoden työsopimus tuntui jo lottovoitolta. Elettiin rauhallista ja tyytyväistä perhe-elämää useampi vuosi ja ainoa urahaave minulle oli vakituinen työ. Vannoin, etten palaa enää ikäihmisten tai sairaanhoidon pariin</p><p>Vuosi 2017 vaihtui ja odotin perheemme kuopusta kesäkuussa syntyväksi. Loppiaisena saimme ikäviä uutisia, joiden myötä jouduimme sanomaan jäähyväiset omalle isälleni helmikuun alussa. Sen myötä päädyimme muuttamaan koko perhe takaisin tyhjäksi jääneeseen lapsuudenkotiini ja hankimme myös toisen koiran. Myös kuopuksemme aikainen äitiysloma loppui ja pääsin töihin jälleen varhaiskasvatukseen. Siinä myös sitten yhdistystoiminta jatkui vapaa-ajalla kyläyhdistyksessä ja paikallisessa MLL-yhdistyksessä. Töiden puolesta työsopimukset olivat jo pidempiä, mutta uhka varhaiskasvatuksen uudistuksista sai miettimään jatko-opintoja ammattikorkeakoulussa.</p><h3 style="text-align: left;">Sairaanhoitajan ammattikorkeakouluopinnot</h3><p>Hain keväällä 2021 ammattikorkeakouluun sosionomiksi pääsemättä kouluun. Jatkoin töitä entiseen tapaan ja päätin hakea syksyllä uudelleen. Syksyn haun yhteydessä laitoin myös sairaanhoitajan tutkinnon toiseksi vaihtoehdoksi. Samaan aikaan katselin muita työpaikkoja sillä määräaikainen työ ei tuntunut itselle tarpeeksi varmalta. Lopulta löysin itseni samaisen vuoden joulukuussa työskentelemässä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella varahenkilöstöstä lähihoitajana, vaikkei minun koskaan pitänyt palata niihin töihin. </p><p>Tässä vaiheessa olin haudannut ajatuksen jatko-opinnoista ja päättänyt keskittyä uuteen työhöni. Ehdin olla alle kaksi viikkoa uudessa työssäni lähihoitajana, kun sain ilmoituksen sähköpostiin, että olin saanut sairaanhoitajan monimuoto-opintoihin paikan ammattikorkeakouluun. Koulu alkoi kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Lähdin kouluun asenteella, että käyn sen hitaasti omaan tahtiini, sillä olihan minulla uusi lähihoitajan työ ja perhe myös huolehdittavana eikä minulla ollut kiire mihinkään. </p><p>Keväällä 2023 hyödynsin mahdollisuutta opintovapaaseen kahdeksan viikon ajan kahta palkatonta työharjoittelua varten omasta varahenkilöstön työstäni. Muun ajan tein töitä 100% työajalla ja mukautin työharjoittelut palkalliseksi työnkierron ja oman aktiivisuuden avulla. Viimeisen harjoittelun myötä jäin työlomalle varahenkilöstön työstä ja siirryin töihin nykyiseen työpaikkaani vuodeosastolle määräaikaiseksi sairaanhoitajaksi. Koulu loppui syksyllä ja paperit sain käteen alle 2,5 vuoden opiskelulla. Pian sanoin myös irti varahenkilöstön lähihoitajan työni ja allekirjoitin sairaanhoitajan työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevana vuodeosastolle.</p><h3 style="text-align: left;">Osastonhoitajan sijaisuus ja lähiesihenkilötyön opinnot</h3><p>Vuoden 2023 lähestyessä loppua silloinen osastonhoitajamme kysyi minulta olisinko kiinnostunut sijaistamaan häntä seuraavan vuoden. Vastasin kysymykseen saman tien myöntävästi, koska tiesin ettei vastaavaa mahdollisuutta tulisi uudelleen. Perehdytyksen jälkeen siirryin helmikuun alussa 2024 sairaanhoitajan työstäni virkaasijaistavaksi osastonhoitajaksi ja aloitin oppisopimuksella lähiesihenkilöopinnot. </p><p>Viimeinen vuosi on ollut vauhdikas ja täynnä yllätyksiä. Olen myös nyt ymmärtänyt miksi aina sanotaan, että elämämme tapahtumat valmistelevat aina meitä, jotain varten. Ja että puoliso on se elämämme peruskallio, johon nojata. Lapsillemme olen sanonut, ettei tarvitse tietää miksi tulee isona. Se selviää kyllä varmasti aikanaan. Tärkeintä on, että uskaltaa kokeilla ja yrittää. </p><p>Piia Mäkelä<br /></p>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-39610554899344866762024-02-09T07:50:00.000-08:002024-02-09T07:50:18.912-08:00 A happy meeting with Turkish Association of University Women<p>On my recent congress trip to Istanbul in January 2024, I got a chance to meet two lovely ladies from the Turkish Association of University Women: board member <b>Başak Ovacık</b> and president <b>Rahsan Bilge</b>. Başak (pictured here with me) works as an university lecturer in gender studies. </p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXvtDemiYeAxQXbNJVy1FAWC61UW6D4rSJQb0Dm9bKZwG4ewknirqfSKpmOvt316lgTRz9igVWD_nHdp9AjGMAXCGZ9p8TOdyuM2oQZ1AV7mpgVm6EUtSqRhLq4nehxl4n40qHE2Jyw8m2pR8VKuWYF7v3v-5FHNi-jT19_8V19-wgQ2QjPIoZnl6ja74N/s4624/IMG_20240123_111909875_MP.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4624" data-original-width="2030" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXvtDemiYeAxQXbNJVy1FAWC61UW6D4rSJQb0Dm9bKZwG4ewknirqfSKpmOvt316lgTRz9igVWD_nHdp9AjGMAXCGZ9p8TOdyuM2oQZ1AV7mpgVm6EUtSqRhLq4nehxl4n40qHE2Jyw8m2pR8VKuWYF7v3v-5FHNi-jT19_8V19-wgQ2QjPIoZnl6ja74N/s320/IMG_20240123_111909875_MP.jpg" width="140" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7NuGCCgNwlXkZWMBslauJegzviRv1t-zvlW5gkm6VtcFZbTycLY6J11aOuDjWNgsVD7Dh4PS_cDLdrWzjd1M0FgsJohu19wQ6gA_4R7j9aRB9iRGJa0_sA8yrQvP7MK1B9jYURAa2qSHBu42gFV6H8BOrbcMMWnv6qmSDqPRreb1eOj4P9caafaXBn2JO/s4624/IMG_20240123_113035262_MP.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4624" data-original-width="2030" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7NuGCCgNwlXkZWMBslauJegzviRv1t-zvlW5gkm6VtcFZbTycLY6J11aOuDjWNgsVD7Dh4PS_cDLdrWzjd1M0FgsJohu19wQ6gA_4R7j9aRB9iRGJa0_sA8yrQvP7MK1B9jYURAa2qSHBu42gFV6H8BOrbcMMWnv6qmSDqPRreb1eOj4P9caafaXBn2JO/s320/IMG_20240123_113035262_MP.jpg" width="140" /></a></div><p>The Turkish Association <a href="https://www.tukd.org.tr/">https://www.tukd.org.tr/</a> has nearly 2000 members and 39 local associations troughout the country. The association makes valuable volunteer work as they seek to improve the status of women in Turkey. Their main target group is the girls who reside in the rural areas of Turkey and lack education. My warmest thanks to the Turkish Association and good luck with the great work for women and girls.</p><p><b>Auli Ojala, Ph.D. </b></p><div><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-17022701501121696802024-01-30T23:00:00.000-08:002024-01-30T23:00:00.138-08:00Luetaan yhdessä -verkosto 20 vuotta: Esittelyssä verkoston perustaja, opetusneuvos ja järjestöaktiivi Marja Liisa Toivanen <p><i>Sanotaan, että yksikin ihminen voi saada aikaan paljon ja erityisesti silloin, jos hän saa innostettua muut mukaan. Opetusneuvos, FM Marja Liisa Toivasen elämäntyö on tästä vahva todiste. Suomen Akateemisten Naisten Liiton Luetaan yhdessä -verkosto viettää 20-vuotisjuhlaansa vuonna 2024. Suomeen muuttaneille arkisuomea opettava vapaaehtoisten verkosto sai alkunsa vantaalaisen Marja Liisa Toivasen ideasta ja kasvoi nopeasti valtakunnalliseksi, valtiorahoitteiseksi toiminnaksi. Suomen Akateemisten Naisten Liiton yhteyteen verkosto siirtyi vuonna 2011. Liiton toimitusjohtaja Susanna Sulkunen haastatteli Marja Liisa Toivasta ja kirjoitti tästä pienoiselämäkerran Naisten Ääni -tietokantaan, johon kerätään historiankirjoituksesta usein syrjään jäävien naisten tarinoita. Pienoiselämäkerrat tallennetaan myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.</i></p><h3 style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh02NYw_SV43fc5uLtEKuq69PTnjTKxhYhW9ueqpS7yqSm75L9WpjMUPkGEnYLY3FkZ0tTr_2tYXBTqwvBkiA6JRBvtGRrgAgneF8hFZlvZrqzUaJnToU8mVbcvXMIPYsJKq1V2C5beCaQHVRCIGbUMFqZkuma-KUpPXTLmEuI7Z0z8WFk5y2z0zx1oZWRI/s2500/Marja%20Liisa%20Toivanen.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2500" data-original-width="1667" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh02NYw_SV43fc5uLtEKuq69PTnjTKxhYhW9ueqpS7yqSm75L9WpjMUPkGEnYLY3FkZ0tTr_2tYXBTqwvBkiA6JRBvtGRrgAgneF8hFZlvZrqzUaJnToU8mVbcvXMIPYsJKq1V2C5beCaQHVRCIGbUMFqZkuma-KUpPXTLmEuI7Z0z8WFk5y2z0zx1oZWRI/s320/Marja%20Liisa%20Toivanen.jpg" width="213" /></a></div>Suvun rohkeat ja itsenäiset naiset</h3><p style="text-align: left;">Marja Liisa syntyi pian talvisodan jälkeen Aurassa 4.4.1940. Alkutaival ei ollut ruusuinen. Hänen isänsä oli menehtynyt rauhan aattona sotilasjunan onnettomuudessa Turengissa, ja hänen äitinsä oli jäänyt leskeksi raskautensa viime metreillä. Varsinaissuomalainen suku tuli kuitenkin <b>Elli-äidin</b> tueksi ja tämän käydessä töissä Marja Liisa oli hoidossa enonsa kotona, jossa asui myös hänen isoäitinsä <b>Maria</b>.</p><p style="text-align: left;">Isoäiti vaikutti ratkaisevasti Marja Liisan myöhempään elämään. Pienen maalaistalon leskiemäntä oli kylällä arvostettu ja tunnettu hahmo, joka pyydettiin apuun sairauden kohdattua. Marian rohkea elämänasenne periytyi Marja Liisalle, joka oppi isoäidiltään, että ketään ei tarvitse pokkuroida eikä pelätä ja että kaikille täytyy antaa ihmisarvo. </p><p style="text-align: left;">Elli-äidin kuten Maria-mummonkin muodollinen koulutus oli jäänyt vähäiseksi, mutta molemmat olivat tiedonjanoisia ja lukivat paljon. Elli oli pärjännyt hyvin kansakoulussa, ja hänen opinjanonsa näkyi vielä myöhemminkin, kun hän opetteli innolla ruotsin sanoja kuulustellessaan niitä Marja Liisalta. Marja Liisa jatkoi opintojaan lukioon ja kirjoitti laudaturin paperit vuonna 1959.</p><p style="text-align: left;">Äiti myötävaikutti Marja Liisan jatko-opintoihin, ja Marja Liisa päätyi opiskelemaan kieliä äitinsä kannustamana. Sivuaineikseen Marja Liisa valitsi kasvatustieteet ja psykologian. Filosofian maisteriksi hän valmistui vuonna 1966 Helsingin yliopistosta.</p><h3 style="text-align: left;">Vaikuttaja-ainesta nuoresta saakka</h3><p style="text-align: left;">Rohkeuden ja opinjanon lisäksi Marja Liisa peri kotoaan kipinän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Elli-äiti avioitui leskeksi jäätyään maanviljelijä <b>Lauri Suvitien</b> kanssa, joka halusi kunnanvaltuutettuna puolustaa heikkoja ja syrjittyjä. Liitto jäi lyhyeksi Laurin menehdyttyä sairauteen, mutta hänet Marja Liisa muistaa isänään. </p><p style="text-align: left;">1950-luvulla Marja Liisan lapsuudenperhe muutti Hyvinkäälle. Merkkejä tulevasta näkyi Marja Liisassa jo varhain.12- vuotiaana hän perusti ystävänsä kanssa seurakunnan pikkutyttökerhon. Kun Kristillisen Ylioppilasliiton ja Teiniliiton yhteistyönä lähikouluilla pidettiin viikonloppuisin kristillisiä teinipäiviä, Marja Liisa oli innokas osallistuja. Teinipäivillä syntyi idea perustaa kouluun kristillinen kerho, Saraste, jonka puheenjohtajana Marja Liisa oli pitkään.</p><p style="text-align: left;">Marja Liisa piti itseään ujona lapsena, mutta hänen itsevarmuutensa kasvoi järjestötehtävissä, joissa hän kartutti organisointitaitojaan. Samalla hän oppi suunnittelemaan ja toteuttamaan asioita sekä innostamaan ja johtamaan muita. </p><p style="text-align: left;">Marja Liisa oli sitkeä ja rohkeasti moneen mukaan lähtevä organisoija. Opiskeluaikana Marja Liisa lähti mukaan Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton helsinkiläisyhdistykseen. Sieltä löytyi rinnalle teologipuoliso <b>Aarne</b>, jonka kanssa Marja Liisa sai kaksi tytärtä. He ottivat myös kaksi kasvattilasta.</p><h3 style="text-align: left;">Koko maailma on avoin</h3><p style="text-align: left;">Marja Liisan ystävyys naapurustoon Ruotsista muuttaneen tytön kanssa sekä koulun kieliopinnot ohjasivat hänet kohti kansainvälisyyttä jo nuorena. Viimeisenä kouluvuonna hän haki ystävänsä kanssa kesätöihin englantilaiseen sairaalaan luettuaan Seura-lehdestä suomalaistytöistä, jotka olivat tehneet niin. Yllätyksekseen tytöt saivat kutsun ja matkasivat Englantiin töihin.</p><p style="text-align: left;">Puolisonsa Aarnen kanssa hän lähti opiskeluaikana vaihtoon Geneven yliopistoon, jossa saattoi opiskella ekumeniikkaa. Miehen opintojen myötä Marja Liisa suoritti opetusharjoittelun Saksassa ja arvioi Englannissa kielikouluja Lähetysseuralle. </p><p style="text-align: left;">Myös kristillinen ylioppilastoiminta oli luonteeltaan kansainvälistä. Marja Liisa työskenteli opintojensa ohessa Kansainvälisen Palvelun Toimikunnassa (KPT). Tuossa toimessa hän etsi suomalaisille tehtäviä kehitysmaista ja lomaperheitä täällä opiskeleville nuorille. 60-luvulla kehitysyhteistyö otti ensi askeliaan. Ylioppilaskunta perusti Ylioppilaiden Kansainvälisen apu -järjestön, jonka johtoryhmään Marja Liisa kuului. Työ KPT:ssä oli juuri sitä, mitä Marja Liisa halusi tehdä, mutta viimeisestä tentistä lähtiessään lausumansa sanat: ”Ei koskaan opettajaksi.” oli pakko pian peruuttaa. Matkoja vaativat työ ei sopinut yhteen perheen kanssa. Auskultointi avasi oven opetustyöhön.</p><p style="text-align: left;">Kansainvälisyys näkyi myöhemmin myös Toivasten perhe-elämässä, sillä Marja Liisan Aarne-puoliso toimi pitkään Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamiehenä, ja johti lukuisia opintomatkoja Lähi-idän maihin ja Etiopiaan.</p><h3 style="text-align: left;">Kirkkovaltuustosta kaupunginvaltuustoon, opettajasta opetusneuvokseksi</h3><p style="text-align: left;">Muutto Vantaalle 1972 käänsi uuden lehden Marja Liisan elämässä. Uudessa lähiössä ihmiset osallistuivat ahkerasti jumalanpalveluksiin ja niinpä Marja Liisa hämmästyksekseen valittiin suurella äänimäärällä kirkkovaltuuston jäseneksi. Poliittiset puolueet kiinnostuivat nuoresta naisesta. Marja Liisa päätyi Liberaaliseen Kansanpuolueeseen, ehkä ihailemansa professori <b>Mikko Juvan</b> ansiosta. Seurasi pitkä kausi kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa ja ennen kaikkea koululautakunnassa.</p><p style="text-align: left;">Vaikka työ yläkoulussa oli antoisaa, Marja Liisa koki, että toisenlaiset haasteet voisivat olla hyväksi ja niinpä hän tammikuisena lomapäivänä teki hakemuksen Inkoon ruotsinkielisen koulutoimen johtajan avoimeen tehtävään. Valinta oli yllätys, sillä yhtään äidinkieleltään suomenkielistä ei Inkoon kunnantalolta löytynyt. Inkoo oli kuin nukkekoti ja Marja Liisa kertoo, että pala sydämestä jäi sinne. Puolen vuoden pesti venyi miltei kahteen.</p><p style="text-align: left;">Hän oli jo palaamassa koulutyöhön, kun kouluhallituksesta tuli yllättäen puhelu. Etsittiin työntekijää, jolla oli sekä koulu- että hallintokokemusta. Yhdentoista vuoden pesti oli edessä. Näiden vuosien aikana kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistyivät opetushallitukseksi. Se oli rankkaa aikaa myös Marja Liisalle, joka Kouluhallituksen Akateemisten Toimihenkilöiden puheenjohtajana joutui taistelemaan irtisanomisia vastaan. </p><p style="text-align: left;">Kirkon luottamustehtävien kautta Marja Liisalle avautui myös mahdollisuus toimia Foibe-säätiön puheenjohtajana yhdeksän vuotta, kun Säätiö rakennutti palvelutaloja kirkon 1400-luvulla lahjoituksena saamille Rekolan maille Vantaalle nykyään alueella toimivan Peijaksen sairaalan viereen. Sekin oli kovaa aikaa, 1990-luvun lama iski päälle ja niin aliurakoitsijoita kuin rakennusyhtiö kaatuivat konkursseihin. Mutta ensimmäiset talot valmistuivat ja veloista selvittiin.</p><p style="text-align: left;">1990-luvun lopulla eläkeikä alkoi lähestyä, sillä Marja Liisa oli nuorena opettajana valinnut 60 vuoden eläkeiän. Se edellytti kuitenkin viiden vuoden työskentelyä koulussa. Pöydälle avoimeksi jääneen Opettaja-lehden ilmoitus Jokelan yläasteen ja lukion rehtorin virasta tuntui houkuttelevalta, mutta selviäisikö 55-vuotias, kun hakijoina oli omia rehtorikoulutuksen käyneitä keski-ikäisiä. Onneksi Marja Liisa ei jäänyt epäröimään hakemista, sillä hän sai työn.</p><p style="text-align: left;">Marja Liisan rehtorivuosina Jokelan koulu sai Unesco-koulun statuksen, ja pääsi myöhemmin suureen eurooppalaiseen opetuksen laatuprojektiin, johon Suomesta otettiin mukaan vain Ressun ja Jokelan lukiot. Samalla vuosikymmenellä hän lähti mukaan myös Unifemin (nyk. Suomen UN Women) Vantaan paikallisosaston ja <a href="https://www.vantaanakateemisetnaiset.fi/" target="_blank">Vantaan Akateemiset Naiset ry:n</a> toimintaan.</p><h3 style="text-align: left;">Luetaan yhdessä, Tehdään yhdessä</h3><p style="text-align: left;">Marja Liisa jäi eläkkeelle Jokelan koulun rehtorin virasta keväällä 2000. Oli aika toteuttaa se unelma, joka nuorena piti jättää. Helsinki Consulting Group oli aloittamassa suurta lukion kehittämishanketta Sri Lankassa. Marja Liisalle avautui tehtävä opetusalan konsulttina vuosina 2001–2003. Siellä hän sai kokea, millaista oli olla ummikko, kielitaidoton vieraassa maassa. Työkieli oli englanti, mutta kaupungin torilla se ei aina toiminut. </p><p style="text-align: left;">Ensimmäiset somalit olivat tulleet Suomeen ja myös Myyrmäkeen. Vantaan Unifemin piirissä näiden naisten ilmeisistä ongelmista keskusteltiin. Marja Liisa päätti ystävänsä <b>Pirjo-Riitta Frankenhaeuserin</b> kanssa alkaa opettaa arkisuomea iäkkäille somalinaisille, jotka olivat jääneet virallisen koulutuksen ulkopuolelle eivätkä vielä puhuneet suomea. Pian kävi selväksi, että opetus oli aloitettava aakkosista.</p><p style="text-align: left;">Kun opetus jatkui, kävi selväksi, että lukutaidottomia oli huomattavasti enemmän kuin mitä viranomaiset vapaaehtoisista puhumattakaan olivat luulleet. Marja Liisa alkoi suunnitella Unifemin vapaaehtoisten kanssa pilottiprojektia lukutaidottomien maahanmuuttajien kartoittamiseksi sekä vapaaehtoisten lukutaito-opettajien kouluttamiseksi. Tässä Marja Liisan laajat järjestöverkostot tulivat avuksi.</p><p style="text-align: left;">Projekti sai tukea Opetushallitukselta, ja sitä lähti toteuttamaan Suomen Unifemin Vantaan paikallisosasto. Apuun tuli myös Zonta-järjestö, jonka Keltainen Ruusu -kampanjan tuotto ohjattiin vuosina 2008–2010 toiminnan laajentamiseen eri puolille maata ja Vantaa malli sai nimekseen <a href="https://luetaanyhdessa.fi/" target="_blank">Luetaan yhdessä -verkosto</a>. Hankkeen ohjausryhmässä olivat Unifemin aktiivit, professori <b>Helena Ranta</b> ja entinen kansanedustaja <b>Terhi Nieminen-Mäkynen</b>. Zontia edustivat <b>Ulla Salonen</b> ja <b>Mirja Jarimo-Lehtinen</b>.</p><p style="text-align: left;">Toiminnan laajentuessa verkosto sai rahoitusta Suomen Kulttuurirahastolta ja Opetushallitukselta sekä useilta säätiöiltä ja järjestöiltä. Nykyisin Luetaan yhdessä -verkostoa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, ja verkostolla on nyt vuonna 2024 lähes 80 opetusryhmää ja 420 vapaaehtoista opettajaa. Opiskelijoita on noin 3400. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kahden tunnin ajan. Verkosto siirtyi <a href="https://akateemisetnaiset.fi/" target="_blank">Suomen Akateemisten Naisten Liiton</a> yhteyteen vuonna 2011, jolloin verkostolle haluttiin palkata työntekijä. </p><p style="text-align: left;">Marja Liisa oli aloittanut Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattorina vuonna 2010. Akateemisille Naisille Marja Liisa oli lottovoitto. Koordinaattorina hän otti aktiivisesti kantaa niin Suomessa kuin kansainvälisissä tilaisuuksissakin. Hän kirjoitti kansainvälisistä naisten oikeuksista kirjeitä ministereille sekä sanomalehtiin ja kutsui Akateemisten Naisten jäseniksi muita aktiivisia kommentaattoreita. Hän kertoi jäsenistölle sisarjärjestöjen laajasta verkostosta ja rohkaisi jäseniä vierailemaan niissä lomamatkoillaan. Liiton hallitusjäsenyyden päätyttyä Marja Liisa jatkoi Vantaan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana.</p><p style="text-align: left;">Vuonna 2018 Vantaan Akateemiset Naiset aloittivat Tehdään yhdessä -hankkeen, jota Marja Liisa oli myös perustamassa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajien ja suomalaisten kontakteja sekä edistää maahanmuuttajanaisten suomen kielen taitoa ja työllistymistä. Seniorit saavat apua arkeensa ja pystyvät asumaan kotonaan pidempään ja maahanmuuttajat saavat ensimmäisen työpaikan kodin ulkopuolella. Hanketta ovat tähän mennessä rahoittaneet mm. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Suomen Akateemisten Naisten Liitto ja Vantaan kaupunki.</p><h3 style="text-align: left;">Omaishoitajan arki</h3><p style="text-align: left;">2020-luvulla Marja Liisasta tuli omaishoitaja Aarne-puolisolleen, joka tarvitsi kokopäiväistä apua munuaissairautensa vuoksi. Omaishoitajan arki oli fyysisesti raskasta ja päivät rutiineihin sidottuja. Öisin tuli useita herätyksiä, jos puoliso nukkui huonosti.</p><p style="text-align: left;">Marja Liisa sai tukea kunnan palveluohjaajalta sekä läheisiltään. Hän käytti apunaan myös sijaishoitoa saadakseen levättyä. Iloa arkeen toi oma aika ja lapsenlapsien sekä ystävien tapaaminen. Tämä arki jatkuu nykyään leskenä.</p><h3 style="text-align: left;">Kirjoittajan omat muistot Marja Liisasta</h3><p style="text-align: left;">Tapasin Marja Liisan ensimmäisen kerran joulukuussa 2012. Hän oli toinen niistä Suomen Akateemisten Naisten Liiton johtohahmoista, jotka haastattelivat minua Liitossa tuolloin avoinna olleeseen harjoittelupaikkaan. Mieleeni piirtyi kuva itsevarmasta, sanavalmiista ja näkemyksellisestä naisesta, ja tämä mielikuva vahvistui, kun myöhemmin työskentelimme yhdessä. Marja Liisa toimi Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattorina, ja hänen rohkeutensa ja tapansa tarttua nopeasti toimeen saivat jäsenistössämme laajalti arvostusta. Marja Liisan kanssa sain myös nauraa paljon, sillä hänellä on oivaltava ja nopea mieli. Marja Liisa antoi minulle säännöllisesti suoraa palautetta, niin kehuja kuin kritiikkiäkin, mikä auttoi minua edelleen kehittymään työssäni. Tästä olen hänelle kiitollinen. Vielä kiitollisempi olen hänelle tuestaan, ystävyydestään ja rohkeuteni kasvattamisesta. Toivon, että jokainen meistä kohtaisi oman Marja Liisan elämänsä varrella. Opintojen alussa, uuden uran alussa, tienristeyksessä.</p><p style="text-align: left;"><b><br /></b></p><p style="text-align: left;"><b>Susanna Sulkunen</b></p><p style="text-align: left;">Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja</p><p style="text-align: left;">Kenen naisen tarinan sinä haluaisit muistettavan? <a href="https://www.naistenaani.fi/" target="_blank">https://www.naistenaani.fi/</a></p>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-11270037928082863842023-11-29T23:27:00.000-08:002023-11-29T23:27:37.865-08:00Terveisiä Nepal-hankkeesta<p>Nepalin Akateemiset Naiset lähettävät paljon terveisiä Suomen Akateemisille Naisille ja kaikille teille, jotka olette tukeneet heidän koulutusprojektejaan eri kylissä. </p><p>Thaiban ja Chapagaon kylien yhteensä 38 naisen koulutusprojekti päättyi alkuvuodesta 2023. Naiset ovat hyödyntäneet hienosti projektin aikana saamiaan oppeja. He myyvät nyt torilla pikkelsejä ja saippuaa hankkien näin tarvittavia lisätuloja perheilleen. Yhteistyöprojektimme on saanut aikaan pysyvän jalanjäljen naisten elämässä. Tästä voimme olla iloisia ja ylpeitä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqnipS6ghUVnQYK-PVh5wKfAR71hyphenhyphen1_eoLrpaqPy83IbVqyeD3pt4v2dkmGOq9GjlsrZvABJjvDaADNrYi_foLzhfP01dhxHVNTqlgngBa5jMY95GhHxUcbmxip8klknx5HBLTG6_NuSGZYnDg7eekd1tlwddz7bqUNJohxBk8Mh-JKW4fTC7vWPoKqSBi/s1706/Satungalin%20projektihenkil%C3%B6st%C3%B6%C3%A4%20ja%20kouluttajia.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="970" data-original-width="1706" height="228" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqnipS6ghUVnQYK-PVh5wKfAR71hyphenhyphen1_eoLrpaqPy83IbVqyeD3pt4v2dkmGOq9GjlsrZvABJjvDaADNrYi_foLzhfP01dhxHVNTqlgngBa5jMY95GhHxUcbmxip8klknx5HBLTG6_NuSGZYnDg7eekd1tlwddz7bqUNJohxBk8Mh-JKW4fTC7vWPoKqSBi/w400-h228/Satungalin%20projektihenkil%C3%B6st%C3%B6%C3%A4%20ja%20kouluttajia.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: left;">Satungalin projektihenkilöstöä ja kouluttajia</span></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRTjR-txxmPgfiOqONvKDgAioLFiim5KTXV7Qja7mhKTQMNFHOlzt38Mzda-iY9IK9EaZn-CRdaxLacCO1KMlSeIkFX9mBX6Q1xpURI4_HVoESJjfBirLCRWi1aZD2eANM91e1tuPJv0-iQ4If38uzTLBirUPXUi2n-0G3mZlRTpqi23PjMVpIHKKRRIg4/s2048/Thaiban%20kyl%C3%A4ss%C3%A4%20opeteltiin%20pikkelsin%20tekoa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1154" data-original-width="2048" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRTjR-txxmPgfiOqONvKDgAioLFiim5KTXV7Qja7mhKTQMNFHOlzt38Mzda-iY9IK9EaZn-CRdaxLacCO1KMlSeIkFX9mBX6Q1xpURI4_HVoESJjfBirLCRWi1aZD2eANM91e1tuPJv0-iQ4If38uzTLBirUPXUi2n-0G3mZlRTpqi23PjMVpIHKKRRIg4/w400-h225/Thaiban%20kyl%C3%A4ss%C3%A4%20opeteltiin%20pikkelsin%20tekoa.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Thaiban kylässä opeteltiin pikkelsin tekoa.</td></tr></tbody></table><br /><p>Thaiban ja Chapagaon projektin hyvien tulosten kannustamana ja meidän toisen joulukeräysavustuksen tukemana Nepalin Akateemiset Naiset aloitti helmikuussa 2023 vuoden kestävän vastaavan ohjelman Satungal-kylässä. Se sijaitsee Chandragirin hallinnollisella alueella Kathmandun lähellä.</p><div><p>Tällä kertaa mukana on 26 naista, joiden koulunkäynti on jäänyt kesken aikaisen naimisiinmenon ja lasten hankinnan vuoksi. Projektilla on Akateemisten Naisten oma projektinjohto ja projektikoordinaattori sekä paikallisen kylän edustus. Kouluttajat ovat <a href="https://www.facebook.com/profile.php?id=100064714625315" target="_blank">Nepal Association of University Women, NAUW:n</a> omasta verkostosta.</p><p>Alkuvuodesta parannettiin luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja 3 kk kestävällä jaksolla. Sen jälkeen opeteltiin eri käytännön taitojen kuten saippuan sekä pesu- ja puhdistusaineiden tekoa. Näillä tuotteilla on kylissä kysyntää, joten niiden valmistamiseen kannattaa panostaa. Ohjelmassa on ollut markkinoinnin sekä säästämisen ja rahan lainaamisen perustietoja. Loppuvaiheessa on vielä ryhmätyöskentelytaitojen kehittämistä. Naiset saavat lisäksi pienen rahallisen alkupääoman, jonka avulla he voivat aloittaa tuotteidensa myynnin.</p><p>Nepalin sisarjärjestömme seuraa tiivisti koulutuksen onnistumista eri vaiheissa. Väliarviointien lisäksi koulutuksen päättyessä pidetään koko ohjelman arviointikokous. Erityistä huomiota kiinnitetään kestävään kehitykseen ja todellisiin tuloksiin. Projekti Satungal-kylässä päättyy helmikuussa 2024, jolloin myös Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitus saa loppuraportin.</p><p>Liiton 2022 - 2023 joulukeräys mahdollistaa jälleen ensi vuonna naisten koulutusprojektin toteuttamisen seuraavassa uudessa kylässä. Kylää on jo alustavasti kartoitettu ja lopullinen valinta tapahtuu piakkoin. Tästä kuulemme sitten ensi vuonna lisää.</p><p>Tänä jouluna keräystä Nepalin naisten tukemiseksi ei poikkeuksellisesti järjestetä, koska viime vuoden keräystuotto on ollut säästössä ja se käytetään vuonna 2024. Mutta ensi vuonna sitten taas uusi joulukeräys!</p><p>Nepalin sisarjärjestön puheenjohtaja <b>Ramita Suwall</b> ja kaikki projektissa mukana olevat lähettävät Suomeen suuret kiitokset ja terveiset oheisten kuvien kera. </p><p>Teksti: <b>Heli Isohookana</b> (Espoon-Kauniaisten Akateemiset Naiset ry.) ja <b>Christine Ek-Kommonen</b> (Kvinnliga Akademiker i Helsingfors r.f.)</p><p>Kuvat: NAUW ja Ramita Suwall </p><p><br /></p><h3 style="text-align: left;">HÄLSNINGAR OCH TACK FRÅN NEPAL</h3><p><a href="https://www.facebook.com/profile.php?id=100064714625315" target="_blank">Nepal Association of University Women, NAUW</a>, hälsar så mycket till Finlands Akademiska Kvinnor och alla som har understött deras utbildningsprojekt i olika byar.</p><p>I början av år 2023 slutfördes ett utbildningsprojekt för inalles 38 kvinnor i byarna Chapagao och Thaiba. Deltagarna har kunnat dra nytta av det de lärt sig under projektet och säljer nu inlagda grönsaker och tvål på torgen. Därmed bidrar de med nödvändiga inkomster till sina familjer.</p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0ZkvyACvn1khENqbMqwLOE34Lkq_QHLgBXmR2Dosbct5n3uRyQP91FuGIn-1xpYssFRxMOUgn9U8uAgS0mxjcnla33-bvB1Ec2xtF5vHqbpBwFv_U7fw6RVMgV7jDLixu4Ftcbp5Nk8AZNgFpzS3H8VY37mGeo5JTBLcMBvXKTLqz-P_XW0RioAlaSg7u/s1706/Satungalin%20projektihenkil%C3%B6st%C3%B6%C3%A4%20ja%20kouluttajia.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="970" data-original-width="1706" height="228" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0ZkvyACvn1khENqbMqwLOE34Lkq_QHLgBXmR2Dosbct5n3uRyQP91FuGIn-1xpYssFRxMOUgn9U8uAgS0mxjcnla33-bvB1Ec2xtF5vHqbpBwFv_U7fw6RVMgV7jDLixu4Ftcbp5Nk8AZNgFpzS3H8VY37mGeo5JTBLcMBvXKTLqz-P_XW0RioAlaSg7u/w400-h228/Satungalin%20projektihenkil%C3%B6st%C3%B6%C3%A4%20ja%20kouluttajia.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: left;">Personal och utbildare från projektet i Satungal.</span></td></tr></tbody></table><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifyK-FNseD-45GlI0W8DhrgfHIIgmTJ6zm-bJt5C6WOUopEggAg-5FWoBZl4M-DY8BGYdhcG5Ae3HFNND5w7feb9yTPJogmmEtTp-RfxCoCaoTGEMy0_pgVMfEc_kSXIp8ZjxkPwHGiEz9Q2Vw6kwnRSz6CG4tgev5MdOnJ-VTV4ftGSGJbgs1CeA4SIz1/s2048/Thaiban%20kyl%C3%A4ss%C3%A4%20opeteltiin%20pikkelsin%20tekoa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1154" data-original-width="2048" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifyK-FNseD-45GlI0W8DhrgfHIIgmTJ6zm-bJt5C6WOUopEggAg-5FWoBZl4M-DY8BGYdhcG5Ae3HFNND5w7feb9yTPJogmmEtTp-RfxCoCaoTGEMy0_pgVMfEc_kSXIp8ZjxkPwHGiEz9Q2Vw6kwnRSz6CG4tgev5MdOnJ-VTV4ftGSGJbgs1CeA4SIz1/w400-h225/Thaiban%20kyl%C3%A4ss%C3%A4%20opeteltiin%20pikkelsin%20tekoa.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: left;">I byn Thaiba lärde sig kvinnorna att framställa pickles.</span></td></tr></tbody></table><br /><p>Sporrade av de goda resultaten i Thaiba och Chapagao samt med bidraget från vår andra julinsamling påbörjade Akademiska Kvinnor i Nepal i februari 2023 ett motsvarande årslångt projekt i byn Satungal. Byn ligger inom distriktet Chandragiri i närheten av huvudstaden Katmandu.</p><p>Denna gång deltar 28 kvinnor som varit tvungna att avbryta sin skolgång på grund av att de gift sig och fått barn som mycket unga. Projektet har en egen administration inom NAUW och en projektkoordinator, därtill deltar en representant för byn. Personerna som står för undervisningen tillhör NAUW:s eget nätverk.</p><p>Under den första perioden, i början av året, koncentrerade man sig på att förbättra läs- och skrivkunnigheten och kunskaperna i räkning. Därefter undervisades kvinnorna i praktiska färdigheter som att framställa tvål och rengöringsmedel. Efter frågan på dessa produkter är stor i byarna vilket gör att det lönar sig att satsa på dem. Inom projektet har man ytterligare förklarat grunderna för marknadsföring och att spara och låna pengar. I slutet av perioden kommer man ännu att satsa på att utveckla färdigheter i grupparbete. Slutligen får kvinnorna ett litet finansiellt bidrag med vars hjälp de kan påbörja produktionen hemma och försäljningen av sina produkter.</p><p>NAUW följer noga med de olika skedena inom utbildningen. Utöver en halvtidsutvärdering gör man en bedömning av hela projektet i samband med att projektet är slutfört. Man fäster stor vikt vid hållbar utveckling och faktabaserade resultat. Projektet i Satungal avslutas i februari 2024 och i samband med det får FKAF en slutrapport.</p><p>FKAFs julinsamling i fjol möjliggör ytterligare ett utbildningsprojekt för kvinnor i en ny by. NAUW har redan preliminärt undersökt lämpliga byar och det slutgiltiga valet sker inom en snar framtid. Vi får höra mera om detta nästa år.</p><p>I år anordnas undantagsvis inte en julinsamling till förmån för understöd av kvinnor i Nepal eftersom intäkterna från fjolårets insamling har sparats och kommer att användas 2024. Nästa år tar vi igen itu med en ny julinsamling!</p><p><b>Ramita Suwall</b>, President of NAUW och alla som varit delaktiga i projektet skickar härmed ett stort tack och många hälsningar till medlemmarna i FKAF.</p><p>Text: <b>Heli Isohookana</b> (Espoon-Kauniaisten Akateemiset Naiset ry.) och <b>Christine Ek-Kommonen</b> (Kvinnliga Akademiker i Helsingfors r.f.)</p><p>Bild: NAUW och Ramita Suwall</p><p><br /></p></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-46662253905409334542023-11-01T05:22:00.000-07:002023-11-01T05:22:11.671-07:00Sitkeys ja halu oppia uutta vie eteenpäin<p><i>Suomen Akateemisten Naisten Liiton Urapolkuja-sarjassa Akateemiset Naiset kertovat omasta työurastaan, sen kiinnostavista ja joskus odottamattomistakin käänteistä sekä pohtivat niitä tekijöitä, jotka ovat auttaneet heitä etenemään omalla urallaan. OTM, FM, MSSc. Terhi Raikas (Kouvolan Akateemiset Naiset ry.) sai oman alan töitä ensimmäistä kertaa silloin, kun hän aloitti ympäristöteknologian opinnot ammattikorkeakoulussa. Lue Terhin monipuolisesta urapolusta ja tutustu hänen uusimpaan aluevaltaukseensa, keväällä 2023 julkaistuun ensimmäiseen romaaniin.</i></p><h4 style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIhjBU_1x3LoFvUE1lalGkMGTlExNVj8Wh3js9XjXv8_5nCI4v224JM8zOF3LjPh8Ed8IKMGKMxrKP9v14vmTAPn1ORuTK_cydCHKz5qBf5o3A5G49Dr36wPBPvFL0kco3p48mpwkjMAOdsZNlcyrEP7a0VYGpHO0oWWw0CVrhkqEC-YBgedRfQptGt4VH/s2048/Terhi%20Raikas%202023.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="2048" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIhjBU_1x3LoFvUE1lalGkMGTlExNVj8Wh3js9XjXv8_5nCI4v224JM8zOF3LjPh8Ed8IKMGKMxrKP9v14vmTAPn1ORuTK_cydCHKz5qBf5o3A5G49Dr36wPBPvFL0kco3p48mpwkjMAOdsZNlcyrEP7a0VYGpHO0oWWw0CVrhkqEC-YBgedRfQptGt4VH/s320/Terhi%20Raikas%202023.jpg" width="320" /></a></div>Mitkä ovat olleet työurasi käännekohtia?</h4><p>Työurani tärkein käännekohta oli, kun palasin pahalaatuisen kasvaimen leikkaamisen jälkeen sairauslomalta töihin. Sen lisäksi, että työkaveri valitteli kovaan ääneen, kuinka kehtasin tulla töihin, vaikka olin jäänyt lomalle ja jättänyt muut ihmiset hoitamaan työni, koko ajatus vanhoihin töihin palaamisesta tuntui henkisesti väärältä. Olin useamman vuoden työskennellyt rikos- ja ulkomaalaislakimiehenä, koska en ollut löytänyt työtä ympäristölakimiehenä. Niinpä soitinkin kotipuoleen ja ilmoitin vanhemmilleni, että en jaksaisi enää, vaan hakisin ympäristöinsinööriksi ammattikorkeakouluun. Meni alle kaksi kuukautta opintojeni aloituksesta, kun sain ensimmäisen oman alan työpaikan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristölakimiehenä. Nyt olen ollut siellä vähän yli vuoden ja voin vihdoin sanoa, että olen oikeassa paikassa.</p><h4 style="text-align: left;">Millaisia ura- tai opiskeluvalintoja olet tehnyt, jotka näin jälkikäteen katsottuna ovat auttaneet sinua saamaan työsi?</h4><p>Olin aiemmalta koulutukseltani ympäristölakimies (OTM), venäjän kääntäjä (FM) ja kv. oikeuteen erikoistunut valtiotieteilijä (M.Soc.Sc.) sekä hallintotieteen tohtoriopiskelija, mutta tällä tutkintoyhdistelmällä en ollut saanut oman alan töitä. Ensimmäisen oman alan työn ympäristölakimiehenä sain, kun aloitin ympäristöteknologian AMK-opinnot. Parhaat valinnat ovatkin olleet erikoistua ympäristöoikeuteen, tehdä ympäristötieteen sivuaine- ja opinnot AMK:ssa. Syksyllä 2023 jatkan kiertotalouden diplomi-insinööriopinnoissa sekä alan opettaa ympäristötiedettä Turun yliopistossa.</p><h4 style="text-align: left;">Mitkä tekijät ja/tai ominaisuudet ovat auttaneet sinua työllistymisessäsi korkeakoulusta valmistumisen jälkeen?</h4><p>Sitkeys. Olen hakenut aktiivisesti työpaikkoja sekä halunnut oppia koko ajan uutta. En ole jättänyt opintoja ensimmäiseen tutkintoon, vaan olen aina katsonut, että voin jatkaa oppimista opiskelemalla lisää. Parasta on ollut koko ajan selkeästi tietää, mitä haluan elämälläni tehdä. Jo ala-asteen 4H-kerhossa ympäristöasiat olivat mielenkiintoisia, ja lukion ympäristöryhmästä alkaen on ura ympäristölakimiehenä ollut ns. se oma juttu. Siksi onkin ollut parasta aina yrittää eteenpäin, vaikkei olisi saanutkaan elämässä mieleisiä asioita tehdyksi.</p><h4 style="text-align: left;">Mikä sai sinut aikoinaan innostumaan järjestötoiminnasta?</h4><p>Kiinnostus yhteiskunnallisista ja tärkeistä asioista ja toive saada vaikuttaa. Biologiäiti on kasvattanut minut kiinnostumaan ympäristöstä, ja niinpä kiinnostuin jo lukioon mennessä koulun ympäristöryhmästä.</p><h4 style="text-align: left;">Miten varmistat oman jaksamisesi työn, luottamustehtävien ja harrastusten ristipaineessa?</h4><p>Isäni sanoisi, että painan täysillä koko ajan osaamatta rentoutua, mutta todellisuudessa nautin järjestövaikuttamisesta täysin rinnoin ja se on parasta vapaa-ajan tekemistä (tosin hieman pelottaa, jos hän onkin oikeassa). Aihepiiri on niin rakas, että teen väitöskirjaanikin ympäristöjärjestöjen roolista Suomen lainvalmistelussa ja -käytössä. Jaksamista tukee myös kirjoittaminen. Vilkas mielikuvitukseni on aina saanut minut rakastamaan fiktion kirjoittamista, ja niinpä sainkin toukokuussa 2023 julkaistuksi ensimmäisen oman romaanini.</p><h4 style="text-align: left;">Mistä haaveilet?</h4><p>Haaveilen siitä, että voin jatkossa vaikuttaa paremmin siihen, että Suomessa otetaan tarkemmin huomioon ympäristöasiat ja ihmisoikeudet.</p><p><b>Terhi Raikas</b></p><div><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-834977730910229352023-09-11T05:01:00.001-07:002023-09-11T05:04:06.359-07:00Kansainvälinen arkemme<p><span face="Arial, sans-serif" style="background-color: white; font-size: 12pt;"><i><a href="https://akateemisetnaiset.fi" target="_blank">Suomen Akateemisten Naisten Liitto</a> yhdistää 18
paikallisyhdistystä ja kolme sukupolvea eri alojen osaajia ympäri Suomen. Lisäksi meillä on 65 sisarjärjestöä, joiden kanssa teemme yhteistyötä
EU:ssa ja YK:ssa. Liiton kansainvälisyystyöryhmässä toimivat vapaaehtoiset lupautuivat kertomaan, millaista heidän kansainvälinen arkensa on Suomessa. Tervetuloa mukaan toimintaamme täällä ja maailmalla!</i></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face="Arial, sans-serif" style="background-color: white; font-size: 12pt;"> </span></p><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOfY4TnhBMoBkbEVhhwT7lVRvjLfl9WXuJrIC7fJ6KruXiVizaDRF8POppQA1kCkl2gSDLoafzM7XVdTMl2uURtBardFv0xb9IDDI3Y6KiAnxj0J_6172mWGvJhe1ycDOne69smfp8_dSNp8NDzUXdeFM2GzvJeFtEyUzXkL95CBjGlXvOg8_XP5umqRJN/s2048/Auroras%20career%20event%202019.jpg"><img border="0" data-original-height="1437" data-original-width="2048" height="281" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOfY4TnhBMoBkbEVhhwT7lVRvjLfl9WXuJrIC7fJ6KruXiVizaDRF8POppQA1kCkl2gSDLoafzM7XVdTMl2uURtBardFv0xb9IDDI3Y6KiAnxj0J_6172mWGvJhe1ycDOne69smfp8_dSNp8NDzUXdeFM2GzvJeFtEyUzXkL95CBjGlXvOg8_XP5umqRJN/w400-h281/Auroras%20career%20event%202019.jpg" width="400" /></a></div><span face="Arial, sans-serif" style="background-color: white; font-size: 12pt;"><br /></span><p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">"Kuulun Oulun Akateemisten Naisten hallitukseen ja
toimin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>yhdistyksen kansainvälisten
asioiden yhteyshenkilönä. Koulutukseltani olen kauppatieteiden tohtori ja
terveystieteiden maisteri. Opiskeluaikana sain mahdollisuuden työskennellä
kesäisin Ruotsissa. Se oli minulle ensimmäinen kosketus kansainvälisyyteen.
Siitä lähtien sydämeni on sykkinyt kansainvälisyydelle. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Viimeiset parikymmentä vuotta toimin
ammattikorkeakoulussa lehtorin työn ohella myös kansainvälisenä
koordinaattorina. Työnkuvaani kuului lähettää suomalaisia opiskelijoita
ulkomaille ja toivottaa ulkomaiset vaihto-opiskelijat tervetulleiksi
Suomeen.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">On ollut hienoa nähdä, miten opiskelijavaihto tekee
opiskelijoista avoimempia ja ymmärtäväisempiä muita kulttuureja kohtaan. Samoin
opettajavaihdot eri maiden yliopistoissa ovat olleet avartavia kokemuksia. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Lehtorin työn ohella tein vapaaehtoistyötä
hyväntekeväisyysjärjestössä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja hoidin
kansainvälisiä suhteita. Niinpä perheessämme on ollut vaihto-oppilaita
Amerikasta, Kanadasta, Australiasta ja Euroopan eri maista. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Eläkkeelle jäätyäni kansainvälisyys kiehtoo
edelleenkin. Osaamisalueeni liittyy hyvinvointiin, valmentamiseen ja
yrittäjyyskasvatukseen. Tavoitteenani on edistää köyhien naisten hyvinvointia
ja tasa-arvoa yhteistyössä heidän kanssa."<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Helinä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">"Kansainvälisintä arjessani lienee kotikielemme
ranska, mieheni kieli. Valitettavasti tällä hetkellä tapaamme pääasiassa
Whatsapp-puheluissa, koska hän on töissä kotimaassaan, Guineassa,
Länsi-Afrikassa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Vapaaehtoisena tapaan maahanmuuttajia,
turvapaikanhaijoita ja paperittomia. Annan käännösapua ja tuen suomen
opettelussa ja työnhaussa. Lisäksi olen mukana keskustelemassa muutamissa
Afrikkaan suunnitteilla olevissa kehityshankkeissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Mutta kyllähän tavallinen arki Helsingissä on kuitenkin
aika suomalaista, valitettavasti. Maahanmuuttajat ja me täällä aina olleet
kohtaamme lähinnä palveluissa. Minulla on ilokseni ystäviä, joita olen tavannut
työskennelläni eri puolilla Afrikkaa ja Eurooppaa. On upeaa, että voin tavata
heitä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>paitsi Suomessa myös Euroopassa
liikkuessani. Esimerkiksi nyt viikonloppuna menen Frankfurtiin, koska mieheni
on siellä työmatkalla. Tapaamme myös entisen kollegani, ystävämme
Etelä-Saksasta ja saksalais-ranskalaisen ystavämme Kinshasan ajoilta. Ihania
keskusteluja tiedossa! Ja viime viikonloppuna olin totta kai mielenosoituksessa
rasismia vastaan. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Antoisia ovat myös viestittely ja puhelut
afrikkalaisten ystävieni ja entisten kollegoitteni kanssa silloin tällöin.
Tässä huomaan valtavan kehityksen internetin saatavuuden paranemisessa
Afrikassa. Kun 2005 aloitin Etiopiassa, silloin oli vain puhelin ja kalliit
puhelut, 2006 loppuvuodesta saimme työpaikalle Skypen. Nyt jokaisella on
älypuhelin."<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Leena<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">"Tänään voi mennä Internetiin. Päivittäin. Yötä
päivää. Arkena, viikonloppuna ja pyhisin. Missä päin Suomea vain. Saada lähes
koko maailma kylään, jopa syrjäiseen kesäpaikkaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Voi istua nojatuoliin ja lukea, katsoa, kuunnella
www-sivuilla tietoverkkojen tarjontaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Olla kiitollinen aikansa kieltenopetuksesta. Joskus
myös ylen (sic) annista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Lisätä tieto-tuskaansa viiveettä, raaoilla
uutisilla. Olla pohdittujen vaikuttamisten kohde. Tai osallistua.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Kun seuraa reaaliajassa eri maissa, eri
kohderyhmille tarkoitettuja uutisia, asemoi yhtäkkiä omaa arkea, verkostoja ja
osallistumista uudella tavoin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Kun aiemmin, hitauden aikana, työnä oli
kansainvälinen koordinointi, ehti vierailijasta tulla oma yksilönsä. Myöhempi
yhteydenpito olisi siten pohjannut henkilökohtaiseen tuntemiseen ja
tiedonvaihdon luotettavuus olisi ollut korkea. Kai harmi, että kynnys
vierailunjälkeiseen kanssakäymiseen oli puhelimitse, kirjeitse, sähkeitse
suomalaisen korkea. Omia kansainvälisiä kontaktihenkilöitä on vähän.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Onneksi on yhdistyksiä. Suomen Akateemisten Naisten
Liitossa voi tutustua niin oman maan itä-pohjois-etelä -jäsenistöön kuin
ulkomaisten sisarjärjestöjen korkeakouluttautuneisiin. Tavataan ja
tervehditään, verkossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Näin tuumaili kansainvälisestä arjestaan tänään
Maarit"<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">"Olen ammatiltani ammattikorkeakoulun kielten
opettaja, joten kansainvälisyys kuuluu olennaisena osana jokapäiväiseen
arkeeni. Opetan kieliä ja kulttuuritietoutta, minkä tavoitteena on saada
opiskelijat solmimaan kansainvälisiä suhteita ja työllistymään kansainvälisissä
yrityksissä. Osa opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Maailman politiikka on vaikuttanut työhöni paljon,
sillä venäjän kielen opettaminen ja Venäjä-yhteistyö on muuttunut enemmän
pohjoismaiseksi yhteistyöksi. Olen toiminut monissa hankkeissa, joissa on luotu
verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia eri maiden korkeakoulujen välille. Olen
ollut monta kertaa opettajavaihdossa parantamassa omaa kielitaitoani ja
oppimassa uutta ja kehittämässä omaa ammattitaitoani.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Tällä hetkellä olen mukana myös maahanmuuttajien
työllistymistä edistävässä hankkeessa, joka ei varsinaisesti liity kielitaidon
parantamiseen vaan enemmän kotouttamisen ja työllistymisen tukemiseen. Toisen
hankkeen kautta pääsen käymään Islannissa kartoittamassa pohjoismaisen
yhteistyön laajentamismahdollisuuksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Toimin Kouvolan Akateemisissa Naisissa ja haluan
omalta osaltani edistää kotikansainvälistymistä ja olla mukana kehittämässä
suomalaisnaisten ja maahanmuuttajanaisten verkostoja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Suomen Akateemisten Naisten Liiton
kansainvälisyysryhmään liityin siksi, että saan vähän laajempaa perspektiiviä
SANLin toimintaan ja vaikutusmahdollisuuksiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Minulla on neljä tytärtä, joiden toivon kauttani
oppivan avointa ja ennakkoluulotonta suhtautumista kansainvälisyyteen ja
naisten aseman kehittämiseen."<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;">Marja-Liisa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span face=""Arial",sans-serif" style="background: white; color: black; font-size: 12pt; line-height: 115%; mso-highlight: white;"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 115%; margin-bottom: 10pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-autospace: none;"><span lang="fi" style="mso-ansi-language: #000B; mso-ascii-font-family: Calibri; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-font-kerning: 0pt; mso-hansi-font-family: Calibri;"><o:p> </o:p></span></p>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-71163381225101419282023-09-08T02:25:00.006-07:002023-09-08T02:39:35.442-07:00Ihmettelyn taito vie eteenpäin<p><i>Suomen Akateemisten Naisten Liiton Urapolkuja-sarjassa Akateemiset Naiset kertovat omasta työurastaan, sen kiinnostavista ja joskus odottamattomistakin käänteistä sekä pohtivat niitä tekijöitä, jotka ovat auttaneet heitä etenemään omalla urallaan. TtT Päivi Vuokila-Oikkosen (Oulun Akateemiset Naiset ry.) nykyiseen tutkimustyöhön voit tutustua lähemmin torstaina 14.9.2023 klo 17.00 - 18.30, jolloin kokoonnumme Tutkija kylässä -zoomiin. </i><i>Lue lisää: <a href="https://akateemisetnaiset.fi/tapahtumat/tulevat/" target="_blank">https://akateemisetnaiset.fi/tapahtumat/tulevat/</a>. </i></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVZB7iyHsaUd574oqPiL8sST9rgxgsJ-u4ds9Cb8pXHatQrOUciK1wMD0iPmFAEDxH0MDWYxGqTID6UNrxYzvVpfBNxivgTmF_526EUyJqNyW8zMB-G50zwPZ8VuDTUF5oc6An9mE2mxSGbrh52HQr4C9OJ2acmyoPkBjRw6CosN2z8XZBq-ZDjT_Q6s2z/s348/mina3.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="348" data-original-width="229" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVZB7iyHsaUd574oqPiL8sST9rgxgsJ-u4ds9Cb8pXHatQrOUciK1wMD0iPmFAEDxH0MDWYxGqTID6UNrxYzvVpfBNxivgTmF_526EUyJqNyW8zMB-G50zwPZ8VuDTUF5oc6An9mE2mxSGbrh52HQr4C9OJ2acmyoPkBjRw6CosN2z8XZBq-ZDjT_Q6s2z/s320/mina3.jpg" width="211" /></a></div>Luullakseni äidinmaidossa minulle siirtyi ajatus heikomman puolella olemisesta. Asuimme vanhempieni työn vuoksi kehitysvammalaitoksen ja mielisairaalan alueilla. Lapsena leikin kaikenlaisten lasten kanssa. Jokaista tarvittiin, että saimme pelin tai leikin aikaan. Opin erilaisuutta kasvamalla erilaisten ihmisen kanssa.<p></p><p>Äitini ohjeisti, että naisella pitää olla ammatti, työ ja oma tili. Minulle tärkeää on myös mielenterveys. Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta. Jokaisella, myös mielenterveyssairaudesta kärsivällä, on mielenterveyttä. Mielenterveyden osaaminen kiehtoi ja menin sairaanhoitajakouluun, mutta tiesin erikoistuvani psykiatriaan. Ihmisen mieli kiehtoi, ja sitä olenkin sitten opiskellut vuosia ja aina on saanut oppia uutta.</p><p>Yksi urani merkittävä tapahtuma oli, kun isäni suositteli minua Kemin terveydenhoito-oppilaitokseen opettajaksi ja aloitin opettajauran sijaisena ilman opettajan koulutusta. Havaitsin, että kalvojani kopioimalla opiskelijat eivät opi. Havainto vei minut Oulun yliopistoon oppimaan oppimista, ja sen mahdollisti aikuisopintoraha. <b>Professori Sirpa Janhoselta</b> opin, että oppiminen vaatii työtä ja ajattelun kehittymistä. Kalvot ja tussin väri eivät olleet merkittäviä, vaan opiskelijoiden oppimisen mahdollistaminen. Perehdyin vuoropuheluun ja opetusmenetelmäni vaihtuivat opiskelijoita osallistaviin työpajoihin. Opettajaksi valmistumisen jälkeen uudistin seminaarit osallistavimmiksi. </p><p>Kiinnostukseni yhteistyötä kohtaan kasvoi edelleen. Muistelin psykiatrisessa sairaalassa työskentelyäni. Muistelin, että harvoin minulla oli tunne yhteistyön onnistumisesta, siis siitä, että potilas ja hänen läheisensä tulivat kuulluiksi. Minusta tuntui, asiat oli jo päätetty ja tulos oli määritelty etukäteen. Siispä aloin tutkia psykiatrisen hoidon hoitoneuvotteluja, mitä siellä puhutaan ja mitä on sanaton viestintä. Aiheesta syntyi väitöskirja, jossa kehitin yhteistyöosaamisesta. Tein väitöskirjan Oulun yliopistossa ja päätin lähteä ammattikorkeakouluun edistämään yhteistyöosaamisen oppimista. Halusin muuttaa työskentelytapoja ja menetelmiä potilas- ja asiakaslähtöisiksi siis ihmislähtöisiksi.</p><p>Ammattikorkeakoulun yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on työelämän kehittäminen, ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa olen saanut kehittää erilaisia muutosta vaativia asioita yhdessä niiden kanssa, joita muutos koskee. Opin työssäni, etten kiinnostu ongelmista, vaan tavoitteista, positiivisuudesta ja ratkaisuista. Tärkein asia on muutoksessa ihmisten ajattelutavan muutos. Niinpä opiskelin edelleen ratkaisukeskeiseksi työelämän kehittäjäksi, työnohjaajaksi ja valmentajaksi. Kehittämisessä haluan korostaa mielenterveyttä ja sen edistämistä, yhdessä tekemistä, kokeilemista, ratkaisujen mahdollistamista ja osallisuutta. Ratkaisukeskeisyyteen liitin myös voimavaralähtöisyyden, systeemisyyden ja resilienssin. Huomasin saaneeni välineitä ymmärtää maailmaa ja muuttaa sitä yhdessä muutosta haluavien kanssa. </p><p><b>Monet asiat, joita olen ihmetellyt, ovat kuljettaneet minua uuden oppimiseen.</b> Uusi kehittämisen aihio antaa mahdollisuuden hypätä tuntemattomaan ja oppia uutta. Kun pääsen uuteen kehittämishankkeeseen, se on uskomattoman kiehtova tunne tuntemattoman edessä. Kuin hyppäisin kylmään veteen. Aluksi on epämääräisyys ja kaaos, ja kuitenkin toivo ja tieto, että yhdessä tekeminen kantaa ja yhteinen prosessi synnyttää lopputuloksen. </p><p>Erityisasiantuntija, TtT Päivi Vuokila-Oikkonen<br />X (Twitter): @paivivo <br />LinkedIn: <a href="https://www.linkedin.com/in/paivi-vuokila-oikkonen/">https://www.linkedin.com/in/paivi-vuokila-oikkonen/</a> </p><div><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-49797106162930461042023-08-08T05:00:00.000-07:002023-08-08T05:00:53.261-07:00Juhlapuheissa tasa-arvo ja jatkuva oppiminen, hallitusohjelmassa naisten hyödyntämän aikuiskoulutustuen leikkaus Hallitusohjelmaan kirjattu päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki on herättänyt laajalti vastustusta. Aikuiskoulutustuki on ollut vuosittain noin 30 000 suomalaiselle tärkeä työssä jaksamisen tuki, koska sen avulla on ollut mahdollista pätevöityä oman alan muihin tehtäviin tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle. <div><br /></div><div>Työministeri Arto Satonen (<a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009752807.html" target="_blank">HS 31.7.2023</a>) on puolustanut leikkauspäätöstä sillä, että valtiovarainministeriö on arvioinut aikuiskoulutustuen lakkauttamisen lisäävän työllisyyttä 8 000 hengellä. Lisäksi koulutukseen ja työmarkkinoihin perehtynyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen (<a href="https://yle.fi/a/74-20040578" target="_blank">Yle 12.7.2023</a>) arvioi, että tuki valuu nykyisin isolta osin niille, joilla menee työelämässä jo ennestään hyvin. Tällä viitataan siihen, että työssäkäyville tarkoitettua aikuiskoulutustukea ovat käyttäneet enimmäkseen (61 %) jo valmiiksi korkeakoulutetut. On arvioitu, että korkeakoulutetuilla lisäkoulutus ei keskimäärin nosta ansiotasoa tai paranna työllisyyttä.</div><div><br /></div><div>Leikkauspäätöksestä seurannut vastalauseiden myrsky on tuonut mediassa esiin tukea käyttäneiden omat kokemukset tuen hyödyllisyydestä. Hallituksen laskelmissa olisikin ollut hyvä arvioida jo etukäteen myös sitä, paljonko enimmillään 15 kuukauden poissaolon työmarkkinoilta salliva aikuiskoulutustuki on lisännyt tukea käyttäneiden työssäjaksamista, siis työelämässä mukana pysymistä. Työllisyysrahaston kyselyn vastaajista yli puolet kertoi kuormituksen nykytyössä olleen syy lähteä opiskelemaan. (<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8cc35236-bc17-42e8-8f63-12032e4a0fbe" target="_blank">IL 29.7.2023</a>) Olisiko parempi, että jatkossa siirryttäisiinkin sairaslomalle tai ennenaikaiselle eläkkeelle? </div><div><br /></div><div>Etlassa tehty selvitys (2018) osoittaa, että aikuiskoulutustuki edistää merkittävästi koulutukseen osallistumista ja lisää ammatinvaihtoa. <a href="https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-tutki-aikuiskoulutustuki-edistaa-kouluttautumista-ja-myos-ammatinvaihtoa/" target="_blank">Etlan lehdistötiedotteessa</a> todettiin, että "Suomessa on käynnissä laaja ammattirakenteiden muutos. Aikuiskoulutustuki voisi auttaa siihen sopeutumisessa, jos sitä käyttäisivät nykyistä useammin ihmiset, joiden työllisyyttä uhkaa teknologinen kehitys tai toimintojen siirtäminen ulkomaille." </div><div><br /></div><div>Ongelma ei siis olekaan aikuiskoulutustuessa, vaan siinä ketkä sitä käyttävät. Sen sijaan, että palkansaajien ja työnantajien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista rahoitettavaa aikuiskoulutustukea pyrittäisiin kehittämään nykyistä inklusiivisemmaksi, se viedään pois sitä jo nyt hyödyntäviltä koulutushaluisilta naisilta, joita on 76 % tuen käyttäjistä. </div><div><br /></div><div>Samalla tullaan vaikeuttaneeksi sote-alojen työvoimapulaa. Aikuiskoulutustukea jakavan Työllisyysrahaston tutkimuksen mukaan kolmannes tuen saajista hakee sitä sote-alan koulutukseen. Heistä yli 60 prosenttia kouluttautuu kokonaan toiselta alalta. (<a href="https://yle.fi/a/74-20042944" target="_blank">Yle 2.8.2023</a>)</div><div><br /></div><div>Julkisessa keskustelussa verovaroin kustannettavat, naisvaltaiset hoiva-alat nähdään usein pelkkinä kuluerinä. Varsinkin silloin, kun palkankorotuksiin pitäisi löytyä rahaa. On häpeällistä, että jatkossa näillä aloilla oma pätevöityminenkin pitäisi maksaa itse. Miten käynee alojen jo nyt heikolle vetovoimalle. Harva perheellinen tai asuntovelallinen selviää opintovapaalla opintotuella, jonka määrä on 1.8.2023 alkaen ollut 279,38 euroa kuussa. Opiskella voi myös työttömänä, jos TE-toimisto valintaa puoltaa, mutta opinnot on keskeytettävä, mikäli työllistyy ennen niiden loppuunsaattamista. </div><div><br /></div><div>Nämä vaihtoehdot eivät kuulosta pohjoismaiselta mahdollisuuksien tasa-arvolta eivätkä myöskään niiltä poliitikkojen juhlapuheilta, joissa jatkuvan oppimisen on katsottu olevan vastaus osaajapulaan.</div><div><br /></div><div>Susanna Sulkunen</div><div>Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja</div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-24792710293660694482023-07-27T00:33:00.001-07:002023-07-27T00:33:00.142-07:00Korkeakoulutetut naiset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä ihmisoikeuksien ja rauhan asialla<p>Vuosi 2022 oli Suomen Akateemisten Naisten Liiton 100. juhlavuosi. Tuolloin mm. päivitimme sekä <a href="https://akateemisetnaiset.fi/organisaatio/saannot/" target="_blank">Liiton säännöt</a> että <a href="https://www.vantaanakateemisetnaiset.fi/saannot/" target="_blank">paikallisyhdistysten mallisäännöt</a> paremmin tähän aikaan sopiviksi. Varsinaiset muutokset tulivat sääntöjen kohtiin 2–3, joissa korostuu tehtävä kansainvälisellä ja kansallisella sekä paikallisella tasolla edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä puolustaa ihmisoikeuksia ja rauhaa. Liiton toimijat ja osa paikallisyhdistysten aktiiveista on jo täydessä työn touhussa näiden edellä mainittujen isojen ja tärkeiden asioiden parissa. <a href="https://akateemisetnaiset.fi/kansainvalinenstrategia/" target="_blank">Liiton uuden kansainvälisen strategian</a> ja rakenteilla olevan Liiton uuden strategian (v 2024-2026) tavoitteellisen toiminnan ytimessä ovat sääntömuutoksen sisältämät asiat. Toivottavasti kaikki paikallisyhdistykset muuttavat vuoden 2023 puolella sääntönsä uusien mallisääntöjen mukaisiksi (PRH:n muutosmaksun saa Liitolta takaisin) sekä suuntaavat mahdollisuuksien mukaan omaa ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää toimintaa muutosten edellyttämään suuntaan. Liiton keskushallituksen jäsenet ja paikallisyhdistysten hallitusten jäsenet sekä muut aktiivit voivat tässä tehdä tiiviisti nyt syyskauden alkaessa yhteistyötä. Tukea saa myös <a href="https://akateemisetnaiset.fi/yhteystiedot/toimisto/" target="_blank">Liiton toimistosta</a>. </p><p>Oman kokemukseni pohjalta suosittelen lämpimästi, että sinä yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskeleva tai jo tutkinnon suorittanut nainen liityt jäseneksi joko oman paikkakuntasi paikallisyhdistykseen tai Liiton jäseneksi ja tulet mukaan kehittämään toimintaa. Saman toiveen voi myös suunnata teille jo jäseninä oleville, joiden aktiivista panosta kaivataan ympäri valtakunnan. </p><p>Liitto on toiminut jo pitkään eri yhteistyökumppaneiden (esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö <i>Suomen UN Womenin</i> ja <i>Naisjärjestöjen Keskusliiton</i> kanssa) ja paljon onkin saatu aikaiseksi. Tosiasia on kuitenkin se, että maailman tila haastaa meitä yhä monimutkaisemmilla asioilla, joten tulevaisuudessa meillä ja yhteistyökumppaneillamme riittää edelleen runsaasti töitä. Tosiasia on myös se, että tarvitsemme lisää toimijoita mukaan edistämään etenkin tyttöjen ja naisten asemaa sekä maailmalla että meillä kotimaassa. </p><p>Ja vielä viittaus tämän kesän jo perinteeksi käyneeseen <i><a href="https://akateemisetnaiset.fi/tapahtumat/helena-ranta-forum/" target="_blank">Helena Ranta Forumiin</a></i>, jossa käsiteltiin tällä kertaa Ukrainan sotaa ja millä edellytyksillä Ukrainaan saadaan kestävä rauha. Erittäin tärkeäksi mainittiin mm. sotarikollisten rankaiseminen, traumojen purkaminen, henkinen ja fyysinen jälleenrakentaminen sekä naisten osallistuminen rauhansopimisen muotoiluun. Saimme muistutuksen myös siitä, miten me kaikki yksilöinä, kansalaisjärjestöinä ja valtioiden tasolla voimme vaikuttaa. Pidetään keskustelua yllä. Ei turruta tilanteeseen eikä väsytä tukemiseen. Katso Helena Ranta Forumin kiinnostavasta keskustelusta jälkitiedote <a href="https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/helena-ranta-forum/keskustelu-ukrainan-rauhan-nakymista-oli-yleisohitti-suomiareenassa" target="_blank">HRF:n sivuilta</a>.</p><p>Naiset muutosvoimana maailmassa<br /><b>Merja Leppänen<br /></b>Liiton hallitusjäsen ja Vantaan Akateemiset Naiset ry:n hallitusjäsen</p><div><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-26265404213432771522023-07-25T08:42:00.008-07:002023-08-02T02:43:25.486-07:00Akateemiset Naiset EU:n ja eurooppalaisen rauhanrakentamisen syntysijoilla Metzissä<p><i>Vuonna 1980 perustettu <a href="http://www.universitywomenofeurope.org/" target="_blank">University Women of Europe, UWE</a> edistää Akateemisten Naisten eurooppalaisten maajärjestöjen yhteistyötä sekä tekee vaikuttamistyötä eurooppalaisen koulutuksen, rauhan ja tasa-arvon puolesta. Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Jutta Hartikainen ja toimitusjohtaja Susanna Sulkunen osallistuivat Liiton edustajina UWEN Meet and Greet -tapahtumaan, jota emännöi tänä vuonna Lorrainen paikallisyhdistys Ranskan Metzissä. </i></p><p>Järjestömme jäsenkyselyt ovat kertoneet jo vuosia samaa: kansainvälinen toiminta kiinnostaa eniten niitä jäseniä, jotka ovat joskus rohkaistuneet osallistumaan Akateemisten Naisten kansainvälisiin tapahtumiin. Tämän olen saanut huomata itsekin. Kun Liitto lähti mukaan Italian maajärjestön vetämään Erasmus+-hankkeeseen syksyllä 2019, odotin yhteistyöltä lähinnä uusia oppeja omaan tasa-arvotyöhömme. Kolmessa vuodessa tiedon määrä toki kasvoi, mutta samalla monista hankepartnereistamme tuli hyviä ystäviäni, joiden tapaamisesta Metzissä sain iloa ja virtaa moneksi viikoksi ennen ja jälkeen tapaamisen. Eri-ikäisten ja eritaustaisten naisten kohtaamiset, elämäntarinat ja ajatustenvaihto on Akateemisten Naisten vahvuus niin Suomessa kuin kansainvälisillä areenoillakin. Nämä UWEN vuosittaiset Meet and Greet -tapahtumat sekä vuosikokoukset ja konferenssit ovat avoimia kaikille Akateemisille Naisille. Kannustan lämpimästi lähtemään mukaan viihtymään, verkostoitumaan ja vaikuttamaan! <a href="http://www.universitywomenofeurope.org/2023/07/18/online-registration-open/" target="_blank">UWEN seuraava konferenssi ja vuosikokous järjestetään Turkin Izmirissä 5. - 7.10.2023</a>. Early bird -ilmoittautuminen on avoinna 25.8.2023 saakka.</p><p>Metzissä meitä oli kesä-heinäkuun vaihteessa koolla yli 40 jäsentä eri puolilta Eurooppaa. Perjantaina kokoonnuimme yhteiselle iltapalalle, jossa <b>Catherine Thuet</b>, <a href="https://www.affdu-lorraine.fr/" target="_blank">Lorrainen paikallisyhdistyksen</a> puheenjohtaja, ja <b>Anne Negre</b>, UWEN puheenjohtaja, toivottivat meidät tervetulleiksi ja kertoivat meille tulevan viikonlopun ohjelmasta. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirbkWGQdUvlMUqjZUs5HWDJPTFuvumV4RWfe921vgfyKoAUbn8N1cZQtLYRkiE1r7nZSk5NDlivgJeha8Wpsc6AV-3QD9WJWSZwEcovw_MLpd_pNPQOfS2U18bsU9jBcZRiow2LeJMXkkbDVVcsKLi_KE7d6TtgWgmhig21c80I7eC3mIkn191F48Gw6I8/s2048/jutan%20kuva%20pe.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirbkWGQdUvlMUqjZUs5HWDJPTFuvumV4RWfe921vgfyKoAUbn8N1cZQtLYRkiE1r7nZSk5NDlivgJeha8Wpsc6AV-3QD9WJWSZwEcovw_MLpd_pNPQOfS2U18bsU9jBcZRiow2LeJMXkkbDVVcsKLi_KE7d6TtgWgmhig21c80I7eC3mIkn191F48Gw6I8/w400-h300/jutan%20kuva%20pe.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Perjantai-illan tunnelmaa. Kuva: Jutta Hartikainen</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTDic3F2QFhDuBswgX-z_3xAt1WxKQuhW2WNM_hjiQzBKxZdLfAa8a0oq_diRUA4RgGdOeRmRyg7ebXlHnzuoBHrnBYWIOQzTzoHddr2ioDq1MAeFnRbBbkV1LlCL4YWGRf_pQ43htJO1jhWj_YfBmM7dfV7UmhyqBHdFE8rt0H3CzJtyRw66L2lzAO-oO/s2048/IMG-20230701-WA0007.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1152" data-original-width="2048" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTDic3F2QFhDuBswgX-z_3xAt1WxKQuhW2WNM_hjiQzBKxZdLfAa8a0oq_diRUA4RgGdOeRmRyg7ebXlHnzuoBHrnBYWIOQzTzoHddr2ioDq1MAeFnRbBbkV1LlCL4YWGRf_pQ43htJO1jhWj_YfBmM7dfV7UmhyqBHdFE8rt0H3CzJtyRw66L2lzAO-oO/w400-h225/IMG-20230701-WA0007.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Catherine ja Anne<br /></td></tr></tbody></table><br /><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj28CX9ZCFzMmyZPMBLMYZ90SoLIdyZI6dWpIA3gDKfgRS6nQ8Mhm6k9a-e8SuBkCtVXmrKEinPA0Nybly-UeMsqjEWLBhZ6w8BjNxnsBdsoh4E33yxFPEDCLq_D9JfOBSsdbFADFk_egO8wq4Ln1OrZaazARy-1k4JKKvh2osA6NutaikQPkBe5tM1Yp_w/s924/Auli%20ja%20Susanna%20Metziss%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="924" data-original-width="694" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj28CX9ZCFzMmyZPMBLMYZ90SoLIdyZI6dWpIA3gDKfgRS6nQ8Mhm6k9a-e8SuBkCtVXmrKEinPA0Nybly-UeMsqjEWLBhZ6w8BjNxnsBdsoh4E33yxFPEDCLq_D9JfOBSsdbFADFk_egO8wq4Ln1OrZaazARy-1k4JKKvh2osA6NutaikQPkBe5tM1Yp_w/w300-h400/Auli%20ja%20Susanna%20Metziss%C3%A4.jpg" width="300" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Liiton toimitusjohtaja Susanna Sulkunen ja UWEN entinen rahastonhoitaja Auli Ojala<br />Kuva: Auli Ojala</td></tr></tbody></table><br />Viihdyimme <b>Jutta Hartikaisen</b> ja <b>Auli Ojalan</b> kanssa ranskalais-irlantilaisen delegaation seurassa, kunnes yhteinen iltamme päättyi ikävän lyhyeen Metziin julistetun ulkonaliikkumiskiellon vuoksi. Eri puolilla Ranskaa järjestettiin tuolla viikolla mellakoiksi yltyneitä tukimielenosoituksia, koska liikennepoliisi oli surmannut 17-vuotiaan rodullistetun pojan ilman minkäänlaista syytä. Rasismi oli illalla puheenaiheena useimmissa ellei kaikissa pöytäseurueissa.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-ViuTJDwMjrVG6akVFBqdtilOHTOdeIV__f-qpy_QBTJC-vlclAQ4ET7WH7bCMeK7llGOph7TXhhzl4weePnoIwcCm_RUkhfspJe1KflMKL9wCTdRdDpdxGGT50Pte7A2qrSPutb0qsY58UDRlyCXa_vGegA76jqaHFsYcjpFXhJ0KhJmXZ_hPpt69vyd/s1135/Auli%20ja%20ranskalaiset%20Metziss%C3%A4.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1135" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-ViuTJDwMjrVG6akVFBqdtilOHTOdeIV__f-qpy_QBTJC-vlclAQ4ET7WH7bCMeK7llGOph7TXhhzl4weePnoIwcCm_RUkhfspJe1KflMKL9wCTdRdDpdxGGT50Pte7A2qrSPutb0qsY58UDRlyCXa_vGegA76jqaHFsYcjpFXhJ0KhJmXZ_hPpt69vyd/w400-h300/Auli%20ja%20ranskalaiset%20Metziss%C3%A4.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Auli Ojala tilaisuuden ranskalaisten emäntien kanssa. <br />Kuva: Auli Ojala</td></tr></tbody></table><p>Lauantaina tutustuimme EU:n syntyhistoriaan ja eurooppalaiseen rauhanrakentamiseen <b>Robert Schumanin</b> kotimuseossa Metzin ulkopuolella. Ranskan ulkoministerinä toisen maailmansodan jälkeen toiminutta Schumania kutsutaan Euroopan yhdentymishankkeen isäksi, sillä hän laati kuuluisan Schumanin julistuksen (1950) Euroopan yhdistämiseksi ja tulevien sotien estämiseksi. Vanhat viholliset Ranska ja Saksa muodostavat nykyään EU:n ytimen ja Schumanin julistuksen toukokuista julkaisupäivää juhlitaan vuosittain Eurooppa-päivänä. Schumanin tarina antoi meille toivoa rauhan takaisinsaamisesta Eurooppaan ja muistutti miten paljon positiivista yksikin ihminen voi saada aikaan tehtäväänsä sitoutuessaan. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmHu9fEZcwNlyCEwcTRcfQc1WFBBbqZmHvNe20SDAEYklZzywgO3GaSxQP6g6ov-Pa6QgmR1emej1DJCeknRToNk0A-xXXIeq1wOvNDPg5nyhVVG0pAKcuBZdk87R1e9doX3mmnpa0So0JrsgymJzc2Varh3JzTPzCTBRMwDLIVjo-mMv2Pd2dObBFBrCU/s1600/maison.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="918" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmHu9fEZcwNlyCEwcTRcfQc1WFBBbqZmHvNe20SDAEYklZzywgO3GaSxQP6g6ov-Pa6QgmR1emej1DJCeknRToNk0A-xXXIeq1wOvNDPg5nyhVVG0pAKcuBZdk87R1e9doX3mmnpa0So0JrsgymJzc2Varh3JzTPzCTBRMwDLIVjo-mMv2Pd2dObBFBrCU/w230-h400/maison.jpg" width="230" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Saimme opastuksen Schumanin kotimuseoon.</td></tr></tbody></table><br /><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9laQxSqB5k9vjEfiO65iRX8W0xo_J8MdiB6nuWULFeG7E8jdtV6t-r7JkEfxvc4np5uijkGOiGsMqin7ZDbtgztrF_ZVLgAWOq80HHx903wyhbhiIjvc7iI3AhnWcniEKPA3nhjgMb0vQigcl6hZjSOelbezo66oUF2WBLjM6JRmrSqk621NeRiZHnXTo/s2048/IMG-20230701-WA0001.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1152" data-original-width="2048" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9laQxSqB5k9vjEfiO65iRX8W0xo_J8MdiB6nuWULFeG7E8jdtV6t-r7JkEfxvc4np5uijkGOiGsMqin7ZDbtgztrF_ZVLgAWOq80HHx903wyhbhiIjvc7iI3AhnWcniEKPA3nhjgMb0vQigcl6hZjSOelbezo66oUF2WBLjM6JRmrSqk621NeRiZHnXTo/w400-h225/IMG-20230701-WA0001.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jutta Hartikainen Suomesta ja Roxana Petrescu Romanian maajärjestöstä.<br /><br /></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTIlgIuer64K3gdJH_vdKW-Mh2aHnRrPs4mV6L6REFXqGGw7ODpGDdhjV4f-iSHQbfNKvtaf7zamK13mDJdVejQVrTbdOZjiLamq92lVav1zIXAKABleGAcDGq02NPC6abfFzRW8-lFT8U75lmSjuU9ReQUbLrTLdMsD8jkYAneNXlHl0q30o0pIEmqFvU/s2048/maison%20de%20rs.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1152" data-original-width="2048" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTIlgIuer64K3gdJH_vdKW-Mh2aHnRrPs4mV6L6REFXqGGw7ODpGDdhjV4f-iSHQbfNKvtaf7zamK13mDJdVejQVrTbdOZjiLamq92lVav1zIXAKABleGAcDGq02NPC6abfFzRW8-lFT8U75lmSjuU9ReQUbLrTLdMsD8jkYAneNXlHl0q30o0pIEmqFvU/w400-h225/maison%20de%20rs.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Schumanin kodin puutarha ihastutti vehreydellään.</td></tr></tbody></table><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p></p><p>Lorrainen alueen naiset eivät juuri jää Schumanille toiseksi. Schumanin kotimuseossa kuulimme myös historioitsija <b>Pierre Brasmen</b> esitelmän Lorrainen alueen lasikattojen rikkojista, joista hän on kirjoittanut teoksen <i>Femmes d'exception en Lorraine</i> (Le Papillon rouge éditeur, 2018). Akateemisille Naisille luennon mieleenpainuvin osa oli toimittaja <b>Julie-Victoire Daubién</b> tarina. Daubié oli ensimmäinen ranskalaisesta yliopistosta valmistunut nainen, joka joutui taistelemaan opiskelupaikastaan naisilta vielä 1800-luvulla kielletyssä yliopistomaailmassa. Lyonin yliopisto lopulta hyväksyi hänen hakemuksensa, mutta tutkintotodistuksensa hän sai vasta, kun Ranskan <b>keisarinna Eugénie</b> puuttui virkamiehistön viivyttelyyn vuonna 1862. Daubié jatkoi myöhemmin työtään tasa-arvon parissa, ja vaati naisille äänioikeutta ja samaa palkkaa kuin miehille. Daubién tohtorintutkielma jäi kesken hänen menehdyttyä tuberkuloosiin. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMY67ehScMPbJ_wNoiNW59ZEPYlNcdfYKARQLT97D0tT651MBH_vR1FI5zO4ELnFmGtlmZ2fUmONjUWwpcuXnmIUVUm6sjkle0lordkbC_Q3DpDNmzbJeWMDAFqeq9nDhrHlyxDrhXAsZXSGgJgFDxaKvX4l4HIKAB7wEVb7L1P-FrtbaF7iroD-qIMID7/s2048/Bresme%20et%20Catherine.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMY67ehScMPbJ_wNoiNW59ZEPYlNcdfYKARQLT97D0tT651MBH_vR1FI5zO4ELnFmGtlmZ2fUmONjUWwpcuXnmIUVUm6sjkle0lordkbC_Q3DpDNmzbJeWMDAFqeq9nDhrHlyxDrhXAsZXSGgJgFDxaKvX4l4HIKAB7wEVb7L1P-FrtbaF7iroD-qIMID7/s320/Bresme%20et%20Catherine.jpg" width="240" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pierre Bresme ja Catherine Thuet. <br />Kuva: Roxana Petrescu</td></tr></tbody></table><p>Luennon herättämistä ajatuksista keskusteltiin yhteisellä lounaalla ja myöhemmin illallisella, jossa myös kypsyttelimme uutta Erasmus+-hankeideaa. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen, ns. Istanbulin sopimus on ollut viime vuosina vastatuulessa Euroopassa, ja olemme pohtineet, josko saisimme eurooppalaisten sisarjärjestöjemme kanssa sen toimeenpanoon lisää vauhtia nyt, kun EU liittyi mukaan sopimukseen. Järjestämme hankeideasta syksyllä vielä erillisen verkkokeskustelutilaisuuden. Jos olet kiinnostunut aiheesta, olethan yhteydessä minuun: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi</p><div>UWEN uutisista pysyt parhaiten ajan tasalla, kun otat UWEN seurantaan <a href="https://www.facebook.com/UniversityWomenofEurope" target="_blank">Facebookissa</a> tai <a href="https://twitter.com/UniversityWome1" target="_blank">Twitterissä</a>.</div><p>Susanna Sulkunen<br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br />Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-82007645997188708592023-07-18T22:48:00.007-07:002023-07-18T23:03:09.831-07:00The roots of academic women and the Jokaisenoikeus<p>By recognising the importance of our roots and nurturing them, we gain more understanding and strength to support others. When a person experiences rootlessness, their sense of self begins to "simulacrumize", i.e. to become a copy without knowledge or sense of origin. As <a href="https://yle.fi/a/74-20031051" target="_blank">Joonas Konstig</a> (2023) also wrote in his column, this can lead to people without roots being easier to push in the desired direction. Indeed, humans seem to be pacing back and forth, swept along by various trends.</p><p>One way of looking at rootlessness is the rural-urban dichotomy. It is worth recognising that this division and confrontation has, for certain reasons, been needlessly maintained and reinforced and used as a policy-making tool. People living in rural areas were associated with a certain way of communicating and the use of dialects. This can also be seen through the Whorf hypothesis (the linguistic relativity hypothesis), according to which the structure of a language influences the worldview or cognition of its speakers, and thus people's perceptions are relative to the language spoken. In other words, the language spoken by people influences how we think about reality. The idea can be extended to mean that when we lose our dialect and its expressions, we may also lose our way of structuring and understanding the world. If we have no roots and no sense of origin, we may find it difficult to perceive our place in the world. And because language expresses locality, it is linked to people's history and past. </p><p>Taking the "words out of your mouth" cuts you off from your own cultural heritage. The link is lost with those who have used these words and expressions in the past, the people on whose shoulders we now stand. Add to this the time people spend on 'social media' and it is no wonder that we feel disconnected or anxious. When people feel disconnected or try to achieve the goals set by others, they are vulnerable and susceptible to various influences, even harmful ones, to find a sense of meaning.</p><p>Alongside the thinning of place and cultural identity, people's relationship with nature is also disappearing or changing. We no longer recognize the importance of nature for ourselves and our well-being, and we have lost or are losing the invisible space associated with our relationship with nature (<a href="https://www.finna.fi/Record/anders.1712699" target="_blank">Mikita 2013</a>). It is becoming clumsy and fragile, and people may be left without an experience of nature or the experience becomes negative.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk9h8nxFiQZt8IBTuiGsQsPe5aHmu9nBVnNqJCviVat6xB1kHxyHV_F1CwE6UWps3GgGS7rkpxEO6fNDOmyiGVenP5JGK7vsh6OLFxOsfKYRSGe4sScdfyBTBbfNhlBQKgrG6YGKJkEVVZ5tVtM639NKJqxGqwjvxfJXEOYCls2hLTh8CpTRsR2sZMS7GL/s5568/nainen%20ja%20py%C3%B6r%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3712" data-original-width="5568" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk9h8nxFiQZt8IBTuiGsQsPe5aHmu9nBVnNqJCviVat6xB1kHxyHV_F1CwE6UWps3GgGS7rkpxEO6fNDOmyiGVenP5JGK7vsh6OLFxOsfKYRSGe4sScdfyBTBbfNhlBQKgrG6YGKJkEVVZ5tVtM639NKJqxGqwjvxfJXEOYCls2hLTh8CpTRsR2sZMS7GL/s320/nainen%20ja%20py%C3%B6r%C3%A4.jpg" width="320" /></a></div><p>If one's identity is not found through nature, language or place, life becomes frustrating and distancing. Forming and maintaining a relationship with nature should be seen as a human right, not just <a href="https://www.luontoon.fi/jokaisenoikeudet" target="_blank">Jokaisenoikeus</a>. Let us recognise our roots, let us try to make nature observable and enjoyable in our daily lives. Nature provides explanations and answers to life and humanity, it offers refreshment and recovery. Sense of belonging leads us not to agree to be pushed and controlled by anyone mentally or physically. Academic women have roots to which we can cling, but we can not stumble over them. But roots must also have room to grow, because they have an important role to play. As well as storing and transporting nutrients, roots anchor the tree firmly and sustainably to the ground. That's the kind of resilience and growth we need as the winds of the world blow around us.</p><p>So let's support things that help women both to identify their roots and to grow them. Building a strong identity based on one's cultural heritage, studies, work, hobbies, family or geographical location. We have the right for Jokaisenoikeus, but it is also an obligation to look after the environment and ensure its future growth. In this way, we also help young girls and women to identify what is important and what supports their growth towards education and academia.</p><p>Doctor of Health Science Varpu Wiens</p><p>Meri-Lapin Akateemiset Naiset ry.</p>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-7892003766073130182023-05-31T08:42:00.001-07:002023-05-31T08:42:56.254-07:00 Globaalin tasa-arvon saavuttaminen ei saa viedä 300 vuotta<p><i>Tätä kirjoittaessani Suomessa käydään hallitusneuvotteluita. Neuvotteluihin osallistuvat puolueet miettivät säästökohteita ja järjestöavustukset ovat mukana listalla. Järjestöjen tekemä työ on kuitenkin hyvin kustannusvaikuttavaa, ja maailmanlaajuista vaikuttamistyötä tehdään hyvin pienillä vapaaehtoisresursseilla. Tästä yhtenä esimerkkinä käy Suomen Akateemisten Naisten Liiton edustajien osallistuminen YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (<a href="https://www.unwomen.org/en/csw" target="_blank">Commisson on the Status of Women, CSW</a>) kokoukseen New Yorkiin.</i></p><p>Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattori <b>Jutta Hartikainen</b> ja Liiton varapuheenjohtaja <b>Pauliina Inervo</b> osallistuivat Liiton edustajina YK:n CSW67-istuntoon New Yorkissa 4.-11.3.2023. Istuntoon osallistui yhteensä yli 8 000 osallistujaa (avauspäivän luku) noin 700 kansalaisjärjestöstä ympäri maailman. </p><p>Syy sille, miksi osallistuimme CSW:hen oli Liiton vuosittain yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton, NNKY-liiton, NYTKIS ry:n ja Suomen UN Womenin kanssa CSW:n yhteydessä järjestämä <i>International Helvi Sipilä Seminar</i>. Saimme vuorossaan jo 17. seminaarillemme virallisen sivutapahtuman statuksen, ja tilaisuus pidettiin Suomen pysyvässä YK-edustustossa 9.3.2023. Seminaarimme aiheena oli tällä kertaa teknologia ja naisten oikeudet. Puitteet seminaarille olivat loistavat ja yhteistyö lähetystön kanssa erittäin sujuvaa. Vaikka seminaari pidettiin eri paikassa kuin istunnon päätapahtumat, keräsi se kuitenkin salin täyteen kuulijoita. Lisäksi tapahtuma striimattiin Liiton YouTube-kanavan kautta ja tallennettiin. Striimiä seurasi noin 60 henkilöä. Tallenteet olivat Liiton sivustolla kahden viikon ajan keräten vielä lisää katsojia. <a href="https://akateemisetnaiset.fi/tapahtumat/menneet/" target="_blank">Seminaaripuheet ovat edelleen luettavissa Liiton verkkosivuilta</a>. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivbk-gXjwi88zRJdfFlgyqaRxh7aSK_lIvysbEozOX2oM0-2mOAM4IM6LG3624bBk1xfT1j5Jrx4z05otjM039NRmI3H10clhmy2BI0_PrX048A07so9RZ7habEDZjNKNz-6AfEop00YN3CYbWv7qbXcF9YDykWkh9KFz7liI_9Upj4bdc_ksDDIA_oA/s2048/IHHS%202023.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="2048" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivbk-gXjwi88zRJdfFlgyqaRxh7aSK_lIvysbEozOX2oM0-2mOAM4IM6LG3624bBk1xfT1j5Jrx4z05otjM039NRmI3H10clhmy2BI0_PrX048A07so9RZ7habEDZjNKNz-6AfEop00YN3CYbWv7qbXcF9YDykWkh9KFz7liI_9Upj4bdc_ksDDIA_oA/s320/IHHS%202023.jpg" width="320" /></a></div>Seminaarin esitykset täydensivät hienosti toisiaan ja Suomen toimet digitalisaation tasa-arvon edistämisessä herättivät kiinnostusta. Puhuttelevin puheenvuoro kuultiin kuitenkin videotervehdyksenä Afganistanista. Koskettavia oli myös kertomukset siitä, kuinka bangladeshilaisen perheen pojalle oli ostettu tietokone, mutta perheen tytöt eivät saaneet sitä käyttää. Voimaannuttavaa oli kuitenkin kuulla, että kielloista huolimatta tytöt olivat käyttäneet salaa tietokonetta ja nyt vuosia myöhemmin yksi heistä oli tasa-arvoaktivisti ja puhumassa seminaarissamme tyttöjen asemasta ja oikeuksista. <p></p><p>CSW-istunnon avauspuheenvuorossaan YK:n pääsihteeri <b>Antonio Guterres</b> totesi, että tasa-arvon toteutuminen maailmanlaajuisesti vie nykyvauhdilla jopa 300 vuotta. Vaikka monissa yhteyksissä on korostettu sitä, että Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on huippuluokkaa kansainvälisillä mittareilla mitattuna, niin omalta osaltaan se konkretisoitui istunnon yhteydessä monin tavoin. Useissa puheenvuoroissa keskityttiin sellaisten asioiden korostamiseen, joita meillä on totuttu pitämään itsestään selvyyksinä tai normaalikäytänteenä, kuten esimerkiksi tyttöjen oikeuteen käydä koulua tai siihen, että tytöillä ja pojilla on yhtäläinen mahdollisuus käyttää digitaalisia viestintä välineitä. Puheenvuorot kertoivat karua kieltä eri maiden nykytilasta ja siitä taistelusta, joita aktivistit käyvät tyttöjen ja naisten yhtäläisten oikeuksien puolesta yhteiskunnan eri tasoilla. </p><p>Jäimme kaipaamaan lisää konkretiaa siihen, mitä sekä yksilön, yhteisöjen ja valtioiden tasolla voitaisiin tehdä tasa-arvon edistämiseksi. Yhdessä puheenvorossa sentään haastettiin kaikki naisiin kohdistuvaa vähättelyä verkossa havaitsevat miehet puuttumaan tilanteeseen ilmoittamalla kyseiselle henkilölle, ettei käytös ja puhe ole suotavaa. </p><p>Myös Suomella on vielä paljon tehtävää tasa-arvon saavuttamiseksi. Koulutuksen ja työelämän segregaatio asettaa suuren haasteen tasa-arvon toteutumiselle, eikä suomalaisnaisen eurokaan ole vielä samaa tasoa kuin miehen euro. Väkivaltatilastot kertovat nekin karua kieltään naisten asemasta ja turvallisuudesta Suomessa. </p><p>CSW-istunnossa kävi selväksi myös se, että maailmalla ei vielä olla valmiita puhumaan yhdenvertaisuudesta tai intersektionaalisuudesta. Toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan paljon ennen kuin voidaan siirtyä seuraavalle tasolle. Tässä Suomella on merkittävä rooli. Olemme arvostettuja maailmalla juuri siksi, että uskallamme nostaa keskusteluihin myös vaikeita ja tunteita herättäviä aiheita. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5b8BEfzDrSDEOHI83WhiTCDJyeYBQsJR28X2QcGR6ZcjztYexLmMLwcKz1kBJVvQQcNeW3ENjCPDXWSPfDjK5Ulz8wxOawBdspZOo9ID0aLMyOonhFaAzNRuKRujr2jqKccWohOrxNWJfvB9SZNszwO-anIjB76fqBiCYCHB793ifemPxtezeDX2OBw/s2048/CSW%202023.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="2048" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5b8BEfzDrSDEOHI83WhiTCDJyeYBQsJR28X2QcGR6ZcjztYexLmMLwcKz1kBJVvQQcNeW3ENjCPDXWSPfDjK5Ulz8wxOawBdspZOo9ID0aLMyOonhFaAzNRuKRujr2jqKccWohOrxNWJfvB9SZNszwO-anIjB76fqBiCYCHB793ifemPxtezeDX2OBw/s320/CSW%202023.jpg" width="320" /></a></div>Huomionarvoista CSW-istunnon osalta oli myös se, että istuntoon ei osallistunut edustajia niistä maista, joissa ihmisoikeusloukkaukset ja erityisesti naisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on suurinta. Tähän lienee monia syitä, kuten se, että Yhdysvaltain maahantulokäytänteet ovat erittäin tiukkoja, ja WTC-iskujen jälkeen erityisesti Lähi-idän alueelta tulevien on lähes mahdotonta saada viisumia. Sama koskee tiettyjä Afrikan ja Aasian maita. Lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on edelleen kiristänyt viisumikäytäntöjä. <p></p><p>Myös maat, joissa naisten asema on erityisen huono, kuten Afganistan, ovat haastavia. Sillä vaikka vielä onnistuisi saamaan viisumin, niin matkustuslupa joko perheen tai valtion puolesta ei välttämättä onnistu. Kun tähän kaikkeen vielä lisätään se, että matkustaminen New Yorkiin maksaa paljon ja että New York on yksi maailman kalleimmista kaupungeista, rajaa se omalta osaltaan osallistumista kaikista heikoimmassa asemassa olevilta osallistujilta. Näiden asioiden takia olisi hyvä miettiä sitä, että voisiko CSW-istuntoa järjestää välillä muuallakin kuin YK:n päämajassa.</p><p>CSW istuntoon osallistuminen oli monella tapaa silmiä avaavaa. Pian alamme jo valmistautua järjestökentällä ensi vuoden CSW-istuntoon ja 18. Helvi Sipilä -seminaarimme järjestämiseen. Seminaarin teemat tulevat edelleen YK:n CSW:ltä. Ensi vuoden seminaarin teemat ovat nyt varmistuneet ja ne liittyvät köyhyyden tasa-arvovaikutuksiin, tästä yhtenä esimerkkinä voisi olla vaikkapa sukupuolitietoinen budjetointi. Kokoonnumme vielä kesäkuun aikana yhdessä muiden seminaarin järjestelyihin osallistuvien naisjärjestöjen kanssa työstämään seminaarin teemoja omaan konseptiimme sopiviksi ja samalla miettimään seminaarikonseptimme kehittämistä. Nähtyämme Pauliinan kanssa millainen CSW-istunto on, meidän on helpompi miettiä sitä, miten voimme omaa osuuttamme kehittää suhteessa koko tapahtumaan. Toivomme voivamme lisätä seminaarin vuorovaikutteisuutta ja tunnettuutta ennen kuin seminaarimme saavuttaa 20 vuoden merkkipylvään vuonna 2026. </p><p>Teksti: Jutta Hartikainen<br /></p><p>Kuvat: Pauliina Inervo</p>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-70794145510590453662023-05-29T01:53:00.006-07:002023-05-29T01:53:52.352-07:00Päihittääkö Viro Suomen yrittäjäkasvatuksessa? <p><i><a href="https://iated.org/inted/" target="_blank">17th International Technology, Education and Development Conference</a></i> pidettiin Valenciassa, Espanjassa 6.–8. maaliskuuta 2023. Liki 700 konferenssin osanottajaa eri puolilta maailmaa kokoontuivat keskustelemaan siitä, miten teknologian avulla voidaan vaihtaa tietoja, opetusta, hyviä käytänteitä ja pedagogisia malleja maasta ja maanosasta toiseen. </p><p>Konferenssin pääpuhujat tulivat Yhdysvalloista: <b>Dr Jose Antonio Bowen</b> (American Association of Colleges and Universities) ja <b>Dr Michael Wesch</b> (University of Kansas). Molemmat korostivat digitaalisen oppimisen ja tiedonsiirron merkitystä oppimisprosessissa. Muut konferenssiesitelmät esittelivät laajasti erilaista oppimista, mm. robottioppimista, käänteistä oppimista, insinöörioppimista, korona-ajan digitaalista etäoppimista sekä nykyisin melko uutta digitaalista oppimista esimerkiksi terveydenhoidossa. </p><p>Itse osallistuin yrittäjyyskasvatusosioon, jonka puheenjohtaja oli <b>Dr Ülle Kesli</b> Tarton yliopistosta. Hän kertoi, että Suomi on ollut heille kuin isoveli yrittäjyyskasvatuksessa. Tässä yrittäjyyskasvatus-istunnossa oli pelillisyys vahvasti läsnä. Hollannin mallissa esiteltiin peliä, jolla voidaan opettaa yrittäjyyskasvatusta koko Euroopassa. Oma esitykseni käsitteli oppilaiden oppimiskokemuksia <a href="https://tat.fi/yrityskyla/pirkanmaa/" target="_blank"><i>Yrityskylä Pirkanmaan</i></a> kontekstissa. Kokemukset siitä ovat olleet hyvin myönteisiä ja taloudelliset käsitteet tässäkin mallissa opitaan pelillisesti oppitunnilla. </p><p>Vaan onko Viro jo menossa Suomen ohi yrittäjyyskasvatuksessa? Viron opettajakoulutuksessa näkyy vahvasti yrittäjyyskasvatus, ja yrittäjyyspainotteisia luokkia, yläkouluja ja toisen asteen oppilaitoksia on siellä Suomea enemmän. Missä viipyy Suomen koulutusjärjestelmän yrittäjyyspainotteisuus? Yrittäjäkasvatus olisi ainakin pienten kuntien etu, koska sillä voidaan saada nuoret pysymään kotipaikkakunnallaan, kun jo kouluaikana on rakennettu työelämäyhteyksiä.</p><p><b>FT, KL Auli Ojala</b> </p><p>Ojala osallistui konferenssiin esitelmällään <a href="https://library.iated.org/view/OJALA2023STU?re=downloadnotallowed" target="_blank"><i>Students´ experiences of working skills by Me & MyCity project</i></a>. </p><div><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-80851850195993119862023-04-06T05:27:00.000-07:002023-04-06T09:55:19.692-07:00Nepalin sisaret kiittävät SANL:n tuesta – Thaiban ja Chapagaon kylien koulutusprojekti onnistui erittäin hyvin<p><a href="https://akateemisetnaiset.fi" target="_blank">Suomen Akateemisten Naisten Liiton</a> (SANL) tavoitteena on vahvistaa käytännön yhteistyötä eri maiden sisarjärjestöjen kanssa. Liiton joulukeräysten ensimmäiseksi kohdemaaksi valittiin Nepal ja <a href="https://www.facebook.com/profile.php?id=100064714625315" target="_blank">Nepal Association of University Women</a>. Liitto toteutti Suomessa ensimmäisen joulukeräyksen 2020 - 2021, toisen vuotta myöhemmin ja viimeisimmän nyt vuodenvaihteessa 2022 - 2023. Tarkoituksena on tukea sisarjärjestömme toimintaa heidän omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Näin voidaan vaikuttaa todellisiin muutoksiin paikallisten naisten elämässä.</p><p>SANL:n jäsenten tuella Nepalin maajärjestö toteutti Thaiban ja Chapagaon kylissä projektin <i>Economic empowerment of disadvantaged women in rural households</i>. Koulutukseen osallistui yhteensä 38 naista, joilla ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Naisten lukutaidon, erilaisten käytännön taitojen, taloudellisen osaamisen, vertaistuen ja tasa-arvon vahvistaminen ovat tärkeitä naisten, heidän perheidensä ja koko kyläyhteisön hyvinvoinnin kannalta.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs4V0Bo_Zg9nIbHqm9jxcC-_gFZoei5IocJo5De47S93pv76q7lms2n41SaUir7dIPyBnBehXjdt46QPOH6JAorV2MYEayzhq2rzCO5h21zQGjXJOUZTPTOgzpaIrGSSZ9R9a_T-vidYvb-MFA2s89tDqfEZe3Imtd_toDgD2EAeuy9U2k9Y5Ts0SdpQ/s1798/Saving%20&%20Credit%20Training-Thaiba3%20jan-feb%202023.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1798" data-original-width="969" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs4V0Bo_Zg9nIbHqm9jxcC-_gFZoei5IocJo5De47S93pv76q7lms2n41SaUir7dIPyBnBehXjdt46QPOH6JAorV2MYEayzhq2rzCO5h21zQGjXJOUZTPTOgzpaIrGSSZ9R9a_T-vidYvb-MFA2s89tDqfEZe3Imtd_toDgD2EAeuy9U2k9Y5Ts0SdpQ/s320/Saving%20&%20Credit%20Training-Thaiba3%20jan-feb%202023.jpg" width="172" /></a>Koulutusprojekti aloitettiin Thaiban ja Chapagaon kylissä keväällä 2021. Aluksi oli edessä tilojen etsiminen, koulutarvikkeiden hankinta sekä kouluttajakoulutus. Thaiban ja Chapagaon kylien naisia opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä valmistamaan mm. pikkelsejä ja saippuaa torilla myytäväksi. Koulutuksessa perehdyttiin myös säästämiseen ja rahan lainaamiseen sekä yhdessä työskentelyyn. Ohjelman lopussa helmikuussa 2023 naisten käyttöön luovutetun pienen alkupääoman turvin he voivat nyt aloittaa pienimuotoista tuotteiden myyntiä torilla. </p><p>Vuodet 2021-2022 olivat koronavuosia, jolloin myös projekti keskeytyi useita kertoja. Ohjelmaan sisällytettiin tässä vaiheessa Covid19 -tietoa sekä stressin käsittelyä, jotka olivat erittäin tärkeä osa koulutusta kriittisenä pandemian aikana. </p><p>Koulutus on saatu onnellisesti päätökseen alkuvuodesta 2023. Kaikki 38 naista olivat mukana ohjelman loppuun saakka. Matkan varrella olevista haasteista huolimatta projekti onnistui erittäin hyvin. Siitä kiitos Nepalin maajärjestölle, paikalliselle projektiryhmälle, opettajille ja tietysti ahkerille ja sinnikkäille koulutuksessa mukana oleville Thaiban ja Chapagaon naisille. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjA6yZJlkwV9s8CEndRtLfyxESgZDNLOGN1u5ReiI7wsgEfkmZ9jfbJxRpN-O5k8EQGhop_0ygINGOopVOCrAFWubOizCGROhfltcT7OAOmdOuD-obGEe3J2WUpeuaXfI5XKCyT_-PHIeAN-8z32LrLo5GNWRO1eW8NVgko1Q3jpEnqKUB2ImHt-ItlQ/s1440/tot3%20First%20%20-%20Training%20of%20Trainers%202021.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="648" data-original-width="1440" height="144" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjA6yZJlkwV9s8CEndRtLfyxESgZDNLOGN1u5ReiI7wsgEfkmZ9jfbJxRpN-O5k8EQGhop_0ygINGOopVOCrAFWubOizCGROhfltcT7OAOmdOuD-obGEe3J2WUpeuaXfI5XKCyT_-PHIeAN-8z32LrLo5GNWRO1eW8NVgko1Q3jpEnqKUB2ImHt-ItlQ/s320/tot3%20First%20%20-%20Training%20of%20Trainers%202021.jpg" width="320" /></a></div><p></p><p>Nepalin maajärjestö tulee pitämään yhteyttä näihin kyliin varsinaisen koulutuksen jälkeenkin seuraten projektin onnistumista. Tavoitteena on edesauttaa kestävää kehitystä kylissä ja saada aikaan pysyvä muutos naisten elämässä kohti parempaa.</p><p>Viimeisimmän Suomessa järjestetyn joulukeräyksen turvin työtä jatketaan seuraavaksi Satungalin kylässä, Chandragirin hallinnollisella alueella Kathamandun ulkopuolella, jossa 26 naista saa samansisältöistä koulutusta kuin Thaiban ja Chapagaon naiset. Projekti tulee kestämään vuoden.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR8ruBNAZFPBmM7c185kMCObjYmybyBhJzoxdBi6xfEkQvqEPeTvDyW29kwMoFoGCJCh73D_257kTrowGkOsl96meU3dU5_BQVw4MLkPwI7XvytY4ofXbObycLKnmyap0g12ItirUX0VOVy2oc9JLwjFwtCDnzwEAs-xC24ZDFPFn0TBvuBiKPeTIfTg/s896/skill%20Training1_thb1%20the%20soap%20is%20ready%20to%20sell%20Aug%20Sept%202022%20Thaiba.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="403" data-original-width="896" height="144" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR8ruBNAZFPBmM7c185kMCObjYmybyBhJzoxdBi6xfEkQvqEPeTvDyW29kwMoFoGCJCh73D_257kTrowGkOsl96meU3dU5_BQVw4MLkPwI7XvytY4ofXbObycLKnmyap0g12ItirUX0VOVy2oc9JLwjFwtCDnzwEAs-xC24ZDFPFn0TBvuBiKPeTIfTg/s320/skill%20Training1_thb1%20the%20soap%20is%20ready%20to%20sell%20Aug%20Sept%202022%20Thaiba.jpg" width="320" /></a></div><p></p><p><b>Mrs. Ramita Suwall</b>, Nepalin maajärjestön puheenjohtaja, lähettää kaikille suomalalaisille Akateemisille Naisille suuret kiitokset tuesta sanoin: “<i>Thank you the Finnish Federation of Graduate Women for believing in us and being with us all through the project</i>”.</p><p>Näihin sanoihin on helppo yhtyä - suuret kiitokset Akateemiset Naiset!</p><p>Teksti: Heli Isohookana ja Christine Ek-Kommonen<br />Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälisyystyöryhmä</p><p>Kuvat: Ramita Suwal ja Nepal Association of University Women </p><p><br /></p><h2 style="text-align: left;">Vår systerförening i Nepal tackar FKAF för det stöd de fått - Projektet för skolning av kvinnor i byarna Chapagao och Thaiba har varit en succé</h2><p style="text-align: left;"><a href="https://akateemisetnaiset.fi" target="_blank">Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry.</a> har som mål att stärka sitt samarbete med olika systerföreningar utomlands och valde Kvinnliga Akademiker I Nepal (<a href="https://www.facebook.com/profile.php?id=100064714625315" target="_blank">Nepal Association of University Women NAUW</a>) som sin första samarbetspartner i Förbundets nya julinsamlingar.</p><p>FKAF genomförde tre julinsamlingar bland sina medlemmar, den första 2020-2021, den andra ett år senare och den senaste under senaste december 2022 - januari 2023. </p><p>Vår avsikt är att understödja vår systerförening i dess verksamhet så som de har planerat och på basen av de förutsättningar och behov som finns. Genom vårt gemensamma projekt hoppas vi kunna bidra till verkliga förändringar i de lokala kvinnornas liv.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLOY3Dcsf7dsKZynEvZZqwldycxQbDn5lw94A6j81UboBcOiQvMK0AzGT0URD_1P065OOGnRxZoJnSkVDtGFkr4p7z6GsA-Ecl94yY9Vf9tzdPFr3CW72uKMXLALTTo-0cMxCBfcxCOtHnRcKtasehmRBcKcQH2WJeLF7CepwFEtKakAzT40t4m3kchA/s1348/Seedmoney%20handover%20%20Ramita%20-%20end%20of%20the%20project%20in%20Thaiba%20and%20Chapagaon%2010.2.2023.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="756" data-original-width="1348" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLOY3Dcsf7dsKZynEvZZqwldycxQbDn5lw94A6j81UboBcOiQvMK0AzGT0URD_1P065OOGnRxZoJnSkVDtGFkr4p7z6GsA-Ecl94yY9Vf9tzdPFr3CW72uKMXLALTTo-0cMxCBfcxCOtHnRcKtasehmRBcKcQH2WJeLF7CepwFEtKakAzT40t4m3kchA/s320/Seedmoney%20handover%20%20Ramita%20-%20end%20of%20the%20project%20in%20Thaiba%20and%20Chapagaon%2010.2.2023.jpg" width="320" /></a>Kvinnliga Akademiker i Nepal genomförde projektet <i>Economic empowerment of disadvantaged women in rural households</i> i byarna Thaiba och Chapagao. Inalles deltog 38 kvinnor som inte hade haft möjlighet att gå i skola i projektet. Läskunnighet, olika praktiska färdigheter, kännedom om ekonomi och kamratstöd leder till jämlikhet och bidrar därmed inte bara till kvinnornas utan hela familjens välbefinnande. </p><p>Projektet påbörjades våren 2021 med stöd från FKAF I byarna Thaiba och Chapagao. Till en början gällde det att hitta lokaliteter för verksamheten och att skaffa undervisningsmaterial samt att skola lärarna, Tot (Teaching of Trainers).</p><p>Kvinnorna i Thaiba och Chapagao undervisades i läsning, skrivning och räkning samt i att framställa pickles och tvål som skulle säljas på torgen. Kvinnorna fick också lära sig hur man kan spara och låna pengar samt vikten av gott samarbete. Då programmet närmade sig slutet, våren 2023, fick kvinnorna ett litet startkapital med vars hjälp de nu kan börja en småskalig försäljning av sina produkter på torgen.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEih5HQyFyz0fMpLY6UBO21xo8Y5GAB2V5pc13DWRaNFJlIYuUj_mkUl826OgRD82dx7vDaCu2-_gFgoevUstkmG54zcfZTvs_CiJ_TfwQ0_uuFk9oPDbjbgeWSi2kpWdJp6n0XhIsDg79D8AOkmWydWrIUpK8QXeFj5FBVRVWGzahNULb1FohivoO9Uqg/s1453/skill%20training2_chapa2%20-%20%20making%20pickles.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1440" data-original-width="1453" height="317" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEih5HQyFyz0fMpLY6UBO21xo8Y5GAB2V5pc13DWRaNFJlIYuUj_mkUl826OgRD82dx7vDaCu2-_gFgoevUstkmG54zcfZTvs_CiJ_TfwQ0_uuFk9oPDbjbgeWSi2kpWdJp6n0XhIsDg79D8AOkmWydWrIUpK8QXeFj5FBVRVWGzahNULb1FohivoO9Uqg/s320/skill%20training2_chapa2%20-%20%20making%20pickles.jpg" width="320" /></a></div><p></p><p>Åren 2021-2022 präglades av Covid19 pandemin vilket ledde till att projektet måste avbrytas flera gånger. I detta skede beslöt man att ta med upplysning om Covid19 och om hur man kan handskas med stress. Detta utgjorde en mycket viktig del av undervisningen under det kritiska skedet av pandemin.</p><p>Trots många utmaningar under programmets lopp roddes projektet lyckligt i hamn under våren 2023 och alla 38 kvinnor slutförde sin utbildning. Projektet lyckades tack vare de Kvinnliga Akademikerna I Nepal, de lokala projektgrupperna, lärarna och inte minst tack vare de flitiga och ihärdiga deltagarna från Thaiba och Chapagao.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiykrj3P1LFvWdL9aEXB8ccsy8nD0_8_GVKUUms-dNmd7EWwqI7DL_w60dBoOPTAe6drHbUf5gRW1JEpFTxezRApj_TjDEz-_4uMDLCj9FfEQchTvR_k-tu5PB9tdUHZwchqYHvYGzEAIs2OztUxQtGyuwhBRThei50Vk8Bc5ljQj2ncWdNhKVDET--dg/s643/The%20project%20team%20with%20the%20trainees%20and%20the%20instructor%20at%20the%20Interaction%20programme%20jan-feb%202023.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="476" data-original-width="643" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiykrj3P1LFvWdL9aEXB8ccsy8nD0_8_GVKUUms-dNmd7EWwqI7DL_w60dBoOPTAe6drHbUf5gRW1JEpFTxezRApj_TjDEz-_4uMDLCj9FfEQchTvR_k-tu5PB9tdUHZwchqYHvYGzEAIs2OztUxQtGyuwhBRThei50Vk8Bc5ljQj2ncWdNhKVDET--dg/s320/The%20project%20team%20with%20the%20trainees%20and%20the%20instructor%20at%20the%20Interaction%20programme%20jan-feb%202023.jpg" width="320" /></a></div><br /><p>Kvinnliga Akademiker i Nepal kommer att upprätthålla kontakten med dessa byar också efter den egentliga undervisningsperioden för att följa med hur projektet utvecklas. Målsättningen är att stödja hållbar utveckling i byarna och att få till stånd en bestående förändring till det bättre i kvinnornas liv.</p><p>Nu fortsätter Kvinnliga Akademiker i Nepal sitt arbete i byn Satungal i kommunen Chandragiri utanför Katmandu. I Satungal kommer 26 kvinnor att undervisas i samma ämnen som kvinnorna i Thaiba och Chapagao. FKAFs medlemmar stöder också detta ettåriga projekt som påbörjades i februari 2023.</p><p><b>MRS. Ramita Suwall</b>, president of NAUW, tackar alla medlemmar I FKAF för understödet med följande ord: “Thank you the Finnish Federation of Graduate Women for believing in us and being with us all through the project”.</p><p>Text: Heli Isohookana och Christine Ek-Kommonen</p><p>Bilder: Ramita Suwal och Kvinnliga Akademiker i Nepal</p><p><br /></p>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-75645714255974334402023-03-27T06:22:00.004-07:002023-03-27T06:39:59.926-07:00Miksi tasa-arvo ei jo tule?<p>Viimeistään <b>Minna Canthin</b> ja tasa-arvon päivä sai kansanedustajaehdokkaat puhumaan tasa-arvosta, lausumaan Canthin osuvia mietelauseita ja järjestämään tilaisuuksia Canthin hengessä. Hyvä niin. Se on osoitus myös siitä, että tasa-arvon merkitystä ei ole kokonaan unohdettu. Tosin puolueiden vaalityö on osoittanut, että sivuäänet ovat koventuneet ja sukupuolten moninaisuus aiheuttaa pelkoa ja törkyistä huutelua nettisivuilla. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiEap5_hpouqVt1imZAeaIKkrBHGi3VcQ1McitEToYycDbsrGNLBxmiPfqIhs-FluTGGcQffIiOEVdgrNgCqYi2p6MdNJX91ILmPr8BlG5g1gMe1nTn0BT4KWik0kwqHKNV2uYP_y63ob7cVanu8dkWI-ukBqBi_Bq-mRtgPkRpgq1kCSJcJ2Vv-X6Ybw" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="5828" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiEap5_hpouqVt1imZAeaIKkrBHGi3VcQ1McitEToYycDbsrGNLBxmiPfqIhs-FluTGGcQffIiOEVdgrNgCqYi2p6MdNJX91ILmPr8BlG5g1gMe1nTn0BT4KWik0kwqHKNV2uYP_y63ob7cVanu8dkWI-ukBqBi_Bq-mRtgPkRpgq1kCSJcJ2Vv-X6Ybw" width="165" /></a></div>Uusi hallitus saa tehtäväkseen laatia uuden hallituksen tasa-arvo-ohjelman. Toivotaan, että hallitus nostaa sen yhdeksi kärkitehtäväkseen. Suomi on ollut pitkään tasa-arvon mallimaa, ja tämän postauksen kirjoituspäivänä julkaistun raportin mukaan myös kuudetta kertaa maailman onnellisin kansa. Mutta useat asiat kuten palkkaero, vahva segregaatio eli koulutus- ja työmarkkinoiden kahtiajako miesten ja naisten aloihin sekä naisiin kohdistuva väkivalta osoittavat, että työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen on vielä tehtävä.<p></p><p>Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu nykyvauhdilla vasta 300 vuoden päästä. Näin totesi YK:n pääsihteeri <b>António Guterres</b> naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (<a href="https://www.unwomen.org/en/csw" target="_blank">Commission on the Status of Women, CSW</a>) avajaispuheenvuorossa YK:n päämajassa New Yorkissa maaliskuussa 2023.</p><p>Näin voi ollakin, jos sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen jätetään erilaisten tapahtumien varaan kuten esimerkiksi kansainvälisen naistenpäivän, erilaisten projektien, vaalilupausten, hallituksen tasa-arvo-ohjelman lupauksiin.</p><p>Olen seurannut pitkään työni kautta sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymistä ja edistämistä. Vuosikymmenestä toiseen toistui julkipuheessa kysymys, miksi sukupuolen mukainen segregaatio on Suomessa niin voimakasta ja miksi se toistuu aina uusien sukupolvien koulutus- ja urapoluissa? </p><p>Keskustelu aiheesta näytti jumiutuneen yksilökeskeiseen puheeseen, jossa korostetaan kaikkien mahdollisuutta valita ja tehdä ihan mitä vain. Muutosta asiassa ei selvästi saataisi vain hokemalla samaa ja toivomalla nuorten yhtäkkiä muuttavan kaiken. Näin on toimittu vuosikymmeniä. Tyttöjä ja poikia on kehotettu tekemään erilaisia uravalintoja segregaation lieventämiseksi ja sitten on jääty odottamaan, että tapahtuu muutosta. Mutta mitään ei sitten tapahtunutkaan. Aikuiset eivät hoitaneet omaa tehtäväänsä. (Aiheesta lisää: <a href="https://www.kaikkienduuni.fi/">https://www.kaikkienduuni.fi/</a>)</p><p>Vuosien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tuloksena niin Suomessa kuin kansainvälisesti on kuitenkin syntynyt hyviä käytäntöjä. Uskon itse vahvasti koulutukseen ja siihen, että sen myötä tietoisuus lisääntyy. Oman työni kautta syntynyt kokemus vahvistaa asiaa.</p><p><a href="https://akateemisetnaiset.fi/suomen-akateemisten-naisten-liiton-hallitusohjelmatavoitteet-2023-2027/" target="_blank">Suomen Akateemisten Naisten Liitto esittää hallitusohjelmatavoitteissaan 2023-2027</a>, että Suomeen perustettaisiin seuraavalla hallituskaudella valtakunnallinen segregaation purku- ja ehkäisytoimenpideohjelma, joka tähtäisi pysyvien segregaatiota purkavien rakenteiden ja resurssien luomiseen. Tämä ohjelma tulisi toteuttaa valtion ja kuntien hallinnon sekä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla.</p><p>Lisäksi Liitto edellyttää, että valtion, aluehallinnon ja kuntien viranomaisille sekä kansanedustajille ja valtuutetuille tarjotaan säännöllisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta. Laaja koulutusinterventio olisi erinomainen toimenpide asian edistämiseksi. Itse lisään tähän vielä vaateen koulutusten pakollisuudesta. Koska tasa-arvo on ihmisoikeus eikä mielipidekysymys.</p><p>Suomalaisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä tulee toteuttaa EU:n määrittämää sukupuolten tasa-arvon kaksoisstrategiaa, joka edellyttää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja erityisten sukupuolten tasa-arvoa koskevien toimintalinjojen ja toimenpiteiden, myös positiivisten erityistoimien yhdistämistä. Jotta tasa-arvo ottaisi pidempiä askeleita, tarvitaan jämäköitä ja konkreettisia toimenpiteitä. </p><p>Kevätterveisin Nuasjärven rannalta, <br />Marja-Leena (Marle) Haataja<br /></p><p>Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen<br />Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija</p><div><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-11792312059075804022022-11-24T00:09:00.003-08:002022-11-24T00:09:34.815-08:00Vuoden jäsentekopalkinnot 2022<p>Suomen Akateemisten Naisten Liitto palkitsee vuosittain sellaisia paikallisyhdistysten luomia hyviä käytäntöjä, jotka auttavat Akateemisia Naisia järjestönä ja jotka kaikkien Akateemisten Naisten yhdistysten kannattaisi ottaa ohjelmaansa.</p><p>Vuoden 2022 palkinnonsaajat (á 250 euroa) ovat Helsingforsin, Meri-Lapin ja Vantaan yhdistykset. Lisäksi Espoon-Kauniaisten ja Lappeenrannan yhdistykset saivat kunniamaininnat (á 125 euroa).</p><p><b>Helsingfors</b> palkittiiin laaja-alaisen tietoisuuden lisäämisestä yhteistyössä verkostokumppaneiden erityisasiantuntijoiden kanssa pidetyllä seminaarilla, johon oli mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Seminaarin aiheena oli kierrätystalous.</p><p><b>Meri-Lappi</b> palkittiin vuosikokouksen pitämisestä Kemin Lumilinnassa, joka toteuttaa käytännössä kestävän kehityksen toimintatapoja. Näitä perusteluita voisivat muutkin jäsenyhdistykset käyttää hyväksi kokouspaikkoja valitessa. Kestävän kehityksen teot ja tulevaisuuden rakentaminen ovat osa yhdistyksen "DNA:ta", mistä on osoituksena lukiolaisille yhdistyksessä sen perustamisesta saakka vuosittain jaossa oleva stipendi. Stipendi tuo Akateemisten Naisten toimintaa näkyväksi paikkakunnalla, yhdistää sukupolvia ja kannustaa nuoria naisia.</p><p><b>Vantaa</b> palkittiin jäsenmääränsä kasvattamisesta. Yhdistyksen oman arvion mukaan tehtävässä onnistumista auttoi monipuolinen ohjelmatarjonta, ml. vaalipaneelien järjestäminen sekä aktiivinen tapahtumista tiedottaminen. Lisäksi jäsenistön toiveita on kuultu ja toteutettu säännöllisten jäsenkyselyiden avulla.</p><p>Kunniamaininnan saanut <b>Espoon-Kauniaisten</b> verkkotapahtumasarja <i>MatkaUnelmia</i> kutsuu kaikki Akateemiset Naiset ulkomaanmatkoille, jotka onnistuvat kotisohvalla istuen. <b>Lappeenrannan</b> yhdistys palkittiin kunniamaininnalla yhdistyksen Zoom-osaamisen harjoittamisesta. </p><p><b>Palkintoehdotukset tulee jättää huhtikuun loppuun mennessä</b>. Yhdistyksissä voi jo hyvin alkaa valmistella omaa vuoden 2023 palkintoehdotusta. <a href="https://akateemisetnaiset.fi/tapahtumat/tulevat/" target="_blank"><b>Lisätietoja Liiton verkkosivuilta</b></a>.</p>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-11185739832923332022022-11-04T00:54:00.005-07:002022-11-04T03:11:35.404-07:00Euroopan neuvosto: Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEcd-Z_-JG_b1--0CuYE1UNtC1NluiIIq41-fo2QkgvRbGWRhRKj5mXU2pvqgpFBxggAKYC42BtzvFez9hxyT875SpmhrywtStBS8635J9NEEq-38B8WGFLQtlI3PvCWEZiCR8IQZV6WMl7GcoDsYzHvvvpv133_CGMnJDFKj8A4wWe9SD9UWbu_mpOA/s2048/10714320_709363749148666_6288247358445477478_o.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEcd-Z_-JG_b1--0CuYE1UNtC1NluiIIq41-fo2QkgvRbGWRhRKj5mXU2pvqgpFBxggAKYC42BtzvFez9hxyT875SpmhrywtStBS8635J9NEEq-38B8WGFLQtlI3PvCWEZiCR8IQZV6WMl7GcoDsYzHvvvpv133_CGMnJDFKj8A4wWe9SD9UWbu_mpOA/s320/10714320_709363749148666_6288247358445477478_o.jpg" width="320" /></a></div><div>Tänään 4.11.2022 vietetään naisten palkkapäivää. Palkkapäivä kertoo, milloin naisten palkanmaksu laskennallisesti päättyy. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen tietoihin. <a href="https://naisjarjestot.fi/naisten-ja-miesten-palkkaero-ennallaan-palkkatasa-arvotavoitteesta-ei-voi-tinkia/">STTK:n ja naisjärjestöjen</a> vuodesta 2011 esilläpitämä päivä havainnollistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa Suomessa; toisin sanottuna laskennallisesti naiset työskentelevät loppuvuoden palkatta.<br /><br />Palkkaepätasa-arvo on maailmanlaajuinen ongelma ja sen kitkentä tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, <a href="http://www.universitywomenofeurope.org/">University Women of Europe (UWE) </a>teki kesällä 2016 kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Peruskirja on Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus, jolla säädetään taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista. Kantelun otti tutkittavakseen Euroopan neuvoston puolueeton tutkintaelin, Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea. <br /><br />Suomea koskevassa päätöksessään (2020) komitea totesi, että Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa. Naisten ja miesten välinen palkkaero (16 %) on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja palkkaeroa ylläpitävä koulutuksen ja työelämän segregaatio on vain syventynyt. <br /><br />Edelleen komitea totesi, että Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen. Lisäksi tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.<br /><br />Euroopan neuvoston ministerikomitea suositteli maaliskuussa 2021 Suomea arvioimaan uudelleen nykyiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään ja poistamaan sukupuolten välistä palkkaeroa sekä harkitsemaan sellaisten uusien toimenpiteiden hyväksymistä, jotka voivat saada aikaan mitattavissa olevaa edistystä kohtuullisessa ajassa. Suomen tulee raportoida tämän järjestökantelun täytäntöönpanosta osana loppuvuodesta 2022 annettavaa 18. määräaikaisraporttia. Raportin laatimisesta vastaa ulkoministeriö ja se tehdään yhteistyössä asian kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa ja myös kuullen työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä.</div><div><br /></div><div>Euroopan neuvoston edellä mainittujen suositusten lisäksi Suomen tulisi vauhdittaa palkka-avoimuutta perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi. <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161103" target="_blank">Vuonna 2018 tehdyssä selvityksessä</a> todettiin, että palkka-avoimuuden kehittämisessä lainsäädännölliset toimet ovat ensisijaisia, koska ne koskevat myös kollektiivisopimusten ulkopuolelle jäävää osaa työmarkkinoita. Palkka-avoimuuden edistämiseen tarvitaan kuitenkin poliittista tahtoa, jota nykyisiltä päättäjiltämme ei ole kahdella hallituskaudella löytynyt. <a href="https://www.sttk.fi/2022/11/04/sttk-naisten-ja-miesten-valinen-palkkaero-ennallaan-ratkaisu-voisi-olla-palkka-avoimuuden-lisaaminen/" target="_blank">STTK:n teettämän kyselyn mukaan</a> myönteisimpiä palkka-avoimuudelle ovat alle 35-vuotiaat (70 %) eikä suhtautumisessa ole juurikaan eroa miesten ja naisten välillä. Tässä on yksi lisäsyy nuorille aktivoitua ensi kevään eduskuntavaaleissa. Muutos on mahdollinen!<br /><br /></div><div>Lisää aiheesta:<br /><br /><a href="https://hudoc.esc.coe.int/fre/#{%22sort%22:[%22ESCPublicationDate%20Descending%22],%22ESCDcIdentifier%22:[%22cc-129-2016-dmerits-en%22]}" target="_blank">Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean Suomea koskeva päätös</a> (2020)<br /><br /><a href="https://search.coe.int/cm/pages/result_details.aspx?objectid=0900001680a1d260" target="_blank">Euroopan neuvoston ministerikomitean Suomelle osoittama suositus</a> (2021)</div><div><br /></div><div>Susanna Sulkunen</div><div>Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja</div><div>sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi<br /><br /><br /><br /><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-28330363959370112582022-09-13T04:43:00.006-07:002022-09-13T05:32:51.070-07:00Suomen kielen opetusta ja ystävätoimintaa - Akateemiset Naiset Ukrainan naisten tukena<p></p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixLLddCbjgqkTGToVJUui2HwaFnV4FVyN8G_7kjF8b_1Z6i39eVdd2gYNjiaqkds5tevSlyl5uSP39GnJAoA9jKUlq0j806fI34hmmR5RBPFQbUDpfqXHZePNIsDP_2MWHNYXZHZXFC3ArlYxN9GSntm3Ucri6xTuxXuA1oDNiUkq2AHeBIQZdLPwhWQ/s5184/pexels-katie-godowski-11291117.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3888" data-original-width="5184" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixLLddCbjgqkTGToVJUui2HwaFnV4FVyN8G_7kjF8b_1Z6i39eVdd2gYNjiaqkds5tevSlyl5uSP39GnJAoA9jKUlq0j806fI34hmmR5RBPFQbUDpfqXHZePNIsDP_2MWHNYXZHZXFC3ArlYxN9GSntm3Ucri6xTuxXuA1oDNiUkq2AHeBIQZdLPwhWQ/w400-h300/pexels-katie-godowski-11291117.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Pexels</td></tr></tbody></table><br /><p></p><p>Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 ja pakotti tuhannet ukrainalaiset pakenemaan kodeistaan. Suomen Akateemisten Naisten Liitto liittyi<a href="https://akateemisetnaiset.fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-kannanotot/" target="_blank"> Suomen 1325 -verkoston vetoomukseen</a> rauhan puolesta vielä samana päivänä. Naisten turvallisuuteen otettiin kantaa <a href="https://akateemisetnaiset.fi/naisjarjestot-seksuaaliselle-vakivallalle-tarvitaan-stoppi-niin-sodan-keskella-kuin-suomessa/" target="_blank">International Helvi Sipilä Seminarin yhteydessä</a> maaliskuussa. Monet kansainväliset järjestöt alkoivat kerätä rahaa Ukrainan sisäisten ja muualle lähtemään joutuneiden pakolaisten avuksi, ja myös Akateemisten Naisten paikallisyhdistyksissä kannustettiin rahan ja arjen tarvikkeiden keräykseen pakolaisille. Kajaanin yhdistyksen puheenjohtaja <b>Helena Aaltonen</b> järjesti omana merkkipäivänään hyväntekeväisyyskonsertin Ukrainasta Sotkamoon tulleiden pakolaisten hyväksi. Lisäksi esimerkiksi Vantaalla Akateemiset Naiset olivat luottamustoimissaan mukana vaikuttamassa kaupungin järjestämään tukitoimintaan.</p><p>Turussa Akateemisilta Naisilta pyydettiin apua työväenopiston ja kaupungin järjestämän kielikurssin käytännön järjestelyihin, ja yhdistys onnistui rekrytoimaan kurssille toistakymmentä vapaaehtoisia apuopettajaa, muistelee <a href="https://luetaanyhdessa.fi" target="_blank">Luetaan yhdessä -toiminnassa</a> mukana oleva <b>Heli Forssell</b>.</p><p>Lahden Luetaan yhdessä -vapaaehtoiset kokivat yllätyksen huhtikuussa, kun tiistai-illan ryhmään saapui yllättäen 29 uutta ukrainalaista opiskelijaa. Alkoi vanhojen ja uusien vapaaehtoisten aktiivinen rekrytointi pika-aikataululla, samalla kun venäjää taitava ryhmän entinen oppilas hyppäsi apuopettajan ja tulkin rooliin. Lahden kolmen eri opetusryhmän vapaaehtoiset yhdistivät voimansa, ja luovivat äkillisen osallistujaryntäyksen läpi, kunnes tilanne tasaantui loppukeväästä. Nyt kiinnostusta on ollut jälleen syksyllä jatkuvia ryhmiä kohtaan, kertoo <b>Kirsti Heikkilä</b>, yksi vapaaehtoisista.</p><p>- Puoli vuotta on kulunut julman hyökkäyssodan alkamisesta. Suomeen tulleet pakolaiset saavat apua kansallisesta ja kuntien yllä pitämästä pakolaisavusta. Ystävän tukea ei varmasti ole pakolaisilla liikaa, joten Akateemisten Naisten <i>Luetaan yhdessä</i>- ja muu ystävätoiminta on arvokasta, muistuttaa Helena Aaltonen Kajaanista.</p><p>Vapaaehtoistyön haasteena on usein kohderyhmän tavoittaminen. Elokuun alkuun mennessä Suomeen on tullut yli 35 000 ukrainalaista. Oulun paikallisyhdistyksessä heitä tavoitellaan yhteistyössä Oulun vastaanottokeskusten tukiyhdistys ry:n <i>Moninaisilla poluilla</i>-hankkeen avulla, kertoo Liiton ja Oulun yhdistyksen puheenjohtaja <b>Kirsi Jokikokko</b>. </p><p>Luetaan yhdessä -toimintaan kaivataan lisää vapaaehtoisia erityisesti Forssassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Turussa, Vantaan Hakunilassa ja Tikkurilassa sekä Helsingissä Töölössä, Pitäjänmäellä ja Vuosaaressa. Myös Zoom-etäryhmiin voi tarjoutua. Lisätietoja antaa verkoston asiantuntija <b>Salla Tieva</b>: salla.tieva(a)luetaanyhdessa.fi tai 045 872 3929.</p><p>Susanna Sulkunen<br />sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi</p><p>Juttu on julkaistu alun perin <i><a href="https://akateemisetnaiset.fi/jasenedut/minerva/" target="_blank">Minervan</a></i> numerossa 2/2022.</p>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-27835469110943110722022-09-12T01:57:00.009-07:002022-09-12T02:00:35.838-07:00Miten järjestöharrastus voi auttaa työllistymisessä?<p><b style="color: #222222; font-family: arial; font-size: 13.2px;">Suomen Akateemisten Naisten Liitto</b><span style="color: #222222; font-family: arial; font-size: 13.2px;"> </span><span style="color: #222222; font-family: arial; font-size: 13.2px;">tuo yhteen eri-ikäiset Suomessa asuvat koulutetut naiset, jotka haluavat viihtyä, verkostoitua ja vaikuttaa positiivisesti korkeakoulutuksen ja työelämän tasa-arvoon. Vastavalmistuneille jo opintojen aikaan harrastuksissa kerrytetty osaaminen ja monialainen verkosto ovat kultaakin arvokkaampia.</span></p><div class="post-body entry-content" id="post-body-2246235832955495515" itemprop="description articleBody" style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 13.2px; line-height: 1.4; position: relative; width: 520px;"><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBO_e6Mb-RkWi1W5jHJgnQYE2y8Xt9JlW5WH-mS1SX1-MP4sBoznMxwYcJQ3i6IG_NQPpJ2Il73JtEc6QqCAc_93VdrDw6G6Kkq1iSX5qroFkbhjd3QxnXr2umQq3aQzGQCuKgHcOh7Jz2X7xH5pscxsyS1C-3dbTQWbTKqV2OYmw3UseidTx0ywvzhg/s6016/baltic%20sea%20seminar%202019.jpg" style="color: #cc6611; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-decoration-line: none;"><img border="0" data-original-height="4016" data-original-width="6016" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBO_e6Mb-RkWi1W5jHJgnQYE2y8Xt9JlW5WH-mS1SX1-MP4sBoznMxwYcJQ3i6IG_NQPpJ2Il73JtEc6QqCAc_93VdrDw6G6Kkq1iSX5qroFkbhjd3QxnXr2umQq3aQzGQCuKgHcOh7Jz2X7xH5pscxsyS1C-3dbTQWbTKqV2OYmw3UseidTx0ywvzhg/s320/baltic%20sea%20seminar%202019.jpg" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; border: 1px solid rgb(238, 238, 238); box-shadow: rgba(0, 0, 0, 0.1) 1px 1px 5px; padding: 5px; position: relative;" width="320" /></a></div><span style="font-family: arial;"><br /></span><p></p><p><span style="font-family: arial;">Tässä ylisukupolvisesta jäsentoiminnastamme nousseita hyötyjä:</span></p><p><span style="font-family: arial;"><b>Uudet ajatukset</b> - Oletko kyllästynyt vatuloimaan työllistymistäsi yksin? Ryhmässä kokemuksia vaihtamalla ideoita löytyy aivan uudella tavalla. </span></p><p><span style="font-family: arial;"><b>Uudet kontaktit</b> - Mietityttääkö alanvalinta tai -vaihto? Haluaisitko tietoa jostain tietystä ammatista, josta sinulla ei ole vielä kokemusta? Haluaisitko kuulla kokemuksia mainosbrosyyrien sijasta suoraan heiltä, jotka työskentelevät tuossa ammatissa? Akateemisissa Naisissa on ammattilaisia useilta eri aloilta ja eri elämänvaiheesta. Tule tutustumaan meihin!</span></p><p><span style="font-family: arial;"><b>Uudet taidot</b> - Haluaisitko monipuolistaa ansioluetteloasi? Luottamustehtävissä voit kartuttaa mm. johtamis-, organisoimis-, ongelmanratkomis-, viestintä- ja taloustaitoja, joita myös työnantajat arvostavat. Harrastuksesi voi olla paljon enemmän kuin vain yksi lisäviiva CV:ssä!</span></p><p><span style="font-family: arial;"><b>Uudet työllistymismahdollisuudet</b> - Eivätkö avoimet hakemukset nappaa? Tarvitsisitko kontakteja unelmien työpaikkaasi? </span><span style="font-family: arial;">Akateemisissa Naisissa voit auttaa organisoimaan omalle paikallisyhdistyksellesi esimerkiksi <b>yritysvierailun</b>, jossa voit kerätä tietoja organisaatiosta työpaikkana samalla, kun tulet itse tutuksi ko. yritykselle. Yritysvierailun jälkeen tehty hakemus on paremmin räätälöity ja vaikeampi ohittaa.</span></p><p><span style="font-family: arial;"><b>Etänäkin onnistuu</b> - Voit myös luoda kontakteja unelmatyöpaikkaasi haastattelemalla ko. organisaation edustajaa Liiton jäsenlehteen tai blogiin vaikkapa työelämän tasa-arvokysymyksistä. </span><span style="font-family: arial;">Edelleen voit tuoda omaa ammatillista osaamistasi esille Liiton blogissa sekä koulutus- ja tasa-arvopolitiikkaan kohdistuvassa vaikuttamistyössämme.</span></p><p><span style="font-family: arial;">Mitä sinä lisäisit tähän listaan?</span></p><p><span style="font-family: arial;">Kerro se meille: </span><span style="font-family: arial;">sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi</span></p><p><span style="font-family: arial;">Voit tutustua toimintaamme lähemmin osoitteessa <a href="https://akateemisetnaiset.fi">https://akateemisetnaiset.fi</a>.</span></p><p><span style="font-family: arial;">Susanna Sulkunen</span></p><p><br /></p></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-88282402968399592512022-09-08T01:47:00.002-07:002022-09-08T01:47:48.977-07:00Terveiset Turusta: Kiittäen Suomen Akateemisten Akateemisen Naisten Liittoa kunniajäsenyydestä<p style="text-align: left;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGZiDBGMubPaxLAVAbD3AX80Lwh5ASLSg2Z614AZw3ZTcnlcy5O0eeUE3zSNp7D1CnD6zo-qzlkspboQFZNKaRZaB-7B3c_46Vr-5Zyg8XIGnQ3HSjJEHp5xQUtXOYFvbyHQ_u1kAFnjgeSGiWGZSf_mpf71k2M08SPOz4yQkO7dRsywL3wcf2KN5IXA/s2500/sanl-webres-58.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2500" data-original-width="1667" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGZiDBGMubPaxLAVAbD3AX80Lwh5ASLSg2Z614AZw3ZTcnlcy5O0eeUE3zSNp7D1CnD6zo-qzlkspboQFZNKaRZaB-7B3c_46Vr-5Zyg8XIGnQ3HSjJEHp5xQUtXOYFvbyHQ_u1kAFnjgeSGiWGZSf_mpf71k2M08SPOz4yQkO7dRsywL3wcf2KN5IXA/s320/sanl-webres-58.jpg" width="213" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Mari Waegelein</td></tr></tbody></table></p><h3>Arvoisat akateemiset sisaret ja ystävät!</h3><p></p><p>Voimme onnitella liittoamme eli meitä itseämme siitä, että Liittomme edelleenkin on elinvoimainen 100-vuotias, joka on ylittänyt suomalaisen naisen odotetun eliniän. Se on tällä hetkellä noin 83 vuotta kun miesten vastaava on noin 76 vuotta. Olen pohtinut syitä tähän eroon. Niitä on tietysti monia, mutta olisiko yksi syy kuitenkin se, että useimmat naiset tekevät työtä vuorotta ja montaa asiaa yhtä aikaa. Poikkeuksia tietysti on molemmissa sukupuolissa. Ihminen on myös fysiologisesti luotu liikkuvaksi ja raskaampiakin fyysisiä suorituksia tekemään. Todennäköisesti myös yhdessä muiden kanssa kuin yksin, ei ole voitu kaikesta suoriutua. Siksi kannankin yhä suurempaa huolta siitä, että teknisen kehityksen myötä meidät sidotaan yhä enempi istumaan television, tietokoneen ja muiden vempaimien ääreen. Vaikka aivokapasiteetin käyttäminen ja näppäily saattaakin lisätä aivojen ja käsien liikkeiden koordinaatiota ja vaikka verkon kautta voidaankin olla yhteydessä muihin ihmisiin ja oikeastaan koko maailmaan, on tällä kehityksellä myös huomattava määrä negatiivisia puolia.</p><p>Nyt sain sanottua sen mitä kolme vuotta 2010 - 2012 Liiton puheenjohtajana koetin viestittää siinä onnistumatta. Keskushallituksen kokouksissa oli niin paljon asioita, jotka keskittyivät niin oman liittomme kuin kansainvälisten liittojen taloudenhoitoon, strategioiden ja säännösten laatimiseen eli erilaiseen byrokratiaan, ettei yhteiskunnalliselle keskustelulle tai edes keskushallituksen jäsenten toisiinsa tutustumiseen, riittänyt aikaa.</p><p>Tietysti joku voisi sanoa, että mikset ole katsonut netistä, mutta siihenkin tarvitaan aikaa. Parhaiten tutustuin 8 vuotta liiton puheenjohtajana toimineeseen <b><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2022/09/akateemiset-naiset-tasa-arvon.html" target="_blank">FM Riitta-Maija von Weissenberg - Hartialaan</a></b>, jonka nimikin alusta alkaen tuntui tutulta.</p><p>Tutustuin silloiseen SANL:n varapuheenjohtajaan FM <b>Carita Martiniin</b>, tuolloiseen turkulaiseen Kvinnliga Akademiker i Åboland’in jäseneen pääasiassa autokyytien aikana kun menimme lauantaisin keskushallituksen kokouksiin tai saadessani häneltä tarvittaessa yösijan hänen muutettuaan Helsinkiin.</p><p>Rahastonhoitajaksi suostunut KL <b>Sirkka Eurén (aik. Oksanen)</b> entisenä turkulaisena ja äitini oppilaana lähestyi minua Turun vierailunsa yhteydessä, silloin kun suostuin I varapuheenjohtajasta liiton puheenjohtajaksi.</p><p>Vuoden 2009 lopulla oltiin pattitilanteessa, kun huolimatta siitä, että olin ensimmäinen varapuheenjohtaja en katsonut voivani, pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevana, ottaa puheenjohtajuutta vastaan. Kun puheenjohtajaehdokkaita ei ollut, tarvittiin kokous, jossa niin MML <b>Ritva-Liisa Karvetti</b>, VM <b>Sirkka-Liisa Hollmén</b> ja PhD <b>Karmela Bélinki</b> olivat pohtimassa, mistä saataisiin liitolle puheenjohtaja. Painostuksen alla suostuin saatuani Riitta-Maijalta lupauksen, että hän Helsingin seudulla asuvana hoitaisi toimistoa ja auttaisi 3 vuoden kauteni yli. Kyseinen tilanne aktivoi myös keskushallituksen ulkopuolisia akateemisesti korkeasti koulutettuja. Perustettiin Tulevaisuuden- ja Strategiatoimikunnat monen muun toimikunnan ohella. Onneksi huomasin viime tipassa vuosikokouksessa myös ehdottaa Riitta-Maijaa hallituksen jäseneksi, jolloin yhdessä toimiminen oli mahdollista. Liiton taloudellinen tilanne saatiin talouden hoidosta vastaavan Sirkan ja monen muun toimenpiteen johdosta kuntoon. Sen jälkeen tilanne muuttui niin, että puheenjohtajaksi haki kolme kokenutta eli keskushallituksen jäsen YTM, Huk <b>Mirja Saarni </b>Tampereen Akateemiset naiset ry:stä, Helsingin Akateemiset Naiset ry:n silloinen puheenjohtaja <b>MuT Leena Tiitu</b> ja Kvinnliga Akademiker i Helsingfors’in jäsen professori <b>Helena Ranta</b>, joka valittiin.</p><p>Turun Akateemisten Naisten yhdistyksen tilanne olikin hyvässä hallinnassa paitsi sen suhteen, että keskushallituksessa ei ollut yhtään turkulaista jäsentä. Tosin liiton viestintäkomiteaan on kuulunut VTM, psykologi <b>Eila Puhakka</b>, joka kunnostautui <a href="https://luetaanyhdessa.fi/" target="_blank">Luetaan yhdessä -verkostossa</a> ja käynnisti Turun <a href="https://auroras.fi/" target="_blank">Auroras-toiminnan</a> ensimmäisenä.</p><p>Turun yhdistyksen hallituksen jäsenistä mainittakoon jäsenrekisteriä hoitanut varapuheenjohtaja DI <b>Helena Hallannoro</b> ja aktiivinen hallituksen jäsen FM <b>Aino Mansikkamäki</b>, joka mm. vastasi Tarttoon suuntautuvasta matkastamme Viron akateemisten naisten vieraiksi. Ansiokkaasti Luetaan yhdessä -verkoston alkuvaiheen koordinoijana Turussa toimivien suomenkielen opetusta antavien yhdistysten välillä toimi PsL <b>Päivi Lehtinen</b>. Viron kirjallisuuskerhon muututtua kirjallisuuskerhoksi sitä veti <b>Leena Lassander,</b> kunnes <b>Tuula Korhonen</b> otti vastuun yhteensä 14 vuoden ajaksi. Hän valmistautui perusteellisesti kirjallisuuskerhossa käsiteltyihin teoksiin. Seniorikerhoa vetivät vuosia Liiton silloinen kunniapuheenjohtaja Ritva-Liisa Karvetti ja lääninasessori <b>Pirjo-Riitta Auranen</b>. Edelliset puheenjohtajat VT <b>Tiina Aalto</b> ja HLL <b>Päivi Antila</b> johtivat tarmokkaasti yhdistystä ja taloudesta on huolehtinut vankasti toisen polven jäsen rahastonhoitaja ekonomi <b>Maija Euranto</b>.</p><p>”Last, but not least” muistutan parista tärkeästä yhdistystemme ja liittomme elinkelpoisuuteen ja toimintamahdollisuuksiin vaikuttavista asioista. Meillä on monipuolista ohjelmaa sijoitettuna eri päiviin jokaisena kuukauden viikkona ja erilaisina aikoina päivällä sekä illalla. Meillä on aktiivinen ydinjoukko, jonka kontaktien perusteella saamme pro bono -asiantuntijaluentoja. Pyrkimyksemme on lisätä verkostoyhteyksiä monialaisella yhteistyöllä. Kiinnostuneet osallistujat ovat elintärkeitä innostavan toiminnan jatkumiselle.</p><p>Maritta Pohlsin <i>Korkeasti koulutetut naiset: Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia </i>(SKS 2013) - teoksessa kerrotaan vuosisadan ajan yhteiskunnan muutoksista, arvoista, teemoista ja tapahtumista, joissa olemme olleet mukana kansallisesti ja kansainvälisesti. Ihmeellistä on, että tarinamme sai alkunsa vuonna 1919 siitä, miten akateemiset naiset voisivat rakentaa maailmanrauhaa yhteisvoimin. Pohdinta ei ole sadan vuoden aikana menettänyt ajankohtaisuuttaan.</p><p>Ketään unohtamatta toivotan meille kaikille hyvää terveyttä. Kiitän kaikista kohtaamisista ja kokemuksista sekä kunniajäsenyydestäni. Olkaamme ylpeitä siitä, että liittomme 100 vuotta kestäneen taipaleensa aikana on selvinnyt eri lamavuosista ja että nykyisestä maailman menosta huolimatta seuraavillekin ikäpolville avautuu mahdollisuus Oppimiseen kaiken ikää.</p><p><b>Ritva Tammivaara, LKT, dos</b></p><p><b><br /></b></p><div><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-9882059478693685452022-09-01T07:27:00.006-07:002022-09-01T10:51:17.833-07:00Akateemiset Naiset tasa-arvon puolustajina: FM Riittamaija von Weissenberg-Hartiala (1941–2019) <div class="separator"><i>Vuosituhannen vaihtuessa Liiton puheenjohtajaksi valittiin <b>FM Riittamaija von Weissenberg-Hartiala</b>. Ennen puheenjohtajakauttaan (2001–2009) von Weissenberg-Hartiala oli toiminut jo vuosia muissa Liiton ja Helsingin paikallisyhdistyksen luottamustehtävissä. Kansallisteatterin suunnittelupäällikkönä työskennellyt von Weissenberg-Hartiala ryhtyi vahvistamaan Suomen Akateemisten Naisten Liiton organisaatiota hiljalleen, aluksi oman päivätyönsä rinnalla ja vuodesta 2006 lähtien eläkkeellä ollessaan. Vaativan vapaaehtoistyön tueksi Liitolle palkattiin osa-aikaisia toimistosihteereitä ja myöhemmin kokopäiväinen työntekijä, jonka perehdyttämisestä von Weissenberg-Hartiala vastasi. Von Weissenberg-Hartiala uudisti Liiton hallinnon ja vahvisti Liiton muiden naisjärjestöjen kanssa tekemää vaikuttamistyötä. Riittamaijan perintö elää Liitossa edelleen, ja Akateemisten Naisten työ tasa-arvoisen koulutuksen ja työelämän puolesta jatkuu.</i></div><div><br /></div><div><h4 style="text-align: left;">Tekijöiden joukko laajenee</h4><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYyZBBmLHMKiwEzliCBDa2zvEj9EnQ1nGPM_XWf3SKj1aUTinF3g4i_y3_3p_yHtHZMdrUH9m-BleS1VUqE5OWghco2YqQcfBribYl1zYnkJi4wRdpRkD6WrxEzRvt7azogl-elh5jK-6SrpHiUtOM4qq2fpxR8ECQpctFuxYvhBvuaOB4OyhKlFL28w/s1737/51104750374_843841cf47_o.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1737" data-original-width="1412" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYyZBBmLHMKiwEzliCBDa2zvEj9EnQ1nGPM_XWf3SKj1aUTinF3g4i_y3_3p_yHtHZMdrUH9m-BleS1VUqE5OWghco2YqQcfBribYl1zYnkJi4wRdpRkD6WrxEzRvt7azogl-elh5jK-6SrpHiUtOM4qq2fpxR8ECQpctFuxYvhBvuaOB4OyhKlFL28w/s320/51104750374_843841cf47_o.jpg" width="260" /></a></div>Riittamaija von Weissenberg-Hartiala aloitti Liiton uudistamistyön tehostamalla Liiton luottamushenkilöiden työnjakoa. Liiton hallitus nimesi aikaisempaa useampia työryhmiä, joissa saatettiin keskittyä paremmin käsillä olevan yksittäisen teeman valmisteluun. Erillinen viestintäkomitea sai tehtäväkseen uudistaa Liiton visuaalisen ilmeen ja suunnitella Liitolle verkkosivut. </div><div><br /></div><div>Ammattikorkeakoulu-uudistus antoi Liitolle aiheen pohtia jäsenkriteereitä, ja vuonna 2012 Akateemisten Naisten jäsenyys avattiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneille naisille. Vuosikymmen myöhemmin Akateemisten Naisten jäsenyyteen riittää useimmilla paikkakunnilla jo alempikin ammattikorkeakoulututkinto.<br /><br />Liiton vuosikymmenten varrella harjoittama stipendienjako oli vienyt Liiton luottamushenkilöiltä paljon aikaa, minkä vuoksi Liitolle päätettiin perustaa oma nimikkorahasto <i>Suomen Kulttuurirahastoon</i>. Nimikkorahaston peruspääomaksi siirrettiin vuonna 2007 Liiton silloisen stipendirahaston pääoma sekä Anna-Liisa Oksasen Liitolle testamenttaama huoneisto. Nimikkorahasto toimii edelleen ja tukee vuosittain taloudellisesti naisten tieteellistä työtä.<br /><br /><h4 style="text-align: left;">Tasa-arvokysymykset ja naisen aseman parantaminen</h4><div><br /></div>Tasa-arvokysymykset ja naisen aseman parantaminen olivat Riittamaija von Weissenberg-Hartialan asialistalla korkealla sijalla. Hän nosti Liiton puheenjohtajana säännöllisesti esille naisten asemaan liittyviä kysymyksiä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Liiton ydinaluetta olivat työelämän epätasa-arvo ja yliopistojen miehiä suosiva nimityspolitiikka. </div><div><br /></div><div>Riittamaija von Weissenberg-Hartiala muistutti puheenvuoroissaan, miten tärkeää tasa-arvon saavuttamiseksi oli vaikuttaa asenteisiin päiväkoti-ikäisistä ja perusopetuksen piirissä olevista aina opettajakoulutukseen ja oppikirjojen kirjoittajiin. Suomessa kaikilla oli yhtäläinen mahdollisuus jatko-opintoihin, mutta kaikilla ei ollut yhtäläisiä lähtökohtia. Tutkimustieto osoitti, että koulutus periytyy Suomessa hyvin vahvasti: korkeakoulutettujen vanhempien lapset hakeutuivat herkemmin korkeakouluihin ja olivat jo valmiiksi yhteiskunnallisesti verkottuneita. Edelleen von Weissenberg-Hartiala puhui naisten osuuden hitaasta kasvusta professorikunnassa ja harmitteli, miten naisten pääsy professorinvirkoihin oli jopa hidastunut 1990-luvulla yleistyneen kutsumenettelyn myötä. Tämä menettely salli päteväksi tiedetyn henkilön kutsumisen virkaan sen sijaan, että valinta tehtiin normaalin avoimen hakumenettelyn kautta.</div><div><br />Laajan yhteistyöpohjan avulla Liitolle tehtiin oma tasa-arvosuunnitelma vuonna 2006. Suunnitelma antoi suuntaviivat Liiton tasa-arvotyölle. Ohjelmassa nostettiin keskeisiksi vaikuttamisen aloiksi nuorten akateemisten naisten uraongelmat, lasikattoilmiö, tasa-arvoiseen työyhteisöön pyrkiminen, tasa-arvotyössä verkottuminen ja Vuoden Akateemisen Naisen nimeämisen mahdollisuus. Jokaisen viiden ohjelmakohdan alla oli lukuisia ehdotuksia toimenpiteiksi.<br /><br />Vuonna 2008 Liitto nosti edelleen profiiliaan asiantuntijaorganisaationa ja jätti opetusministerille toiveen, että Liiton edustajia voitaisiin käyttää asiantuntijoina ja lausunnonantajina sellaisia muutoksia ja uudistuksia suunniteltaessa, jotka vaikuttavat koulutusta, erityisesti korkeakoulutusta koskevaan kehitykseen sekä akateemisesti koulutettujen naisten urakehitykseen yleensä työelämässä ja etenkin korkeakouluissa ja yliopistoissa.<br /><br />Ensimmäinen lausuntopyyntö saapui jo parin kuukauden kuluttua. Lausunnon uudesta yliopistolaista valmisteli asiantunteva joukko: Helsingin yliopiston aikaisempi vararehtori, professori emerita <b>Raija Sollamo</b>, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan toiminnanjohtaja <b>Aura Korppi-Tommola</b> sekä Liiton aikaisemmat puheenjohtajat filosofian tohtori <b>Karmela Bélinki</b>, Turun kesäyliopiston rehtori emerita, filosofian lisensiaatti <b>Seija Jumppanen</b>, professori emerita <b>Anja Tiilikainen-Piimies</b>, hallitusneuvos emerita <b>Marja Paavilainen</b>, hallituksen jäsen, filosofian maisteri <b>Leena-Maija Laurén</b> ja Liiton puheenjohtaja von Weissenberg-Hartiala.<br /><br /></div><div><h4 style="text-align: left;">Yhteistyö muiden naisjärjestöjen kanssa</h4><div><br /></div>Riittamaija von Weissenberg-Hartiala aloitti Liiton puheenjohtajana uuden käytännön osallistumalla säännöllisesti <i>Naisjärjestöjen Keskusliiton</i> (NJKL) järjestämiin tilaisuuksiin seminaareista Naisten Laivoihin ja Kansainvälisen naisten päivän juhlintaan. Pian Liiton yhteistyöverkostoon kuuluivat <i>Suomen Naisyhdistys</i>, <i>Naisteologit, Suomen liike- ja virkanaiset, Suomalainen naisliitto, Marttaliitto, NNKY-liitto </i>ja <i>NYTKIS</i> sekä sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, opetusministeriö ja eduskunta.</div><div><br />Liiton tärkein yhteistyökumppani oli edelleen NJKL, jonka hallituksessa Liiton edustajina toimivat aikaisempi puheenjohtaja <b>Sirkka-Liisa Hollmén</b> ja vuodesta 2005 professori <b>Aura Korppi-Tommola</b>. Nykyisin Liittoa edustaa NJKL:n hallituksessa varatuomari <b>Katarina Murto</b>.<br /><br />Liitto oli edelleen myös <i>Unifemin</i> (nyk. <i>Suomen UN Women</i>) jäsen. Vuonna 1999 keskushallitus laati Unifemille selvityksen toimista naisten koulutustilanteen parantamiseksi Peking +5 kansalaisjärjestöraporttia varten, ja sittemmin Liitto on ollut mukana jokaisessa YK:lle viiden vuoden välein kootussa järjestöraportissa.<br /><br /><h4 style="text-align: left;">Uudet kansainväliset avaukset: Helvi Sipilä -seminaarit ja pohjoismainen verkosto</h4><div><br /></div>Vuonna 2005 YK järjesti Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman kymmenvuotisjuhlan <i>Commission on Status of Women</i> (CSW) -kokouksen yhteydessä. Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Leena-Maija Laurén ehdotti, että Liitto perustaisi kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaaritradition YK:ssa vuosittain pidettävän CSW-kokouksen yhteyteen. Yhteistyökumppaneiksi löydettiin NJKL:n ja Suomen Unifemin lisäksi <i>Naisjärjestöt yhteistyössä – NYTKIS ry.</i> sekä <i>NNKY-liitto</i>. Ensimmäisessä Helvi Sipilä -seminaarissa teemana oli ”Valtaa naisten käsiin” (<i>Power in Her Hands</i>).<br /><br />Toisen seminaarin teemana oli ”Tytöt luovat tulevaisuutemme” (<i>Girls Shaping our Futures</i>). ”Sukupuolten välisen tasa-arvon ja tasapuolisen koulutuksen ansiosta lisääntyy koko yhteiskunnan hyvinvointi, joten peruskoulutuksen tärkeyden korostamisen tulee kuulua myös akateemisten naisten toimintaan”, kirjoitti von Weissenberg-Hartiala Liiton vuosikertomukseen.<br /><br /></div><div>YK:n CSW-kokouksen yhteydessä vuonna 2012 järjestetyn seitsemännen Helvi Sipilä -seminaarin teema oli ”She says YES to Economic Empowerment”. NNKY-järjestöjen maailmanliiton World YWCAn ohjelmajohtaja <b>Hendrica Okondo</b> summasi puheenvuorossaan, että köyhyys on suurin este tyttöjen kouluttamiselle. Monet suomalaiset, kuten ministeri <b>Tuula Haatainen</b>, pääsihteeri <b>Tanja Auvinen</b>, professori <b>Helena Ranta</b> ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön erityisedustaja <b>Eva Biaudet</b>, ovat muiden alustajien ohella kertoneet näkemyksensä kansainväliselle kuulijakunnalle. Tähän päivään mennessä Helvi Sipilä -seminaareja on järjestetty jo 16 kertaa ja yhteistyö jatkuu edelleen.<br /><br />2000-luvulla vahvistui myös Suomen, Norjan ja Ruotsin maajärjestöjen välinen yhteistyö. Ensimmäinen yhteistapaaminen järjestettiin Turussa vuonna 2008. Kokouksessa perustettiin yhteistyöverkosto KANN (<i>Kvinnliga Akademikers Nordiska Nätverk</i>), jonka yhtenä tavoitteena oli saada kuuluviin yhteinen pohjoismainen ääni IFUW:n ja UWE:n päätöksenteossa. Verkosto halusi myös korostaa korkeakoulutuksen merkitystä naisten ja tyttöjen koulutuksen hyväksi tehtävässä työssä. 2010-luvulla pohjoismainen verkosto laajennettiin koskemaan Itämeren alueen sisarjärjestöjä Liettuassa, Venäjällä ja Virossa. Syksyn 2022 Itämeren seminaaria emännöi Ruotsin maajärjestö.<br /><br />Kunnioitettavan elämäntyön Liitossa tehnyt von Weissenberg-Hartiala jatkoi vielä kahden puheenjohtajakautensa jälkeen Liiton keskushallituksen sihteerinä ja seuraajansa dosentti <b>Ritva Tammivaaran</b> tukena. Vuosikokouksessa 2012 Liiton puheenjohtajaksi valittiin professori Helena Ranta. Kansainvälisistä tehtävistään tunnetulla Rannalla oli myös pitkä ja monipuolinen kokemus naisjärjestötyöstä. Hän oli toiminut mm. NJKL:n puheenjohtajana ja oli johtanut 2009–2010 ministeri <b>Stefan Wallinin</b> asettamaa Valtioneuvoston miesten ja naisten tasa-arvoselonteon selvitysryhmää, jonka tehtävänä oli arvioida kolmen edellisen hallituksen tasa-arvo-ohjelmien toteutumista ja tunnistaa mahdollisia uusia ongelmia. Myöhemmin 2010-luvulla Riittamaija von Weissenberg-Hartiala kutsuttiin Liiton kunniajäseneksi. Hän sai saman kunnian myös omassa paikallisyhdistyksessään. <br /><br />Susanna Sulkunen<br />Liiton toimitusjohtaja<br />sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi<br /><br />Lähde: Pohls, Maritta 2013: <i>Korkeasti koulutetut naiset: Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia</i>. Helsinki: SKS.<p style="text-align: left;"><br /></p><p style="text-align: left;">Liiton satavuotisjuhlavuoden blogisarjassa ovat aikaisemmin ilmestyneet:</p><p style="text-align: left;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2022/09/akateemiset-naiset-yhteisollisina.html" style="background-color: white; font-family: inherit;"><span style="color: #ff9900; text-decoration-line: none;"><b>Akateemiset
Naiset yhteisöllisinä yhdistysaktiiveina: FL Seija Jumppanen</b></span></a></p><p class="MsoNormal" style="background: white; margin-top: 9pt;"><b><span style="color: #222222;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2022/08/fm-lahja-tuovinen-1902-1996-akateemiset.html"><span style="color: #ff9900;">Akateemiset Naiset roolimalleina sukupolvien ketjussa:</span><span style="color: black; text-decoration-line: none;"> </span><span style="color: #ff9900;">FM Lahja Tuovinen (1902 - 1996)</span></a></span></b></p><p style="text-align: left;"><b><span style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/11/akateemiset-naiset-verkostojen.html"><span style="color: #ff9900; text-decoration-line: none; text-underline: none;">Akateemiset
Naiset verkostojen rakentajina: Ph.D. Karmela Bélinki</span></a></span></span></b></p><p style="background: white; margin: 9pt 0cm 0.0001pt; text-align: left;"><b><span style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/10/akateemiset-naiset-jatkuvan-oppimisen.html"><span style="color: #ff9900; text-decoration: none; text-underline: none;">Akateemiset
Naiset jatkuvan oppimisen puolestapuhujina: Dosentti Ritva-Liisa Karvetti
(1929–2016)</span></a></span></span></b></p><p style="background: white; margin: 9pt 0cm 0.0001pt; text-align: left;"><b><span style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/09/akateemiset-naiset-ikaantyvien-naisten.html"><span style="color: #ff9900; text-decoration: none; text-underline: none;">Akateemiset
Naiset ikääntyvien naisten asialla: Professori Eeva Jalavisto (1909–1966)</span></a></span></span></b></p><p style="background: white; margin: 9pt 0cm 0.0001pt; text-align: left;"><b><span style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/08/akateemiset-naiset-ahkerina.html"><span style="color: #ff9900; text-decoration: none; text-underline: none;">Akateemiset
Naiset vertaistuen tarjoajina: Professori ja ministeri Inkeri Anttila
(1916–2013)</span></a></span></span></b></p><p style="background: white; margin: 9pt 0cm 0.0001pt; text-align: left;"><b><span style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/07/akateemiset-naiset-kansainvalisyyden-ja.html"><span style="color: #ff9900; text-decoration: none; text-underline: none;">Akateemiset
Naiset kansainvälisyyden ja YK-yhteistyön airueina: Maisteri Alli Wiherheimo
(1895–1978)</span></a></span></span></b></p><p style="background: white; margin: 9pt 0cm 0.0001pt; text-align: left;"><b><span style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/06/akateemiset-naiset-yliopistokoulutuksen.html"><span style="color: #ff9900; text-decoration: none; text-underline: none;">Akateemiset
Naiset yliopistokoulutuksen lasikattojen särkijöinä: Professori Laimi Leidenius
(1877–1938)</span></a></span></span></b></p><p style="background: white; margin: 9pt 0cm 0.0001pt; text-align: left;"><b><span style="color: #222222;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/05/akateemiset-naiset-100-vuotta.html"><span style="color: #ff9900; text-decoration: none; text-underline: none;">Akateemiset
Naiset - 100 vuotta ystävyyttä, sivistystä ja tasa-arvoa</span></a></span></span></b></p></div></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-90391797000720690642022-09-01T05:12:00.004-07:002022-09-02T02:40:14.538-07:00Akateemiset Naiset yhteisöllisinä yhdistysaktiiveina: FL Seija Jumppanen<p><i><b>FL Seija Jumppanen</b> (s. 1943) toimi Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n puheenjohtajana vuosina 1995-1997. Puheenjohtajakautta edelsi vuosien aktiivinen jäsenyys niin Liiton hallituksessa kuin Turun paikallisyhdistyksessäkin. Seija Jumppanen tuli tunnetuksi toimeliaana ja luottamusta herättävänä ihmisenä, joka päivätyönsä ohessa ehti monien yhdistysten sekä kunnan ja seurakunnan luottamustehtäviin. Haastattelu toteutettiin sähköpostitse.</i> </p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhId-s-eGprxiTSFBGM_U4gTrXNd0pnTFAyTihFytiDiVtM5aWeUGtlsJHCVW1ow_Awn6rZmr5_7GbKKUWnq_vnzdZcEUi9HIdRRqRRoKB_2Nc6YPWd9_SVHrZLm6XnT7dSJqB52ecbhVc2T6hADhyo9HMlwCoFZ9tW6-qkca5mK1QOtjoKdLEhh0sGtw/s4032/20220607_131152.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1908" data-original-width="4032" height="189" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhId-s-eGprxiTSFBGM_U4gTrXNd0pnTFAyTihFytiDiVtM5aWeUGtlsJHCVW1ow_Awn6rZmr5_7GbKKUWnq_vnzdZcEUi9HIdRRqRRoKB_2Nc6YPWd9_SVHrZLm6XnT7dSJqB52ecbhVc2T6hADhyo9HMlwCoFZ9tW6-qkca5mK1QOtjoKdLEhh0sGtw/w400-h189/20220607_131152.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Muutokset puhuttavat aktiivisia koulutuksen senioreita. Oulussa työskennellyt opettajapariskunta Pirkko ja Pentti Tuunainen sekä FL Seija Jumppanen (vas.) parantavat maailmaa Rauman Tarvolan järven saarimökissä, missä juhlitaan pariskunnan 60-vuotiskihlajaispäivää kesäkuussa 2022.<br /></td><td class="tr-caption"><br /></td></tr></tbody></table><h4 style="text-align: left;">1. Milloin ja miksi lähdit mukaan Akateemisten Naisten toimintaan?</h4><p>Liityin <a href="https://sites.google.com/site/turunakateemisetnaisetry/home" target="_blank"><i>Turun Akateemisten Naisten yhdistykseen</i></a> syksyllä 1981. Olin ollut Turun yliopiston maantieteen laitoksella asistenttina ja osittain hoitanut myös lehtoraattia vuosina 1970-80. Olin mukana myös hallinnollisissa tehtävissä ja ammattiyhdistyksessä. Mutta kun tulin valituksi Turun yliopiston perustaneen yhdistyksen, <i>Turun Suomalainen Yliopistoseura ry:n</i> toiminnanjohtajaksi vuoden 1981 alussa ja siinä ohessa Turun kesäyliopiston toiminnanjohtajaksi, katsoin "velvollisuudekseni" liittyä Turun Akateemisten Naisten yhdistykseen. Tämä yhdistys toimi siihen aikaan melko kiinteästi yliopiston piirissä.</p><p>Tulin valituksi heti yhdistyksen varapuheenjohtajaksi ja sitten puheenjohtajaksi. Yhdistysaktiivin kohtalo! Mutta olen osallistunut mielelläni tämän vanhan ja suuren, aktiivisen yhdistyksen toimintaan.</p><h4 style="text-align: left;">2. Miksi hait Liiton puheenjohtajaksi kaudelle 1995-1997?</h4><p>Tulin valituksi ensin Liiton hallituksen jäseneksi, varapuheenjohtajaksi ja parin vuoden jälkeen puheenjohtajaksi. Edustin vanhaa ja isoa paikallisyhdistystä. Kokemustakin oli mm. neljä vuotta <i>Suomen kesäyliopistot ry:n</i> puheenjohtajana (1982-85). Siihen ajanjaksoon liittyi poikkeuksellisen paljon valtakunnallisia tehtäviä, koska kesäyliopistolaitosta oltiin lakkauttamassa avoimen yliopiston tieltä. Jäin kesäyliopistosta eläkkeelle vuonna 2005.</p><h4 style="text-align: left;">3. Mikä oli sinulle Liiton puheenjohtajuudessa kiinnostavinta? Entä haastavinta? </h4><p>Liiton toiminta itsessään oli kiinnostavaa: kokoukset, ihmiset, yhteisöllisyys. Liiton hallinnon kausinani osallistuin maailmanjärjestön, <i>International Federation of University Women,</i> IFUWin (nyk. <i>Graduate Women International</i>, GWI) Helsingin, Yhdysvaltojen ja Japanin kokouksiin. Itselleni on merkinnyt eniten tuokio Jokohaman kokouksessa: Japanin Liiton hallinnon keskeinen edustaja esitteli minut Japanin <b>keisarinna Mitsikolle</b>, joka keskusteli kanssani ystävällisesti ja kertoi matkoistaan Suomeen. Keisarinnaahan ei yleensä koskaan ole mahdollista edes tavata, saati kätellä tai olla keskustelukumppanina. Ösallistuin myöhemmin myös Itävallan ja Kanadan kokouksiin.</p><p>Osallistuin eurooppalaisen kattojärjestömme, <i>University Women of Europe</i>, UWEn kahteen kokoukseen: Sveitsissä ja Hollannissa. Sveitsin kokouksessa Liittomme liittyi uudelleen jäseneksi oltuaan muutaman vuoden poissa UWEn riveistä. Kansainvälinen toiminta on todella mielenkiintoista.</p><p>1990-luvun puoliväli oli taloudellisesti hankalaa aikaa. Liitto oli kyllä melko varakas, mutta esimerkiksi Viron Akateemisilla Naisilla oli vaikeata. Suomi maksoi useana vuotena heidän maksunsa maailmanjärjestölle, jonka jäsenmaksua yritimme saada tasa-arvoisemmaksi. Turhaan. En ole henkilökohtaisesti ollut kuitenkaan kannattanut Liittomme eroamista IFUW:sta (2016).</p><p><b>4. Miten näet Liiton toiminnan nyt?</b></p><p>Mielestäni Liiton toiminta on välillä ollut turhan feminististä 2000-luvulla. Akateeminen maailmahan on ollut yli 100 vuotta aika tasa-arvoista, koska se liittyy opiskeluun ja suorituksiin. Kaikilla on mahdollisuus. Mutta muutos on erittäin nopeaa ja edellyttää itsensä jatkuvaa kehittämistä ja tietojensa päivittämistä, aktiivisuutta.</p><p><b>5. Mitä järjestömme toiminnassa kannattaisi huomioida tulevaisuudessa?</b></p><p>Akateemisuus on tietyllä tavalla arvo itsessään. Mielestäni meidän pitää korostaa kouluttautumisen mahdollisuuksia, aktiivista kehittämistä ja yhteisöllisyyttä. Pitäisi hoitaa yhteyksiä yliopisto- ja korkeakoulujen maailmaan. Eikä kulttuurielämäkään olisi haitaksi. Olkaamme aktiivisia, iloisia ja rohkeita. Koulutustaso on erilainen, mutta ihmisarvo on meillä kaikilla yhtäläinen.</p><div style="text-align: center;">***</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div><br /></div><div>Aikaisemmin Liiton satavuotisjuhlavuoden blogisarjassa ovat ilmestyneet:</div><div><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div><p class="MsoNormal" style="background: white; margin-top: 9pt; mso-hyphenate: auto; mso-outline-level: 3; mso-pagination: widow-orphan;"><span style="font-family: inherit;"><b><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2022/08/fm-lahja-tuovinen-1902-1996-akateemiset.html">Akateemiset Naiset roolimalleina sukupolvien ketjussa:<span style="font-weight: normal; text-decoration: none;"> </span>FM Lahja Tuovinen
(1902 - 1996)</a></b><span style="background-color: transparent;"> </span></span></p>
<h3 style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/11/akateemiset-naiset-verkostojen.html"><span style="text-decoration: none;">Akateemiset
Naiset verkostojen rakentajina: Ph.D. Karmela Bélinki</span></a></span></h3>
<h3 style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/10/akateemiset-naiset-jatkuvan-oppimisen.html"><span style="text-decoration: none;">Akateemiset
Naiset jatkuvan oppimisen puolestapuhujina: Dosentti Ritva-Liisa Karvetti
(1929–2016)</span></a></span></h3>
<h3 style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/09/akateemiset-naiset-ikaantyvien-naisten.html"><span style="text-decoration: none;">Akateemiset
Naiset ikääntyvien naisten asialla: Professori Eeva Jalavisto (1909–1966)</span></a><o:p></o:p></span></h3>
<h3 style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/08/akateemiset-naiset-ahkerina.html"><span style="text-decoration: none;">Akateemiset
Naiset vertaistuen tarjoajina: Professori ja ministeri Inkeri Anttila
(1916–2013)</span></a></span></h3>
<h3 style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/07/akateemiset-naiset-kansainvalisyyden-ja.html"><span style="text-decoration: none;">Akateemiset
Naiset kansainvälisyyden ja YK-yhteistyön airueina: Maisteri Alli Wiherheimo
(1895–1978)</span></a></span></h3>
<h3 style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/06/akateemiset-naiset-yliopistokoulutuksen.html"><span style="text-decoration: none;">Akateemiset
Naiset yliopistokoulutuksen lasikattojen särkijöinä: Professori Laimi Leidenius
(1877–1938)</span></a></span></h3>
<h3 style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><a href="http://akateemisetnaiset.blogspot.com/2021/05/akateemiset-naiset-100-vuotta.html"><span style="text-decoration: none;">Akateemiset
Naiset - 100 vuotta ystävyyttä, sivistystä ja tasa-arvoa</span></a><o:p></o:p></span></h3><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-66537937533215953042022-08-17T23:32:00.002-07:002022-09-01T05:12:46.321-07:00Akateemiset Naiset roolimalleina sukupolvien ketjussa: FM Lahja Tuovinen (1902 - 1996)<p><i>Suomen Akateemisten Naisten Liitto sai vastikään lahjoituksena pitkäaikaisen jäsenensä FM Lahja Tuovisen (1902-1996) muotokuvan. Lahja Tuovinen toimi Liiton hallituksessa sihteerinä vuosina 1948-1950 ja Helsingin Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtajana vuosina 1956-1959. Aktiivinen jäsenyys palkittiin Liiton kunniajäsenyydellä vuonna 1972 ja edelleen 1980-luvulla Lahja Tuovinen osallistui Akateemisten Naisten jäsentapahtumiin. Pyysimme Anja Kalliota kertomaan meille Lahja-äitinsä tarinan, joka alkoi Lopelta karjanhoitajan perheestä ja vei aina keskikoulun ja lukion kautta Helsingin yliopistoon ja tyttökoulun kieltenopettajaksi. Lahja Tuovinen antoi tyttärelleen mallin sisukkaasta naisesta, joka äitiyden lisäksi arvosti kulttuuria, koulutusta, työtä ja toisten ihmisten auttamista.</i></p><h4 style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhx7WIzLMnSRhbRrESFoGynBJboBsqSKeg5LBFEGMUew-NyDIB2kb9lqAhN9pKG98CQy573ASG2FIBz_hL3u6upUenMUnde8elGNmR3XcgoJpVEXhIptBF4cDAz1n2SMANSs42AOomWV2OEwJc5_cb7izkuU30hcq73Jj8Bbsl36mIoRMIq0I9XC0ApFA/s3264/IMG_20220818_092018.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="1958" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhx7WIzLMnSRhbRrESFoGynBJboBsqSKeg5LBFEGMUew-NyDIB2kb9lqAhN9pKG98CQy573ASG2FIBz_hL3u6upUenMUnde8elGNmR3XcgoJpVEXhIptBF4cDAz1n2SMANSs42AOomWV2OEwJc5_cb7izkuU30hcq73Jj8Bbsl36mIoRMIq0I9XC0ApFA/w240-h400/IMG_20220818_092018.jpg" width="240" /></a></div>Isä kannusti tyttärensä opintielle</h4><p>Äitini <b>Lahja Lemmitty Tuovinen</b> (o.s. Hyytiäinen) syntyi Lopella 17.6.1902 Paloheimo osakeyhtiön Santamäen kartanon karjanhoitajan perheeseen. Hänen jälkeensä syntyivät vuoden välein Toini ja Eevi, ja sitten nuori perheenäiti sairastui tuberkuloosiin ja kuoli. Isä-Matti jäi leskeksi kolmen pienen tytön kanssa. Hän kutsui avukseen vanhan Eeva-tädin, joka teki ruoat ja pesi pyykit, mutta varsinaisen tyttöjen kasvatuksen hoiti nuori isä itse.</p><p>Kaikki kolme tyttöä saivat käydä keskikoulun Lopella ja isä lupasi maksaa lukion sille, joka toisi kotiin parhaan todistuksen, ja äitini Lahja sen toi. Niinpä äitini pääsi käymään lukion Riihimäen yhteiskoulussa ja hän hoiti koulunkäyntinsä niin tunnollisesti, että lähes koko lukioajan hänen todistustensa keskiarvo oli kymppi.</p><p>Äitini koulukortteeri oli Riihimäen asemaravintolan omistajan luona ja koska raha oli tiukilla, Lahja piti tarkkaa tilikirjaa menoistaan. Olen yhden sellaisen nähnyt, johon hän oli kirjannut ihan kaiken esiliinakankaasta lyijykyniin. Koko elämänsä ajan, seitsenhenkisen perheemme äitinäkin, hän piti tilikirjaa ja viimeisintä hän vielä täytti, ennen kuin muutti Helsingissä kodistaan Palvelutaloon, jossa hän eli asui neljä viimeistä elinvuottaan.</p><h4 style="text-align: left;">Rakkaus kulttuuriin ja kieliin</h4><p>Äitini kertoi mielellään nuoruudestaan ja elämästä Lopella Santamäen kartanon vaikutuspiirissä. Isä toimi Lopen kunnanhallituksessa ja hän antoi kaikille kolmelle tytölle mallin yhteiskunnallisesta toiminnasta. Tytöt osallistuivat maataloustöihin, kun ehtivät, ja kulttuuritoiminta suojeluskuntatalolla oli vilkasta. Äitini rakasti näyttelemistä ja itse <b>Jalmari Finne</b> ohjatessaan näytelmiä Lopella oli kehottanut Lahjaa hakeutumaan näyttelijäkoulutukseen. Äitini oli sittemmin yksi <i>Helsingin Ylioppilasteatterin</i> perustajajäsenistä.</p><p>1920-luvun alussa äitini muutti Helsinkiin ja alkoi opiskelunsa Helsingin yliopiston kielitieteellisessä tiedekunnassa pääaineenaan saksan kieli, mutta sivuarvosanat hän otti ruotsista, englannista ja tietysti myös latinakin oli pakollinen aine tuolloin. Opettajan ammatissa tarvittiin myös kasvatustieteitä. Opiskeluaikanaan hän toimi runoilija <b>Saima Harmajan</b> kotiopettajana. Äitini näytteli edelleen ja sen lisäksi hän oli perustamassa <i>Ylioppilaiden raittiusyhdistystä</i> (YRYÄ).</p><p>Opiskelijapiireissä äitini tapasi tulevan miehensä, lääketiedettä opiskelevan <b>Pauli Tuovisen</b> (1903 -1965), joka myös oli täysraittiuden kannalla ja kumpikin myös jakoivat vahvan isänmaallisuuden aatteen. Isäni kuului <i>Akateemiseen Karjalaseuraan</i> ja sittemmin osallistui talvisotaan ja jatkosotaan toimimalla sotasairaalassa kirurgina. Naimisiin he menivät vuonna 1930 ja vanhin veljeni Matti syntyi vuonna 1931 ja nuorimmainen Olli 1944. Siinä välissä meitä on kolme sisarusta: Eeva, Paavo ja allekirjoittanut Anja. Juuri meidät kolme lähetettiin vuonna 1943 vuodeksi sotaa pakoon Ruotsiin. Äitini kieltäytyi koskaan puhumasta siitä tilanteesta ja siihen liittyvistä ajatuksistaan - hän sanoi vain, että se oli hänen elämänsä vaikeinta aikaa. (Itse olin kolmivuotias silloin.)</p><h4 style="text-align: left;">Ruuhkavuosien jälkeen järjestöaktiiviksi</h4><p>Äitini, joka oli kasvanut ilman omaa äitiään, kehitti itse oman äiti-mallinsa. Hän hoiti lapsensa mallikkaasti ja apunaan hänellä oli alkuvuosina lastenhoitaja. Kasvatusperiaatteet olivat järkevät, mitään mahdottomia meiltä ei odotettu, hyvät tavat olivat kunniassaan eikä hän koskaan suuttunut kenellekään. Vakavia keskusteluita hän kyllä harrasti tarvittaessa. Hän oli äärimmäisen oikeudenmukainen, ahkera ja tyylikäs kaikessa tekemisessään. Enkä koskaan kuullut hänen valittavan missään elämäntilanteessa, vaikka aihetta olisi kyllä ollut montakin kertaa. Kodissamme järjestettiin 1950-luvulla paljon kahvikutsuja ja myös iltapukujuhlia, joissa vanhempamme esittivät duettoja isämme samalla säestäessä pianolla ja joissa me lapset autoimme juhlissa; me tytöt tarjoiluissa ja pojat "tampuurimajureina".</p><p>Äitimme oli töissä ensin Ressussa ja sittemmin Yrjönkadun tyttökoulussa kielten opettajana ja kodin hoitamisen ja työnsä ohella hän harrasti kulttuurimenoja ja järjestötoimintaa. Hän rakasti myös elokuvia. Koko kesäksi lasten ja kotiapulaisen kanssa muutettiin huvilalle Vihtiin, jossa Hiidenkiven puutarhaa hoidettiin Santamäen kartanossa saatujen oppien mukaan.</p><p>Isäni kuoli 61-vuotiaana vuonna 1965 ja me lapsetkin lähdimme maailmalle ja niinpä yksin jäätyään äitimme lisäsi yhdistystoimintaansa. Hän toimi <i>Helsingin Akateemisissa Naisissa</i> entistä ahkerammin, piti kotonaan yhdistyksen kirjastoa ja johti <i>Suomalaista Vanhainkotiyhdistystä</i>, joka hänen aikanaan sai rakennettua Myllypuroon vanhainkodin. Taivallahden seurakunnan toiminnassa hän järjesti luonaan raamattupiirejä ja ihan jokaisissa myyjäisissä hänellä oli pika-arpajaiset vastuullaan.</p><p>Hän kävi kirkossa sunnuntaisin eikä arkaillut saarnan jälkeen mennä antamaan papille järkeviä ohjeita seuraavien saarnojen varalle, synnynnäinen opettaja kun oli. Leskeksi jäätyään hän sai vielä elää vuosien ajan toiminnallista ja täyttä elämää.</p><p>Hän tuki kuuntelemalla ja rahallisestikin ihan jokaista meistä viidestä lapsesta ja hänelle saattoi kertoa huoliaan ilman että tarvitsi pelätä luottamuksen rikkomista.</p><h4 style="text-align: left;">Viimeiset vuodet Onnitalossa</h4><p>90-vuotiaana hän muutti Tammisaloon <i>Onnitaloon</i>, jossa hän asui neljän vuoden ajan, kunnes sairaalaan jouduttuaan hän nukkui pois yhtenä kesäisenä heinäkuun iltana vuonna 1996.</p><p>Niiden viimeisten neljän vuoden aikana opin tuntemaan äitiäni ehkä enemmän kuin koko elämäni aikana ennen. Asuin lähellä ja kävin Onnitalossa hänen luonaan melkein joka päivä, joskus ihan vaan tervehtimässä mutta usein myös keskustelemassa.</p><p>Viihteenä toimi joskus se, että otin sanakirjan ja sanoin suomenkielisen sanan ja hän sanoi sen englanniksi tai ruotsiksi. Saksan kielen kohdalla sanoin sanan saksaksi ja hän sanoi sen suomeksi.</p><p>Palvelutalossa asuessaan hän kertoi mielellään lapsuudestaan, sillä hiljalleen menneitten aikojen muistot valtasivat hänen mielensä oikeastaan enemmän kuin se aika yksitoikkoinen nykyhetki palvelutalossa. Hän oli elänyt kolmen sodan ajan ja muistoja oli kertynyt valtavasti. Hän oli kiertänyt maailmaa isäni matkatoverina ja tulkkina kansainvälisissä lääkärikongresseissa ja osallistunut lukuisiin naisjärjestöjen tapaamisiin sekä ulkomailla että kotimaassa.</p><p>Äitini antoi mallin sisukkaasta, tasapainoisesta, ajattelevasta, perhettään rakastavasta äidistä ja suomalaisesta naisesta, joka äitiyden lisäksi arvosti kulttuuria, koulutusta, työtä ja toisten ihmisten auttamista. Olen ajatellut aina, että kyllä kävi tuuri, kun voin sumeilematta arvostaa ja rakastaa omaa äitiäni.</p><p>Helsingissä 6.8.2022</p><p><b>Anja Kallio</b></p><p>Eläkkeelle jäänyt erityiskoulun rehtori, neljän lapsen äiti ja seitsemän lapsen mummi</p><div><br /></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-33617131900694514202022-05-17T04:50:00.002-07:002022-08-10T01:45:21.331-07:00Maanviljelijäperheen tyttärestä akateemiseksi naiseksi<h3 style="text-align: left;"><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMP1JLqMSzj8n7n0fxzDuFTtDlcKYupiJ4rRuhaWObpgYYLQe0w5eoIUAbgbaDo9SlxVP0ICgOfIz-7TC8kvJwCr1wa_9UVIqojckZJwb3S80qfRc2FvZDYQZgKwNNrOSYG0UIZWYAYqFrp89zoZAfDO1meRH1ziltVFzPMyCaGHwUMgZS9exrTXIlIg/s2500/sanl-webres-65.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2500" data-original-width="1667" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMP1JLqMSzj8n7n0fxzDuFTtDlcKYupiJ4rRuhaWObpgYYLQe0w5eoIUAbgbaDo9SlxVP0ICgOfIz-7TC8kvJwCr1wa_9UVIqojckZJwb3S80qfRc2FvZDYQZgKwNNrOSYG0UIZWYAYqFrp89zoZAfDO1meRH1ziltVFzPMyCaGHwUMgZS9exrTXIlIg/s320/sanl-webres-65.jpg" width="213" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Mari Waegelein</td></tr></tbody></table>Tieni yliopistoon</h3><p>Olen kotoisin maaseutupitäjästä, johon asutettiin sodan jälkeen paljon Muolaan evakkoja. Itse olen syntynyt sodan jälkeen, vuonna 1948. Lapsuusaikani oli monella tavoin vaikeaa. Minua kiusattiin koulussa evakkotaustani vuoksi todella paljon. Olin poikkeuksellisen arka surkimus, punatukkainen, pisamanaamainen, mikä jo pelkästään aiheutti kiusaamista. Olin tottunut puhumaan karjalan murretta, mikä asia paljasti heti taustani. Yhteiskouluun päästyäni en enää murretta puhunut, sen verran itsesuojeluvaistoa minulla oli.</p><p>Arkuudestani huolimatta pärjäsin koulussa melko hyvin ja lukioon meno oli itsestään selvää. Olen vasta myöhemmin tajunnut, kuinka iso asia neljän lapsen yhteiskouluun laitto vanhemmilleni oli. Piti maksaa lukukausimaksu, ruokamaksu ja talvisin linja-automaksu. Vanhempani saivat sodan jälkeen lunastaa pienen maatilan, joka oli liian pieni elättämään isoa perhettä. Isä kävi kesät rakennustöissä. Hän oli joutunut lähtemään kotoa töihin jo 14-vuotiaana ja oppinut kirvesmiehen töitä. Armeijasta hän joutui suoraan jatkosotaan ja haavoittui vakavasti venäläisten suurhyökkäyksessä kesäkuussa 1944.</p><h3 style="text-align: left;">Vanhempieni suuri haave</h3><p>Vanhemmillani oli haaveena kouluttaa kaikki lapset ylioppilaiksi. Heillä itsellään ei ollut ollut tätä mahdollisuutta sota-aikana. Äiti kuului <i>Marttoihin</i> jo 15-vuotiaana Karjalassa ja yhdistys jatkoi evakkopaikkakunnalla. Äiti oli aktiivinen Martta ja pitkään yhdistyksen hallituksessa. <i>Emäntälehteen</i> perehtymällä äiti opetti meille tytöille kaiken mahdollisen. Lehden oppien mukaan naisen pitää käydä koulua, olla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja hoitaa perheen talous, oli rahaa tai ei. Äiti tilasi muotilehti <i>Burdan</i> ensimmäisenä paikkakunnalla, opetteli kaavojen leikkauksen, ompeli ensin kylän naisille ja opetti sitten naiset leikkaamaan itse kaavoja ja ompelemaan perheelleen vaatteita. Kanssasisarten auttaminen ja tasa-arvo ihmisten välillä olivat tärkeitä äidin antamia oppeja ja näitä <b>Lucina Hagmanin</b> perustaman Martta-yhdistyksen periaatteita äiti huolellisesti meille opetti.</p><p>Erityisesti isä oli ylpeä koulumenestyksestäni ja päätti, että tyttö pannaan yliopistoon, jos pääsee. Kun sitten pääsin Tampereen yliopistoon, vanhempani loistivat tyytyväisyydestä. Itse koin suurta tyydytystä, kun sain opiskella kauniissa yliopistokaupungissa ja nautin kovasti opiskelijoiden omissa paikoissa käymisestä. Opiskelu Tampereen yliopistossa oli kasvattava ja hieno kokemus. Kun olin koko kouluajan ollut arka ja lähes puhumaton, muutuin yliopistoaikana merkittävästi. Uskalsin avata suuni ja pidin pääni pystyssä. Tampereen yliopisto oli yksityinen yliopisto ja lukukausimaksu oli korkea. Vuokralla asuminen Tampereella maksoi paljon eikä opintolainoja asumistuesta puhumattakaan vielä ollut. Pienet maitotilit eivät mitenkään riittäneet lukukausimaksuihin ja vanhin sisareni maksoi ainakin kolmannen vuoden lukukausimaksun, kun oli päässyt töihin ja asui vielä kotona. Itse olin loma-aikoina töissä. Neljäntenä opiskeluvuotena sain ottaa opintolainaa. Äidin tekemä ruisleipä ja kotivoi olivat perusravintoani koko ajan.</p><h3 style="text-align: left;">Työurani ja akateemisen tutkinnon merkitys</h3><p>Valmistuttuani pääsin heti töihin vientisihteeriksi vientifirmaan Helsinkiin. Omistajajohtajat olivat evakkoja ja kohteluni oli lämmintä ja sympaattista. Lasten synnyttyä hain kotikaupunkiin töihin ja etenin eteenpäin vientialalla. Firman omistaja piti arvossa tutkintoani, erityisesti germaanista filologiaa pääaineena. Saksan kielen käyttö oli erityisen tarpeellinen firmassa, jonka vienti suuntautui pääasiassa Länsi-Saksaan. Kun etenin päällikköasemaan, olin todella iloinen. Pidin työstäni ja asiakkaista todella paljon. Asema toi mukanaan myös yllättäen ikäviä asioita. Koin todella kantapään kautta, mitä naisen menestyminen teknisellä alalla, miesten maailmassa, tarkoitti. En saanut kaikkia minulle kuuluvia talousraportteja. Minulla oli sekä kaupallinen että yliopistotutkinto ja käytin työssäni kolmea vierasta kieltä. Silti lähinnä vastaavassa työssä oleva ammattikoulutasoisen koulutuksen omaava mies sai yli 20 % parempaa palkkaa, vaikka myyntini sekä myyntituottoni oli suurempi. Oman ja alaisteni palkoista neuvotteleminen olivat tuhoon tuomittuja yrityksiä.</p><p>Minuun alkoi heti päällikkönimityksen jälkeen kohdistua seksuaalista häirintää, sekä fyysistä että sanallista. Näiden avulla naista eniten satutetaan ja kohdallani sitä tapahtui vuosikausia. Näin tapahtuu Afganistanissa, mutta että Suomessa, tasa-arvon mallimaassa, 1980-90-luvuilla? </p><p>Oikeastaan suurimman ilon sain isäni vieraillessa työpaikallani vähän ennen kuolemaansa. Hän tapasi neljä viehättävää alaistani. Hän hykerteli käsiään ja sanoi ”Hyvähä siul’ tääll’on. Sanot vaa tytöil’, ett’ tehkäähä työ työt, mie mään makkaamaa.” Vanhempien uhraukset eivät olleet menneet hukkaan. Tytär oli päällikkönä ison firman hienossa toimistossa ja sai teettää töitä nuorille naisille. Vaikka olin itse työstäni ylpeä, isän osoittama tyytyväisyys oli minulle myös hyvin tärkeää. Hirveä naurunremakka toteamasta syntyi ja sain jokusen vuoden kuulla siitä. </p><p>Kolmas työni edellytti korkeakoulututkintoa ja oli Hyvinkään kaupungin palveluksessa. Rakastin sitä työtä ja parasta oli, että sain samaa palkkaa kuin mieskollega, joka oli juristi. Oliko jotain todella muuttunut tasa-arvon suhteen vai oliko Hyvinkään kaupunki poikkeus?</p><p>Iso merkitys tutkinnolla elämässäni on. Pidän kehitysmaiden naisten auttamista erityisen tärkeänä ja olen ollut <i>Naisten Pankin</i> toiminnassa vuodesta 2012, samoin <i>UN Womenin </i>toiminnassa, opettanut Akateemisten naisten vetämässä <i>Luetaan yhdessä</i> -ryhmässä, myös SPR:n suomen kielen opetusryhmissä. Korkea koulutus on naiselle tärkeä ase ja akateeminen koulutus voi viedä hyvin vaikutusvaltaisiin työtehtäviin, missä voi vaikuttaa naisten elämään, vaikka palkka olisi pienempi. Annan suurta arvoa sosiaalityöntekijöille, opettajille, sairaanhoitajille ja lastantarhanopettajille, joiden palkka ei olleenkaan vastaa vaativaa koulutusta ja työtä.</p><h3 style="text-align: left;">Suuret esikuvani Akateemisissa Naisissa</h3><p>Lehtori, FK <b>Marjatta Koskijokeen</b> tutustuin heti, kun hän perusti Hyvinkään Akateemisten Naisten ryhmän vuonna 1979. Mikä hehku ja palo hänen puheissaan oli. Professori <b>Helena Ranta</b> esiintyi Hyvinkäällä vuonna 2011 UN Womenin tilaisuudessa ja hänen esityksensä kosketti minua suuresti. Olin tuolloin hyvin masentunut kohdattuani äitini kuoltua tavallista suurempia vaikeuksia elämässäni. Nostin taas pääni pystyyn. Aloin opettaa Luetaan yhdessä -ryhmässä ja minut vastaanotti lehtori, FK <b>Pirkko Mäki</b>, joka tuki ja kannusti minua opetuksen aloittamisessa. Tällä hetkellä opetan Luetaan yhdessä -Zoom-opetusryhmässä. Pirkko Mäki on Hyvinkään Akateemisten Naisten kunniajäsen ja hänen ystävyytensä ja tukensa on auttanut minua paljon. Olen ylpeä kuuluessani Hyvinkään Akateemisiin Naisiin.</p><h3 style="text-align: left;">Pohdintaa naisen osasta tänään</h3><p>Olen etenkin koronan aikana pohtinut naisten vaikeaa asemaa ja tavallaan pysähtynyt oman elämäni ääreen. <i>#metoo</i>-kampanja saattoi parantaa naisen asemaa jonkin verran, vaikka monet naiset saivat paljon negatiivista julkisuutta tuodessaan vanhoja asioita päivänvaloon. Seuratessani #metoo -kampanjaa pystyin vasta itsekin kiihkottomasti ajattelemaan mennyttä työuraani. Miksi en ollut vienyt häirintääni eteenpäin? Minulla oli kaksi alaikäistä lasta. En halunnut perheeni elämän tuhoutuvan taisteluissa, jotka saatoin hävitä. </p><p>Viime vuosien hirvittävät sodat ja suuri pakolaisuus ovat huonontaneet naisen asemaa. Minusta tuntuu, että on menty taas paljon taakse päin. Naisten ja miesten euron erosta puhutaan edelleen joka vuosi. Kehitysmaiden tyttöjen ja naisten kouluttaminen ja työhön pääsy on asia, joka parhaiten parantaisi maailman taloutta. Naisten pääseminen päättäviin pöytiin rauhanneuvotteluissa olisi myös ensiarvoisen tärkeä asia. </p><p>Akateemisten Naisten työlle on edelleen suuri tarve ja toivon, että voimme jatkaa 100-vuotta jatkuneita kunniakkaita perinteitä.</p><div>Marjaana Lipsonen</div><div>Hyvinkään Akateemiset Naiset ry.</div><div><br /></div><div><br /></div><div><i style="background-color: white; color: #222222; font-family: Arial, Tahoma, Helvetica, FreeSans, sans-serif; font-size: 13.2px;">Tämä teksti palkittiin Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 100-vuotisjuhlavuoden kirjoituskilpailussa 1. sijalla.</i></div>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6762167467108328019.post-9042088418502203252022-05-17T04:38:00.004-07:002022-05-17T04:56:00.646-07:00Tillsammans <p><i></i></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNe4lcoPXJBt5hJdHyI2GJ2kS87nEqC1-ISofY-NQzd4e9GwlWfG-JQw8sv08woxZCiyOGxHlOT5ywgIHjMReYdCctgj0GAcDOV8tDs2BtXUkZKUsL145NCBzUxEXq1RYB2VbCaXQY6e2VnGrpTS6wYxU6GX1uzVl9qa_NkFx6BUNbsM3s5zpKA5ltDg/s463/maje.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="305" data-original-width="463" height="211" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNe4lcoPXJBt5hJdHyI2GJ2kS87nEqC1-ISofY-NQzd4e9GwlWfG-JQw8sv08woxZCiyOGxHlOT5ywgIHjMReYdCctgj0GAcDOV8tDs2BtXUkZKUsL145NCBzUxEXq1RYB2VbCaXQY6e2VnGrpTS6wYxU6GX1uzVl9qa_NkFx6BUNbsM3s5zpKA5ltDg/s320/maje.png" width="320" /></a></i></div><i>Läsande kvinnor tillhör alltjämt den minoritet som är nyfikna på något utöver sig själva och sin egen navel. - </i><b>Annina Rabe</b> i Expressen<p></p><p>Stämmer det? Kanske till en del, men det gäller både kvinnor och män, unga och gamla. Allt vi gör som vidgar vår värld, ifrågasätter våra stelnade åsikter, ger ny kunskap och aha-upplevelser, ger näring åt vår nyfikenhet... allt det ger oss energi och glädje. Det är en självklarhet men just därför så viktig att förstå och komma ihåg. Därför behöver vi varandra, både i goda möten och i djupa samtal men också i möten som skaver och i lättsamma dittandattansamtal. Vi behöver rynkade pannor, ivriga, engagerade, höjda röster, fnissningar och glada skratt.</p><p>”Akkorna”, <a href="https://akkanblog.wordpress.com/" target="_blank">Kvinnliga Akademiker i Helsingfors</a>, och vårt förbund har gett många av oss just ett sådant forum, som vi dessutom kunnat vara med om att utveckla och forma. Det har blivit månadsmötena, exkursionerna, bokcirkeln, samhällsforumet Aspasia, ”Vi läser tillsammans”, senare språkkaféet med svenskundervisning och läxhjälp, det årliga stipendiet till en eller flera studerande invandrarkvinnor, skrifterna ”Våra krigsminnen”, ”Barndomsminnen” och jubileumsskriften ”Akademisk kvinnokraft i 90 år”, resolutioner och insändare mot våld mot kvinnor, aktioner för konflikthanteringsundervisning i skolor och i armén, spontana insamlingar till t.ex. Röda korset, allt tack vare initiativ av medlemmar med en vidsynthet och öppenhet för världen omkring oss. Tillsammans.</p><p>Den vidsyntheten har också vår litteraturcirkel fördjupat. Den uppstod efter ett styrelsemöte i tamburdiskussionen, som inte ville sluta. Läsandets och samtalens styrka har många av oss nu fått uppleva under de tolv år vi träffats fem gånger per termin hemma hos någon av deltagarna eller på zoom under pandemin. Vi är lärare, kemister, läkare och veterinärer, psykologer, statistiker, informatörer, statsvetare... alla med sina egna ryggsäckar fyllda av kunskap, erfarenheter och livsklokskap. </p><p>Sex kvinnor eller sexton kvinnor eller allt däremellan tar fram sina böcker och sina anteckningar. Så börjar vår två timmars diskussion. Var och en berättar först hur hon har uppfattat boken vi valt och vilka tankar den väckt. Sedan bubblar diskussionen vidare, ivrigt, engagerat, eftertänksamt. Det finns naturligtvis inget rätt eller fel. Allas tolkningar och tankar är riktiga MEN underbart nog har varje bok varje gång blivit så mycket mer, då vi slutar vår träff. Vi ser och upptäcker mer, får nya perspektiv, vi omprövar vår egen läsupplevelse, vi lär oss nytt och får ord på mycket vi kanske endast anat. Tankar bryts mot varandra. Någon älskar boken och någon annan kanske säger: Den här gav mig ingenting!</p><p>När jag bläddrar i anteckningshäftena inser jag hur många olika världar och hur många livsöden vi gått in i, hur litteraturen också är en inkörsport till självreflektion och trygga samtal om ibland mycket personliga erfarenheter. De samtalen är gåvor vi får och ger. </p><p><b>Sirpa Kähkönens</b> <i>Hugo 1918</i> öppnade för en diskussion om vårt inbördeskrig, främst ur de rödas perspektiv. Vi insåg hur viktigt det är att beskriva ”de stora händelserna” också genom enskilda människors öden. Då reagerar läsaren, vi, med både hjärna och hjärta. I bästa fall förstår vi åtminstone något av personernas bevekelsegrunder och handlingar på grund av att vi berörs och går en liten bit i den andras verklighet. Hur krigen har påverkat de enskilda, hela familjer och släkter, nationens olika sanningar visade våra diskussioner. Vi insåg hur krigens vidrighet ännu påverkar oss, mer än vi kanske tror.</p><p><b>P O Enquists</b> <i>Legionärerna</i> är ett exempel på en s.k. dokumentärroman, som berättar om det som kallas baltutlämningen, då Sverige 25.1.1946 utlämnade 146 baltiska militärinternerade, som sökt skydd i Sverige, till Sovjet. Den anses i Sverige ännu i dag som en av de största politiska skandalerna. Händelserna kring baltutlämningen hade varit ganska okända för flera av oss men P O Enquist gav oss förutom historiska fakta möjlighet att leva oss in i olika livsöden. Vi insåg att bakom varje beslut finns alltid en eller flera människor, som har ansvaret. Det är inte så att något bara sker. Vi diskuterade hur stormakternas maktmissbruk och egenintresse går ut över de små. Vi debatterade om hur den s.k. allmänna opinionens engagemang och upprördhet ofta är bara en sentimental gest, till intet förpliktigande. Vi funderade över sanningens ouppnåelighet både i våra egna liv och i historieskrivningen.</p><p><b>Angie Thomas</b> självupplevda värld, sådan hon beskriver den i sin starka debutroman <i>The Hate U Give</i> (också den svenska titeln), öppnade våra ögon för hur det är att leva som svart i USA. Vi trodde vi visste mycket om rasism och fördomar men ingen av oss hade sett dem inifrån så som Angie Thomas kunde visa verkligheten i hela dess komplexitet. Att hela tiden vara på helspänn och rädd för polisen, att hela tiden vara en representant för de svarta, att redan som liten lära sig att vara försiktig och t.ex. inte stoppa händerna i fickorna, eftersom det kan tolkas som att man har ett vapen, att vara delad, en person hemma och en i skolan i en vit miljö, är fruktansvärt tungt. Många av de konflikter som finns mellan de svarta berättar hon också om via de karaktärer vi får leva med i boken. Vi använder igen både hjärna och hjärta. Begreppet BLM, <i>Black Lives Matter</i>, får ett innehåll utöver tidningarnas löpsedlar och Angie Thomas skapar hos oss en lite bättre förståelse för hur tungt det är med s.k. code switching och behovet eller kravet att vara en god modell för sin minoritet. I en intervju säger hon så fint:</p><p>Litteratur är</p><p>a mirror att se sig själv i</p><p>a window att öppna på vid gavel för att uppleva något nytt</p><p>a sliding glassdoor genom vilken man kan gå i andras skor och öka sin empati och förståelse. </p><p><b>Nora Ikstenas</b> autofiktiva roman <i>Modersmjölken</i> för oss till Lettland under Sovjettiden. Vi får möta tre kvinnor, tre generationer, mormor, dotter, barnbarn och samtidigt följa landets historia. Det är en så rik bok att vi hade kunnat diskutera den länge, länge. Vi diskuterar vad det totalitära samhället gör med sina människor: stänger in i burar, kväver det självständiga tänkandet, fråntar en människa hennes utvecklingsmöjligheter, matar lögner och falsk kunskap, föder rädsla, straffar och terroriserar... Alla blir tvungna att välja sina egna överlevnadsstrategier. Men boken är också en roman om stor kärlek, som visas på så olika sätt. Vi diskuterar hur det är att älska den lättälskade och hur det är att älska den svåra och komplicerade. Vi diskuterar hur man ofta kan hjälpa andra men inte sig själv och hur vanligt det egentligen är. Vi diskuterar hur den som upplevs känslokall sällan är det, men nog bottenfrusen. Vi diskuterar hur och om man kan ge i arv förmågan att tänka själv, hur inre frihet och värdighet kan bevaras trots förtryck.</p><p><b>Ben Macintyres</b> faktabok <i>Spion och förrädare</i> för oss in i den hisnande spionvärlden genom den berömda dubbelagenten Oleg Gordijevski, som fick sin KGB-utbildning i alla de färdigheter en agent måste ha: bl.a. att inte sticka ut, fabricera falska fakta, ljuga också för sin familj, aldrig bli för vänskaplig med någon och hela tiden leva ett dubbelliv. Ungern 1956, Tjeckoslovakien 1968 och Berlinmuren 13.8.1961, kärleken till den ocensurerade musiken och litteraturen i ett öppet samhälle fick honom att inte längre tro på sitt lands system och agerande. Han rekryteras av danska underrättelsetjänsten PET till att arbeta för det brittiska MI 6 parallellt med KGB. Han anses t.o.m. ha påverkat historien. En av hans ”vänner” förråder honom men han lyckas med en dramatisk flykt via Finland komma till England 1985 och måste i dag leva på hemlig plats och får inte möta sina barn. Priset blev högt. Diskussionerna blev livliga och viktiga, för boken är avslöjande, faktaspäckad, detaljrik, spännande, obehagligt aktuell - och mycket skrämmande. Förutom att vi får ny kunskap om bekanta historiska skeenden och gestalter, förstår vi också bättre det som sker nu. Men boken föder också många frågor. Hur mycket vet vi ”på riktigt” om varandra och om vad som sker bakom kulisserna i vårt samhälle? Hur mycket förlorar vi när tilliten skadas i ett samhälle? Vem styr egentligen vår värld? Vad går man med på att göra för pengar, av äventyrslust, för en ideologi? </p><p>Vår läsning har fört oss till flera världsdelar, till Sapmi och rennäringen i <b>Ann-Helén Laestadius</b> <i>Stöld</i>, till Afrikas verklighet med <b>Hans Roslings</b> upplyftande <i>Factfulness</i> och i <b>Chimamanda Ngozi Adichies</b> <i>Americanah</i> till Nigeria och USA med komplikationen afroamerikan-svart afrikan, till Palestina och de svåra konflikterna i <b>Susan Abulhawas</b> <i>Morgon i Jenin</i>, till Israel och dess historia från 1967 kopplad till kärlek och förlusten av en son i <b>David Grossmans</b> <i>På flykt från ett sorgebud</i>, till maktkamp i Kina och Taiwan i <b>Jung Changs</b> <i>De osannolika systrarna Soong</i>. </p><p>Vi har levt med fundamentalism i <b>Tara Westovers</b> <i>Allt jag fått lära mig</i>, med konstnärskapets våndor i <b>Juha Itkonens</b> och <b>Kjell Westös</b> <i>7+7 Brev i en orolig tid</i>, i en exakt beskrivning av pandemin i <b>Hanne Vibeke Holsts</b> <i>Som pesten</i>, som skrevs några år före covid 19 (!), i våtmarkernas ekologi i North Carolina i <b>Delia Owens</b> <i>Där kräftorna sjunger</i> och i svartsjukans, avundens, skvallrets, maktbegärets och rasismens träsk i <b>Shakespeares</b> <i>Othello</i>. </p><p>De här axplocken visar hur rätt <b>Olof Lagercrantz</b> har i sin underbara bok <i>Om konsten att läsa och skriva</i>: ”Vad sker när vi läser? Ögat följer svarta bokstavstecken på det vita papperet från vänster till höger, åter och åter. Och varelser, natur eller tankar, som en annan tänkt, nyss eller för tusen år sedan, stiger fram i vår inbillning. Det är ett underverk större än att ett sädeskorn ur faraonernas gravar förmåtts att gro. Och det sker var stund.” och <b>Gunnar Ekelöf</b>: ”Läsandet måste ha näring i verklighetsupplevelse, man måste ha gjort erfarenheter för att känna igen sig i det lästa. Och för att få nya eller fördjupade erfarenheter. Annars lär man bara livets bokstav.”</p><p>Vi fördjupar också vår förståelse och tankevärld i samhällsforumet <i>Aspasia</i>, då vi inspirerade av en artikel, en film, en pjäs eller ett TV-program väljer att diskutera aktuella ämnen som mediepåverkan, nationalism, rasism, åldrande, pandemin, feminism och mycket, mycket mer, oftast med både fakta, historisk bakgrund och personliga erfarenheter. Månadsmötenas och exkursionernas intressanta föreläsningar respektive guidningar med efterföljande glada samvaro och diskussioner skapar gemenskapskänsla, ger energi och i bästa fall vilja att handla. Så har ofta våra resolutioner, insändare, spontana insamlingar och olika påverkningsprojekt fötts. Möten med vår stipendiat eller med deltagarna i språkkaféet öppnar fönster till andra kulturer och livsstilar. Dessutom möts vi i en trygg miljö, där vi får vara den vi är om vi vill. Vi representerar olika yrken och olika erfarenheter. Den kunskap vi kan dela med oss och den förståelse för andra och för oss själva som goda möten ger hör till det bästa vi får. För någon som ofta är ensam i vardagen kan träffarna också vara små lyckostunder. Allt detta blir ”en förlängning och fördjupning av livserfarenheterna”, såsom <b>Märta Tikkanen</b> har uttryckt det. </p><p>Eller med <b>Tomas Tranströmers</b> ord ur dikten Romanska bågar insikten att:</p><p><i>Inne i dig öppnar sig valv bakom valv oändligt.</i></p><p><i>Du blir aldrig färdig, och det är som det skall.</i></p><p><br /></p><p>Maj-Britt Grönholm <br />Kvinnliga Akademiker i Helsingfors r.f.</p><p><i><br /></i></p><p><i>Tämä teksti palkittiin Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n 100-vuotisjuhlavuoden kirjoituskilpailussa 2. sijalla.</i></p>Akateemiset Naisethttp://www.blogger.com/profile/07918708321954600776noreply@blogger.com0