tiistai 2. huhtikuuta 2019

Kielitaitoa, ystävyyttä ja kotoutumista - Palkitsevaa vapaaehtoistyötä Luetaan yhdessä -verkostossa

Luetaan yhdessä -verkostoa hallinnoi Suomen Akateemisten Naisten Liitto. Slogan Kielitaitoa, ystävyyttä ja kotoutumista kuvaa hyvin Luetaan yhdessä- hankkeen päämääriä ja tavoitteita. Opetuksen fokus on maahanmuuttajanaisten kielitaidon omaksumisessa, opiskelijoiden sosiaalisen toimintakyvyn tukemisessa ja osallisuuden vahvistamisessa. Suomessa toimii noin sata ryhmää, opettajia on yli 600 ja opiskelijoita n. 3 000.

Innostuneena ja hyvin motivoituneena ryhdyin syksyllä 2016 suomen kielen apuopettajaksi Sateenkaari Koto ry:n hallinnoimassa opetuskodissa, joka toimii Kaarinassa. Luetaan yhdessä on hyväksi koettu formaatti auttaa maahanmuuttajanaisia kotoutumaan, integroitumaan ja omaksumaan suomen kieltä. Opetuskotimme on matalan kynnyksen paikka, jonne naiset voivat ottaa myös lapsensa mukaan. Maahanmuuttajanaisia oli aluksi vain viisi mutta nyt keväällä 2019 lukumäärä on jo 23. Kansainvälisestä toiminnasta, vieraista kulttuureista kiinnostuneena ja suomen kielestä aina pitäneenä katsoin, että minulla on tähän toimintaan paljon annettavaa.

Kielikurssilla todetaan aluksi tasotestillä naisten suomen kielen taito, minkä jälkeen kurssilaiset jaetaan kolmeen tasoryhmään. Poikkeuksena perinteisestä Luetaan yhdessä -toiminnasta Sateenkaaren kurssilla noudatetaan sille räätälöityä opetussuunnitelmaa ja tunneilla on läsnäolovelvollisuus. Lukukauden lopussa annetaan todistus oppilaalle kielitestin perusteella.

Miten vapaaehtoistoiminta on vastannut odotuksiani? Tiesin jo alussa, että vapaaehtoisen työ on haasteellista ja oppilaat ovat kielitaidoltaan hyvin eritasoisia. Opetusmateriaali ei ole aina ollut ihan relevanttia ja on osoittautunut aika vaikeaksi. Nyt kolmantena vuonna saamme Mustikkaan tietokoneet työkaluiksemme ja voimme organisoida opetusta mielekkäämmäksi kokonaisuudeksi eriyttämällä. Luetaan yhdessä -toiminnasta poiketen Mustikan ryhmässä meidän vapaaehtoisten lisänä toimii palkattu opettaja. Palkatun vetäjän ansiosta opetus voi olla johdonmukaisempaa, mutta valitettavasti omassa ryhmässäni varsinainen pätevä äidinkielen opettaja on vaihtunut moneen kertaan ja opetuksen painopistealueet ja -sisällöt ovat myös samalla vaihdelleet. Mutta tästä huolimatta kokemukseni ovat olleet positiivisia.

Kaiken kaikkiaan erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja maahanmuuttajanaisten kanssa ystävystyminen on ollut palkitsevaa. Olen oppinut Luetaan yhdessä -toiminnassa elämän iloa, rentoa suhtautumista ja myös kiitollisuutta. Suosittelen kaikille Akateemisille Naisille Luetaan yhdessä -toimintaa. Se on avartavaa, palkitsevaa ja merkittävää työtä globaalissa maailmassamme.

Marjatta Rantala
KM, kouluttaja
Turun Akateemiset Naiset ry.

Luetaan yhdessä -verkoston opetusryhmät lötyvät täältä. Tervetuloa mukaan!

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Tuottavuutta yrityksiin työhyvinvoinnilla

Tuottavuutta saa todistetusti lisättyä henkilöstön työhyvinvointia parantamalla. Nykyään tästä on paljon hyviä esimerkkejä yritysmaailmasta ja moni yritys myös ottaa aiheen entistä vakavammin.

Työhyvinvoinnin yhteydestä yrityksen tuloksellisuuteen on kirjoitettu paljon. Yleinen näkemys on, että hyvinvoiva työyhteisö on myös tuottava. Työhyvinvointi vaikuttaa mm. työssä jaksamiseen ja työn tehokkuuteen, mutta heijastuu myös asiakastyytyväisyyteen sekä yrityksen työnantajakuvaan. Työterveyslaitoksen mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa 6 euroa takaisin. Työhyvinvointiin panostaminen on erinomainen tuottavuuspanostus.

Muun muassa Metropolia ammattikorkeakoulun hanketyössä on kehitetty yhteiskehittämiseen pohjaavaa menetelmää, jossa yrityksen henkilöstö osallistetaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisprosessiin. Työyhteisön osallistaminen, työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa yrityksen kehittämiseen ja tulla kuulluksi motivoivat ja sitouttavat henkilöstöä sekä juurruttavat tehdyn työn osaksi työnteon arkea. Työhyvinvoinnin tuloksellinen kehittäminen on pitkäjänteistä ja työnteon arkeen menevää toimintaa, jossa sekä yrityksen johto että henkilöstö tuntevat vastuunsa.

Kun tarkastellaan megatrendejä, työn tulevaisuutta ja elinikäisen oppimisen problematiikkaa erityisesti työn murroksen näkökulmasta, herää kysymys, pitäisikö osaamisen kehittäminen nostaa ensisijaiseksi johtamisdimensioksi? Elinikäisen oppimisen merkitys on suuri ja tärkeimmät tulevaisuuden osaamisen kyvyt liittyvät kaikki kykyyn oppia uutta ja uudistua.

Osallistava yhteistyöskentely ja avoimen dialogin merkitys työyhteisössä kasvaa päivä päivältä. Eri teemoja tulisi tarkastella niin työn, työntekijän kuin työyhteisönkin näkökulmasta. Eri tutkimusten tulosten mukaan työhyvinvointia vahvistavat työntekijöiden näkökulmasta mm. selkeät työtehtävät, työn merkityksellisyys, toimiva palautekulttuuri, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä hyvä ilmapiiri ja hyvin toimiva työyhteisö. Kuulostaako tutulta?

Hyvinvoinnista kumpuava kasvu ja kehitys ovat mielenkiintoisia asioita. Jokaisen tulisi myös pysähtyä miettimään omia vahvuuksiaan. Jokaisessa yksilössä piilee potentiaalia, joka voidaan valjastaa entistä paremmin sekä yrityksen että yksilön itsensä eduksi. Mielekästä työtä tekevät ihmiset voivat hyvin ja tekevät parhaan tuloksen. Työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä voi myös oppia johtamaan. Hyvinvoiva tuottavuus edellyttää sekä yksilön että esimiehen halua ja kykyä kehittyä ja mahdollistaa kehittyminen. On hyvä huomioida, että kieli luo kulttuuria, joten on tärkeää puhua hyvää työstämme ja tulevaisuudestamme. Sen sijaan, että puhumme työelämän muutoksesta, voimme puhua sen uudistumisesta.

Monen nykyaikaisen johtajan tärkein tehtävänsä on ihmisten kehittäminen. Toiminta kehittyy osaamisen kehittymisen myötä ja parhaat tulokset syntyvät yhdessä. Hyvä yritys on myös oppimisympäristö, jossa jokaisella on mahdollisuus kehittyä. Yrityksen strategian tulee myös elää arjessa ja oman yrityksen ja työpaikan ”fiilis” syntyy hyvästä asiakas- ja henkilöstökokemuksesta yhdessä rakentamalla.

Yksi tärkeä työhyvinvoinnin osa-alue on ergonomia ja se ei ole vain fyysistä, vaan myös kognitiivista ja organisatorista. Tavoitteena on vaikuttaa työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin hyödyntämällä osallistavan ergonomian menetelmiä ja sovittamalla toimintajärjestelmä ihmisille sopivaksi. Yhteisen ymmärryksen muodostaminen ja ihmisten sitouttaminen oman työn, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää. Eri sidosryhmien on kuitenkin koettava hyötyvänsä muutoksesta jollain tavalla, jotta tuottavuus ja työhyvinvointi voivat toteutua.


Anne Turunen
Helsingin Akateemiset Naiset ry.



maanantai 18. maaliskuuta 2019

Muutama poiminta CSW63:sta

YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) 63. kokouksen pääteemana maaliskuussa 2019 on sosiaaliturvajärjestelmien, julkisten palveluiden saatavuuden ja kestävän infrastruktuurin merkitys sukupuolten tasa-arvolle ja tyttöjen voimaantumiselle. Päivittäin on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia kuulla esimerkkejä, saada kuva toimintamalleista ja periaatteista sekä tutustua teemaan liittyviin tavoitteisiin eri maissa. Tässä muutama poiminta CSW63:n ensimmäiseltä viikolta.

Käsite gender viittaa sosiaaliseen sukupuoleen ja sisältää naisiin ja miehiin kohdistetut odotukset ja roolien rajat. Gender kuvaa, mitä miehenä tai naisena oleminen merkitsee tietyssä yhteisössä ja kulttuurissa tiettynä aikakautena. Puheenvuorot herättävät miettimään, millainen gender-osaaminen meillä on. Millä keinoin tasa-arvoa rakennetaan yhteisöön ja miten tunnistat lähtötilanteen ja tarpeelliset mittarit? Miten analyysi tehdään, mitä kannattaa seurata ja mistä tiedät, että olette onnistuneet? Lue lisää vaikka täältä tai täältä.

Sukupolvien välinen vuoropuhelu toteutui erinomaisesti CSW:n High level intergenerational dialogue Hot seat -tilaisuudessa, jossa nuoret naiset toimivat sekä puheenjohtajan että asiantuntijan roolissa ja haastoivat samalla itselleen tärkeistä teemoista YK:n ja UN Womenin johtoa vuoropuheluun. Mikä energian, ilon ja nuorten naisten yhteisjohtajuuden näyttämö ja dialogi vanhemman sukupolven kanssa! Dialogi on keino viedä yhdessä tärkeistä asioita eteenpäin. Mitä teemoja Akateemisissa Naisissa halutaan edistää sukupolvien välisen vuoropuhelun kautta?

Ensi vuonna tulee kuluneeksi neljännesvuosisata Pekingin julistuksesta ja toimintaohjelmasta. Se on myös CSW64:n pääteemana. Naisjärjestöjen Keskusliitto valmistelee tänä keväänä yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa Peking +25 -rinnakkaisraportin, joka kokoaa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien tilan ja vuonna 1995 hyväksytyn YK:n Pekingin naisten oikeuksien julistuksen ja toimintaohjelman periaatteiden toteutumisen Suomessa. Suomen Akateemisten Naisten Liitto osallistuu raportin laadintaan aiheinaan koulutus ja talous. Lue aiheesta lisää täältä.

Sari Kuusela
Coordinator of International Relations, CIR
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
sari.kuusela(a)nodus.fi
Twitter: @KuuselaSari

Ps. Ja jos kaipaat päivitystä siihen, mistä kaikesta ihmisoikeuksissa on kyse, lue täältä lisää. Women's rights are human rights!

14th International Helvi Sipilä seminar: My body is mine – how free contraception is linked to empowerment and education


Sali on täynnä naisia eri puolilta maailmaa, kaikki kiinnostuneita kuulemaan sekä Suomen esimerkkejä maksuttomasta ehkäisystä että seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista muissa maissa. Ilahduttavan moni kertoo osallistuneensa jo aiempiin Helvi Sipilä -seminaareihimme ja pitävänsä niitä innostavina ja korkeatasoisina. Saimme hyvää palautetta järjestäjinä myös asiapitoisista ja ajattelemaan herättävistä sisällöistä. Pelkkä järjestötyön esittely tai tavoitteiden kuvaus ei riitä. Se mikä saa osallistumaan ovat kiinnostavat ja monipuolisesti käsitellyt aiheet.

Seminaarin avasi pääsihteeri Terhi Heinilä Naisjärjestöjen Keskusliitosta. Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Marjo Lyyra jatkoi otsikolla How free contraception promotes reproductive and sexual rights ja Helsingin kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansa otsikolla Empowering the youth – the politics of free contraception. Edinah Masiyiwan (Executive Director, Women’s Action Group Zimbabwe) aiheena oli Access to contraception: a way to address unsafe abortion in Zimbabwe ja Stacy Dry Laran (Executive Director, Graduate Women International GWI) Revolutionary Effects of Accessible Family Planning. Jill Anami (gender specialist, YWCA Kenya) puhui otsikolla Young women’s transformative leadership and advocacy in SRHR. Seminaarin päätöspuheenvuoron piti tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka ulkoministeriöstä. Lopussa oli myös aikaa kysymyksille ja kommenteille.

Esitykset täydensivät erinomaisesti toisiaan, ja Suomen mallit herättivät sekä kiinnostusta että ihailua. Kenian ja Zimbabwen puheenvuorot toivat konkretiaa toisenlaisesta maailmasta mutta kertoivat samalla myös toivoa herättävästä työstä. Ilman kansainvälistä yhteistyötä kuvamme maailmasta olisi kapea ja rajallinen.

Seminaarin hyvä tunnelma oli käsinkosketeltava. Oman lisänsä siihen toi Suomen YK-edustuston upea tila ja näkymä New Yorkin ylle. Tilaisuuden järjestelyt onnistuivat erinomaisesti edustuston tuella, lämmin kiitos siitä erityisesti Sofie Sandströmille ja Christina Kapaselle. Yhteistyö seminaaria valmistelleen työryhmän ja puhujien kanssa osoitti naisten ja innostuksen voiman. Ilman Naisjärjestöjen keskusliiton Terhi Heinilää ja Anniina Vainiota, NNKY:n Anne Pönniä, Nytkiksen Johanna Pakkasta ja Katariina Hyväristä, UN Womenin Elina Nikulaista ja Elina Viitasaarta sekä Akateemisten Naisten Kirsi Jokikokkoa ja Susanna Sulkusta seminaari ei olisi onnistunut näin erinomaisesti. Oli ilo tehdä töitä yhdessä!

Sari Kuusela
Coordinator of International Relations, CIR
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
sari.kuusela(a)nodus.fi
Twitter: @KuuselaSari

Ps. Seminaarin tallenne löytyy verkosta. CSW-viikon ja Helvi Sipilä -seminaarin twiitit löytyvät mm. tunnisteilla #CSW63, #FinlandCSW, #akateemisetnaiset, #naisjärjestöt, #nnky, #ywca ja @NytkisRy. Lisäksi kuvia ja blogeja on myös Akateemisten Naisten FB-sivulla.

torstai 14. maaliskuuta 2019

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres: Ajatteleeko joku todella, että naiset olisivat vähemmän osaavia kuin miehet?

”Haluan olla isona presidentti. En Irlannin, vaan koko maailman.” Pienen tytön toiveen kertoi YK:n Commission on the Status of Women, CSW-kokouksen puheenjohtaja, Geraldine Byrne Nason ja jatkoi pohtimalla, että entä jos sellainen tehtävä olisi ja siinä olisi nainen?

Ajatusleikki on kiehtova. Millaiseksi maailma muuttuisi, jos keskeisissä tehtävissä olisikin nainen? Vai ovatko nykyiset rakenteet ja kulttuuri niin vahvat, että vaikutus jäisi vähäiseksi? Riittääkö yksi tai muutama nainen muuttamaan maailman?

Jokaisella on merkitystä, mutta muutosta kukaan ei saa aikaan yksin. ”Naisten oikeuksien kokouksen voisi yhtä hyvin nimetä kokoukseksi vallanjakoon liittyen”, sanoi YK:n pääsihteeri Antonio Guterres heti puheensa aluksi. Miksi valta on naisten aseman ja oikeuksien ytimessä? Valta antaa aseman, mahdollisuuden ja paikan toimia, mutta onnistumiseen tarvitaan myös osaamista, yhteistyötaitoja ja halua vaikuttaa.

”Ajatteleeko joku todella,  että naiset olisivat vähemmän osaavia kuin miehet?” Guterresin kysymyksen voi kuulla yhtä hyvin aitona, toteavana, epäilynä kuin ironianakin. Sävystä riippumatta kysymys saa pohtimaan, millaisena itse näkee todellisuuden ympärillään. Tasa-arvoisena ja jokaista arvostavana? Arvio osaamisesta ja kyvyistä tehdään jollain muulla perusteella kuin näyttöjen mukaan? Yksittäistapaukset yleistetään ja liitetään ne omien ennakkokäsitysten todisteiksi? Kokeeko joskus olevansa stereotyyppisen ajattelun ympäröimä?

Guterresin ja Byrne Nasonin kysymykset ovat herättäviä. Vaihda mielikuvissasi naisten ja miesten tehtäviä keskenään, ja kerro tarina siitä, mitä tulee tapahtumaan. Ja ennen kuin katsot ympärillesi tarkemmin nähdäksesi, ajatteleeko joku naisten olevan vähemmän osaavia kuin miesten tai päinvastoin, kuuntele sisintäsi. Mitä itse ajattelet? Sillä ajatukset muuttuvat teoiksi ennen kuin huomaakaan.

Opening of the CSW session 11.3.2019

Sari Kuusela
Kansainvälisen toiminnan koordinaattori
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
sari.kuusela(a)nodus.fi
Twitter: @KuuselaSari

Nollatoleranssi väkivallalle

Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta on globaali ongelma. Sen estäminen on yhteiskunnallinen haaste ja vaativa yhteinen tehtävä. Siihen tarvitaan kaikki mukaan: naisjärjestöt, feministiset ryhmät, ihmisoikeuksien puolustajat, työnantajat, ammattiliitot ja media poliittisten toimijoiden lisäksi. Mutta väkivallan poistaminen ei saa olla vain naisten tehtävä, sanoo Bassina Hakkaoui, Marokon perhe-, tasa-arvo- ja sosiaaliasioista vastaava ministeri. Kun väkivalta on yhteiskunnan rakenteissa, se on samalla hiljaisesti hyväksyttyä. Silloin tarvitaan paljon yhteistyötä ja konkreettisia tekoja tilanteen muuttamiseksi. Työ on aloitettava perheistä ja kasvatuksesta, Hakkaoui korostaa.

Tietoisuuden lisääminen ja ilmiön tunnistaminen ei kuitenkaan riitä. Jos taistelet yksin, puuttuu budjetti ja resurssit muutoksen toteuttamiseksi, toteaa Soledad Murillo, Espanjan tasa-arvoministeri. Naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan poistaminen on saatava valtioiden agendalle. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan myös seurantaan ja tilanteen raportointiin. Naisia ei saa pitää toisen luokan kansalaisina, Murillo jatkaa.


Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä huomauttaa, että vaikka Suomi on tasa-arvotilastoissa neljäntenä, on Suomi kuitenkin Euroopan väkivaltatilastoissa huomattavan korkealla. Myös Suomi tarvitsee lisää toimia naisiin väkivallan vähentämiseksi. Naiset eivät saa olla hiljaa, Heinilä jatkaa. Nettiväkivalta on yleistä ja kohdistuu myös lapsiin. Väkivaltaa kokeneiden naisten tuki on kuitenkin pitkälti naisjärjestöjen ja vapaaehtoistyön varassa. Työ pitää tunnustaa ja se tarvitsee sekä rahoitusta että resursseja. Tarvitsemme nollatoleranssin väkivallalle.

CSW63 side event 11.3.2019: Good practices and moblization of civil society in the fight against gender-based violence - Andorra, Spain, Finland and Morocco


Sari Kuusela
Kansainvälisen toiminnan koordinaattori
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
sari.kuusela(a)nodus.fi
Twitter: @KuuselaSari

maanantai 4. helmikuuta 2019

On koulutettava ammattilaisia, jotka voivat auttaa kunniaan liittyvästä väkivallasta kärsiviä uhreja

Mikä on kunniaan liittyvä väkivalta -ja alistaminen?


Kunniaan liittyvä väkivalta on myös Suomessa olemassa oleva ongelma, joka on puhuttanut erityisesti viime aikoina. Kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyvät syyt ovat vanhanaikainen ajattelutapa sekä perheen ja suvun elämäntavat ja perinteet. Usein uhrit ovat nuoria tyttöjä, mutta myös nuoria poikia, joilta vaaditaan sitoutumista ja kunnioitusta suvun sovittuja elämäntapoja kohtaan. Ongelma syntyy silloin, kun nuoret tytöt ja myös pojat haluavat elää elämäänsä niin kuin he haluavat, vaikka se tarkoittaisi, että he käyttäytyvät perheen perinnettä vastaan. Uskotaan, että suku on menettänyt kunniansa, kun yhdessä sovittuja sääntöjä on rikottu. Nähdään, että väkivalta ja alistaminen olisivat keinoja palauttaa suvun kunnia. Näin ei tietenkään ole.

Pakkoavioliitto, lapsiavioliitto sekä tyttöjen sukuelinten silpominen ovat esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Yksinkertainen kätteleminen miehen kanssa voi johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan ja jopa murhaan. Se on tapahtunut Ruotsissa. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla pystytään jopa rajoittamaan tyttöjen mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Miksi on vaikea puhua kunniaan liittyvästä väkivallasta?


Kunniaan liittyvää väkivaltaa on vaikeaa identifioida, ja usein halutaan tehdä siitä maahanmuuttajien oma ongelma, eli se ignoroidaan. Tai se nähdään väkivaltana yleisellä tasolla. Ihmiset ovat myös usein tietämättömiä kunniaan liittyvästä väkivallasta, vaikka se onkin olemassa yhteiskunnassamme. Mutta siitä on myös erittäin vaikeaa puhua, vaikka asiasta tiedettäisiin.

Aiheesta keskusteleminen herättää tunteita ja pelkoa seurauksista sekä reaktioista, jotka voivat syntyä asian esille nostamisen yhteydessä. He, jotka haluavat auttaa, eivät halua leimautua rasisteiksi. He eivät myöskään halua antaa eväitä rasisteille, jotka ratsastavat monikulttuurisuuteen liittyvällä ennakkoluuloisuudella ja epätietoisuudella.

Uhrit eivät itse uskalla kertoa tilanteestaan julkisuudessa, mutta toivovat jonkun tekevän sen heidän puolestaan. Emme saa jättää uhria yksin. On erityisen tärkeää, että tästä asiasta pystytään puhumaan avoimesti ja rakentavasti. Ei ole tarkoitus leimata ketään tai mitään ihmisryhmää, vaan ajatus on löytää ratkaisuja ja auttaa uhreja ja heidän perheitään. Tämä vaatii rohkeutta, jota toivomme löytyvän meistä kaikista.

Miten kunniaan liittyvään väkivaltaan puututaan? 


Saadaksemme muutoksia aikaan yhteiskunnassa, ongelmista on voitava puhua avoimesti, rehellisesti, rohkeasti ja rakentavasti. Suomen Akateemisten Naisten Liitto vaatii, että kunniaan liittyvä väkivalta otettaisiin vakavasti ja siihen puututtaisiin. On ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen kuin ilmiö eskaloituu ja kehittyy entistä vaikeammaksi. Suomessa ei ole asiantuntevaa viranomaista, joka voisi ymmärtää tätä ongelmaa, tai jonka puoleen uhrit voisivat tarvittaessa kääntyä. Siksi on koulutettava sellaisia ammattilaisia, jotka voivat auttaa tästä ongelmasta kärsiviä ihmisiä. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että kouluissa ja muissa instituutioissa kiinnitetään huomiota tähän ongelmaan liittyviin ilmiöihin, ja niistä ilmoitettaisiin välittömästi viranomaisille.

Tyttöjen silpomiskieltoon liittyvä aloite onkin kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta. Toivottavasti se tulee eduskuntaan käsiteltäväksi. Toivomme, että silloin käydään kunnon keskustelua sekä silpomisesta että kunniaan liittyvästä väkivallasta. Nämä on kriminalisoitava.

Pahinta ei ole se, että kunniaan liittyvä väkivalta on olemassa, vaan se, että siitä ei haluta puhua eikä siihen puututa.  Eri kulttuureja on tietysti kunnioitettava ja jokaisella on oikeus elää elämänsä niin kuin hän haluaa, mutta rajoja ei saa ylittää. Väkivallan käyttö kulttuurin ja perinteiden nimissä ei ole hyväksyttävää. On hyvä muistaa, että puhumme ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta, ja niiden puolustaminen on aina oikein ja tärkeää.

FT Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen
veronicakalhori(a)yahoo.com

Utbilda professionella som kan hjälpa offer för hedervåld- och förtryck 


Vad är hedersrelaterat våld- och förtryck?


Hedersrelaterat våld är även i Finland ett förekommande problem som har diskuterats på sistone. Hedersrelaterat våld har med gammalmodigt tankesätt och familjens livsstil och traditioner att göra. Offren är ofta unga tjejer, men även unga pojkar som måste leva enligt familjens och släktens  överenskomna livsstil och gemensamma regler. Problem uppstår när unga tjejer och pojkar vill leva sitt liv som de vill, även om det innebär att de beter sig mot familjetraditionen. Släkten tycks ha  förlorat sin heder när de överenskomna reglerna bryts. Man tror då att med hjälp av våld och förtryck kunde släkten återfå sin heder. Så är det förstås inte.

Arrangerat - och tvångsäktenskap, barnäktenskap och kvinnlig könsstympning är exempel på hedersrelaterat våld. Enkel handskakning med en man kan leda till hedersrelaterat våld och till och med mord. Det har hänt i Sverige. Med hjälp av hedersrelaterat våld-och förtryck kan man till och med begränsa flickors möjlighet till utbildning och arbetsliv.

Varför är det svårt att prata om hedersrelaterat våld- och förtryck?


Det är svårt att identifiera hedersrelaterat våld och man vill ofta göra det till invandrarnas eget problem, det vill säga det ignoreras. Eller så ses det som våld i allmänhet. Människor är också ofta omedvetna om hedersrelaterat våld, även om det existerar i vårt samhälle. Men det är överhuvudtaget mycket svårt att prata om det även om man visste mycket om det.

Diskussionen kring hedersvåld ger upphov till rädsla för de konsekvenser och reaktioner som kan uppstå när man tar upp problemet. De som vill hjälpa vill inte bli stämplade som rasister. De vill inte heller ge utrymme till dom som vill rida på fördomar och okunskap om mångkulturalism.

Offren är själva rädda för att berätta för allmänheten om deras situation, men de önskar att någon gör det för dem. Vi får inte lämna offren ensamma. Det är oerhört viktigt att kunna prata öppet och konstruktivt om detta problem. Det är absolut inte meningen att stigmatisera någon eller någon grupp, utan tanken är att hitta lösningar och hjälpa offren och deras familjer. Detta kräver mod som förhoppningsvis finns hos oss alla.

Hur hanterar man hedersrelaterat våld- och förtryck?


För att kunna åstadkomma förändringar i samhället bör man kunna tala öppet, ärligt, modigt och konstruktivt om existerande problem. Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund kräver att hedersrelaterat våld-och förtryck tas på allvar. Man ska vidta åtgärder för att bekämpa det innan fenomenet eskalerar och blir svårare. Det finns inte behöriga myndigheter i Finland som i grund och botten kunde förstå detta problem eller till vem offret kunde vända sig när det är nödvändigt. Det är därför nödvändigt att utbilda professionella som kan hjälpa människor som drabbas av detta problem. Det är också av stor betydelse att man fäster uppmärksamhet vid fenomenet i skolor och andra institutioner och att man  omedelbart informerar myndigheterna.

Medborgarinitiativet om förbud av flickors könsstympning har samlat över 50 000 underskrift. Förhoppningsvis kommer initiativet till riksdagen för behandling. Vi hoppas att det blir en ordentlig debatt om både könsstympning och hedersrelaterat våld. Dessa ska kriminaliseras.

Det värsta är inte att det finns hedersrelaterat våld-och förtryck, utan det värsta är att man inte vill tala om det eller göra något åt det. Naturligtvis ska olika kulturer respekteras och var och en har rätt att leva sitt liv precis som hen  vill, men gränser får inte överskridas. Användningen av våld i kultur och traditions namn är fullkomligt oacceptabel. Det är bra att komma ihåg att vi pratar om mänskliga rättigheter och mänsklig värdighet, och att försvara dessa är alltid rätt och viktigt.

FD Veronica Kalhori
Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:s styrelsemedlem
E-post: veronicakalhori(a)yahoo.com