Työministeri Arto Satonen (HS 31.7.2023) on puolustanut leikkauspäätöstä sillä, että valtiovarainministeriö on arvioinut aikuiskoulutustuen lakkauttamisen lisäävän työllisyyttä 8 000 hengellä. Lisäksi koulutukseen ja työmarkkinoihin perehtynyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen (Yle 12.7.2023) arvioi, että tuki valuu nykyisin isolta osin niille, joilla menee työelämässä jo ennestään hyvin. Tällä viitataan siihen, että työssäkäyville tarkoitettua aikuiskoulutustukea ovat käyttäneet enimmäkseen (61 %) jo valmiiksi korkeakoulutetut. On arvioitu, että korkeakoulutetuilla lisäkoulutus ei keskimäärin nosta ansiotasoa tai paranna työllisyyttä.
Leikkauspäätöksestä seurannut vastalauseiden myrsky on tuonut mediassa esiin tukea käyttäneiden omat kokemukset tuen hyödyllisyydestä. Hallituksen laskelmissa olisikin ollut hyvä arvioida jo etukäteen myös sitä, paljonko enimmillään 15 kuukauden poissaolon työmarkkinoilta salliva aikuiskoulutustuki on lisännyt tukea käyttäneiden työssäjaksamista, siis työelämässä mukana pysymistä. Työllisyysrahaston kyselyn vastaajista yli puolet kertoi kuormituksen nykytyössä olleen syy lähteä opiskelemaan. (IL 29.7.2023) Olisiko parempi, että jatkossa siirryttäisiinkin sairaslomalle tai ennenaikaiselle eläkkeelle?
Etlassa tehty selvitys (2018) osoittaa, että aikuiskoulutustuki edistää merkittävästi koulutukseen osallistumista ja lisää ammatinvaihtoa. Etlan lehdistötiedotteessa todettiin, että "Suomessa on käynnissä laaja ammattirakenteiden muutos. Aikuiskoulutustuki voisi auttaa siihen sopeutumisessa, jos sitä käyttäisivät nykyistä useammin ihmiset, joiden työllisyyttä uhkaa teknologinen kehitys tai toimintojen siirtäminen ulkomaille."
Ongelma ei siis olekaan aikuiskoulutustuessa, vaan siinä ketkä sitä käyttävät. Sen sijaan, että palkansaajien ja työnantajien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista rahoitettavaa aikuiskoulutustukea pyrittäisiin kehittämään nykyistä inklusiivisemmaksi, se viedään pois sitä jo nyt hyödyntäviltä koulutushaluisilta naisilta, joita on 76 % tuen käyttäjistä.
Samalla tullaan vaikeuttaneeksi sote-alojen työvoimapulaa. Aikuiskoulutustukea jakavan Työllisyysrahaston tutkimuksen mukaan kolmannes tuen saajista hakee sitä sote-alan koulutukseen. Heistä yli 60 prosenttia kouluttautuu kokonaan toiselta alalta. (Yle 2.8.2023)
Julkisessa keskustelussa verovaroin kustannettavat, naisvaltaiset hoiva-alat nähdään usein pelkkinä kuluerinä. Varsinkin silloin, kun palkankorotuksiin pitäisi löytyä rahaa. On häpeällistä, että jatkossa näillä aloilla oma pätevöityminenkin pitäisi maksaa itse. Miten käynee alojen jo nyt heikolle vetovoimalle. Harva perheellinen tai asuntovelallinen selviää opintovapaalla opintotuella, jonka määrä on 1.8.2023 alkaen ollut 279,38 euroa kuussa. Opiskella voi myös työttömänä, jos TE-toimisto valintaa puoltaa, mutta opinnot on keskeytettävä, mikäli työllistyy ennen niiden loppuunsaattamista.
Nämä vaihtoehdot eivät kuulosta pohjoismaiselta mahdollisuuksien tasa-arvolta eivätkä myöskään niiltä poliitikkojen juhlapuheilta, joissa jatkuvan oppimisen on katsottu olevan vastaus osaajapulaan.
Susanna Sulkunen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja
