Tampereen Akateemiset Naiset ry (Tanry) myönsi vuoden 2013
gradupalkinnot diplomi-insinööri Marita Hiipakalle ja
yhteiskuntatieteiden maisteri Pia Aaltoselle. Palkinnot jaettiin nyt
toisen kerran ja ne ovat arvoltaan 300 euroa. Palkinnon avulla Tanry
haluaa kiinnittää huomiota ansiokkaisiin opinnäytetöihin ja kannustaa
naisia akateemiseen toimintaan. Palkinnon saajat valitsi työryhmä, johon
kuuluivat Stiina Hänninen, Ritva Perttu ja Niina Viitasalo.
Kuluttajien muovijätettä halutaan kierrättää
Marita Hiipakan Tampereen teknillisessä yliopistossa tekemä diplomityö tarkastelee mahdollisuuksia kierrättää muoveja nykyistä enemmän. Muovijätettä tulee sekä muoviteollisuudesta että kuluttajilta. Muoviteollisuuden tuotantojäte kierrätetään nykyisin hyvin tehokkaasti jo tuotantoprosessissa. Sen sijaan kuluttajilta tulevan muovijätteen kierrätys on haasteellista, koska muun muassa muovien likaisuus, useiden muovien sisältyminen samaan jätejakeeseen sekä muovien hajoaminen prosessoinnin ja käyttöiän aikana vaikuttavat kierrätysmuovin ominaisuuksiin niin, että tälle muovijätteelle ei ole löytynyt merkittäviä teollisia hyödyntämiskohteita. Osa kuluttajien tuottamasta muovijätteestä poltetaan nykyisin energiaksi, mutta suurin osa päätyy kaatopaikalle. EU:n jätedirektiivi ohjaa kuitenkin tiukkoihin kierrätystavoitteisiin myös muovien osalta. Tämän vuoksi niiden kierrätystä olisi lisättävä myös Suomessa.
Marita Hiipakan diplomityö osoittaa, että kuluttajilta tulevaa muovijätettä voidaan mekaanisesti muokata uusien tuotteiden raaka-aineeksi, mutta muokkausprosessi on melko kallis. Jotta kierrätys olisi järkevää, tulisi myös löytää uusia tuotesovelluksia, joihin kuluttajamuovista tuotettua kierrätysraaka-ainetta voitaisiin käyttää. Kuluttajilta tulevan muovijätteen kierrättäminen lisäisi huomattavasti muovien materiaalikierrätyksen astetta Suomessa.
Maahanmuuttajat tarvitsevat tukea vanhemmuuteen
Pia Aaltosen Tampereen yliopistossa valmistunut sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma käsittelee sukupolvien välisiä suhteita maahanmuuttajaperheissä. Hän havaitsi, että maahanmuuttajaperheet suhtautuvat tulevaisuuteen myönteisesti ja ajattelevat, että lapset sopeutuvat uuteen asuinmaahan vanhempiaan paremmin. Samalla he kokevat, että uuden asuinmaan kulttuuri uhkaa perheen yhteisyyttä ja jatkuvuutta. He pyrkivät etsimään kummastakin kulttuurista omalle tilanteelleen parhaimmat piirteet ja suosivat monikulttuurisuutta. Pia Aaltonen kehottaa pohtimaan keinoja, joilla yhteiskunta voisi tukea ensimmäisen polven maahanmuuttajien vanhemmuutta.
Aiheet ajankohtaisia ja tärkeitä
Pia Aaltosen pro gradun valintaa palkintotyöksi työryhmä perusteli aiheen ajankohtaisuudella ja tärkeydellä. Maahanmuuttajaperheiden vanhempien näkemyksiä nuorten sulautumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sukupolvien välisistä suhteista on tutkittu vähän. Tutkielman teoriatausta, teoreettiset käsitteet ja analyysi on rakennettu oivallisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa muodostettu mallitarina ja vastapuhe sekä suomalainen kulttuuri kesytettävänä vieraana tuovat esille monipuolisesti ja mielenkiintoisella tavalla maahanmuuttajavanhempien näkemyksiä sukupolvien välisistä suhteista ja mahdollisista ristiriidoista. Kokonaisuutena tutkielma on toteutettu erinomaisesti ja sen tulokset ovat kiinnostavia.
Marita Hiipakan diplomityön palkitsemista puolsi se, että se edustaa tieteenalaa, joka ei ole tyypillisesti naisia houkutteleva. Hiipakka on rikkonut rajoja ja toivottavasti kaatanut aitoja hankkiessaan diplomi-insinöörin tutkinnon materiaalitekniikan alalta. Marita Hiipakka on aiemmalta koulutukseltaan filosofian tohtori. Palkintotoimikunnan, mielestä on erityistä, että väitöksen jälkeen häneltä löytyi intoa uuden tieteenalan opiskeluun ja hankkia siitä maisterintutkinto.
Lue lisää:
Marita Hiipakka,
Diplomityö Muovien kierrätys, 2012, TTY, Muovi ja elastomeeritekniikka.
Pia Aaltonen, 2012, Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö,
Vieraan kesyttäminen – Perheen sukupolvien väliset suhteet maahanmuuttajataustaisten vanhempien kertomana.
Teksti Leena Kuupakko
Kuvat Leena Kuupakko ja Hely Raivio
(Kuupakon teksti on julkaistu lyhennettynä myös SANL:n Minerva-jäsenlehdessä 2/2013.)
