Miksi kotoutuminen kangertelee Suomessa? Ongelmaa ihmetellään lehdissä ja siitä puhutaan eri yhteyksissä. Luetaan yhdessä -verkoston opetusryhmissä näemme läheltä monia syitä. Koulutukseen on vaikeaa päästä heti maahan tultua, jolloin motivaatio on suurimmillaan. Ennen kotoutumislain voimaantuloa tulleet ovat toivottomassa tilanteessa, sillä vähäiset koulutuspaikat täyttyvät heillä, joille on tehty uuden lain edellyttämä kotoutumissuunnitelma. Perheelliselle koulutukseen pääsy voi tuottaa ikävän yllätyksen: opintotuki on pienempi kuin toimeentulotuki. Kummalliselta tuntuu myös vaatimus, johon olen viime aikoina törmännyt: kielenopetukseen päässeen tulisi ottaa opintolainaa! Kun mahdollinen – ja usein heikosti palkattu – työpaikka on vuosien päässä, lainasumma ehtii kasvaa niin suureksi, että siitä ei selviä. Menevätkö silloin luottotiedot?
Toisenlainenkin uhkakuva estää kotoutumista. Vieraissa
oloissa oma tuttu uskonto tuo turvaa. Olisi tietenkin hienoa, jos imaamit
voisivat tukea koulutukseen lähtijöitä. Olen varma, että näin myös tapahtuu,
mutta valitettavasti olen törmännyt toisenlaiseenkin ajatteluun: ”Ei meidän
naiset tarvitse suomen kielen taitoa, he synnyttävät ja kasvattavat lapsia”. Yhteyksiä
suomalaisiin naisiin ei näin ajatellessa pidetä toivottavina.
Tätä taustaa vasten on enemmän kuin ilahduttavaa keskustelu
imaamien yliopistokoulutuksesta Suomessa. Sen avasi jokin aika sitten Lundissa
työskentelevä professori Mika Vähäkangas. Toissapäivän (22.1.15) HS:ssä
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani Ismo Dunderberg sanoo, että
imaamien kouluttamiseen yliopistossa ei ole estettä ja jatkaa: "Tiedekunnan
tutkimus ja opetus eivät rajoitu kristilliseen traditioon, vaan tavoitteena on
kasvattaa uskonnon asiantuntijoita yleensä. Akateeminen islamin koulutus voisi
myös edistää uskontojen rauhanomaista dialogia ja sitä kautta
yhteiskuntarauhaa".
Jutussa on haastateltu myös Suomen
islamilaisia johtavaa imaami Anas Hajjaria, joka pitää koulutusta mahdollisena,
mutta toteaa, että koulutus voitaisiin toteuttaa myös Marokon tai Egyptin
islamilaisissa yliopistoissa. Mielestäni koko asia vesittyy, jos koulutus
viedään pois Suomesta tai Pohjoismaista. Ymmärrän toki, että imaamilta
edellytetään Hajjarin sanoin Koraanin opiskelua, sen lukemista ja
ulkomuistamista sekä tutustumista muun muassa profeetan perimätieto-oppiin ja
logiikkaan. Arabian kielen taidon pitää lisäksi olla erinomainen. Olkoon näin.
Maahanmuuttajien kotoutumista tukisi imaami, joka lisäksi tuntisi muita
uskontoja, ymmärtäisi suomalaista kulttuuria ja lainsäädäntöä ja osaisi suhtautua kriittisesti
kaikkeen saamaansa tietoon.
Marja Liisa Toivanen
