Ovannåkersin kunnassa on asukkaita 11 417. Tämä Ruotsin pienkunta on elinkeinorakenteeltaan vahvasti teollisuus- ja pienyritysvaltainen. Kunta onkin panostanut yrittäjyysmyönteiseen ilmaston luomiseen ja yrittää edelleen houkutella lisää yrittäjiä ja investointihalukkaita sijoittajia kuntaan.
Ovannåkers panostaa myös koulutukseen. Kunta aloitti yhteistyöprojektin kahden Gävlen korkeakoulun tutkijan ja Alfakoulun välillä 2012, ja projektia jatkettiin ainakin vuoteen 2015 saakka. Projektin toimintatavat ja teoreettinen pohja mukailee variaatioteoriaan pohjautuvaa Learning study -oppimismenetelmää, toimintatapatutkimusta tai yhteistoiminnallista oppimista. Näissä opetusmenetelmissä oppiminen mielletään jaksotetuksi prosessiksi, jossa opetus ja oppilaiden oppiminen luovat edellytykset suunnitteluun, vaikutusten arviointiin, dokumentointiin ja kehitystyöhön. Kaiken tämän tarkoituksena on muuttaa opetuksen ja oppimisen toimintatapoja positiiviseen yrittäjämäiseen oppimisen suuntaan.
Mielenkiintoista Ovannåkersin projektissa on se, että se toteutettiin kahden oppiaineen välillä - matematiikan ja biologian. Projektin tutkimuskohteena ovat kuudennen luokan oppilaat ja tiiviisti yhteistyössä heitä opettavat luokanopettajat. Oppiminen kouluissa ei tapahdu ainejakoisesti, vaan se voidaan liittää kahden oppiaineen väliseksi oppimisprosessiksi, joka puolestaan lisää opettajien välistä yhteistyötä sekä oppilaan ja opettajan oppimista. Tällaista oppimisen mallia tukee myös tuleva oma opetussuunnitelmamme, jossa oppilaiden oppiminen ja yhteistyö on nostettu opetussuunnitelman keskiöön. Näin ollen se voisi olla malli oppilaan laaja-alaisesta oppimisesta ja osaamisesta, jota opetussuunnitelmamme korostaa. Mallia voitaisiin myös osin soveltaa tutkimaani Yrityskylä-oppimiskonseptiin, jossa ainakin yhtenäiskouluissa aineenopettajan ja luokanopettajan yhteistyötä voitaisiin kehittää.
Projektin kuvaus
Kahden oppiaineen ja yliopiston tutkijoiden (matematiikka ja biologia) ja luokanopettajien projektin kuvaus noudattaa seuraavaa toimintatutkimuksen sykliä:
1. Määritellään mitä teemme ja missä voisimme parantaa opetusta ja oppimista.
2. Miten arvioidaan projektin etenemistä ja opetuksen tuloksia?
3. Miten toteutetaan oppimisyhteistyötä?
4. Miten kehitetään eri käytäntöjen ja yhteyksien ymmärtämistä? Miten taataan oppilaan aktiivinen osallistuminen, uudet ohjauspuitteet ja panostukset osaamiseen ja jatkuvaan tutkimus- ja kehitystyöhön.
5. Uusien kysymysten kehittäminen. Huomioitavaa on että edellä mainittu kuvaus on jatkuva sykli, oppimisprosessi.
2. Miten arvioidaan projektin etenemistä ja opetuksen tuloksia?
3. Miten toteutetaan oppimisyhteistyötä?
4. Miten kehitetään eri käytäntöjen ja yhteyksien ymmärtämistä? Miten taataan oppilaan aktiivinen osallistuminen, uudet ohjauspuitteet ja panostukset osaamiseen ja jatkuvaan tutkimus- ja kehitystyöhön.
5. Uusien kysymysten kehittäminen. Huomioitavaa on että edellä mainittu kuvaus on jatkuva sykli, oppimisprosessi.
Projektin läpivienti ja alustavat keskustelut kouluissa
Aluksi opettajat kuvailivat tutkijoille, miten he opettavat kuudesluokkalaisia biologiassa ja matematiikassa. Lisäksi he kertoivat, miten oppilaat ymmärsivät eri yhteydet, esimerkiksi matematiikan ja algebran välisen yhteyden ja mitkä kohdat olivat ongelmakohtia oppilaiden oppimisessa.
Seuraavassa vaiheessa opettajille esiteltiin Australiassa kehitelty suunnittelutyökalu Content Representation (CoRe). Tämän suunnittelutyökalun tavoitteena on kohdistaa sitä käyttävien opettajien huomio oikeisiin asioihin oppimisessa. CoRe työkalu sisältää joukon kysymyksiä, jotka nostavat esiin tärkeitä opetusnäkökulmia oppimisessa.
1. Mitä oppilaiden pitäisi ymmärtää?
2. Miksi oppilaiden on tärkeää osata tämä?
3. Mitä osia asiasta oppilaiden ei vielä tarvitse tietää?
4. Tuntuuko jokin asia esim. käsitteen opetuksessa vaikealta määrittää tai kuvata?
5. Miten selvität oppilaiden mielikuvan ja näkemyksen käsitteistä?
Tämän jälkeen opettajat kirjaavat ajatuksensa yhteen suunnittelumuistioon.
Seuraavassa vaiheessa opettajat olivat jatkuvassa yhteydessä projektin tutkijoiden kanssa. Opettajat suunnittelivat yhdessä opetuksen vaiheittaisen etenemisen ja käsitteiden oikea-aikaisen selvittämisen biologiassa ja matematiikassa. Ryhmä selvitti keskenään kysymykset, jotka tuottivat vaikeuksia ja joissa opettajat kokivat vaikeuksia. Erilaisin testein mitattiin oppilaiden osaamista ennen ja jälkeen opetuksen. Matematiikan ja biologian opetus oli samaa mitä ennenkin, mutta sen suunnitteluun ja palautteen keräämiseen panostettiin jatkuvana prosessina työryhmässä.
Tutkimusryhmä ja yliopiston opettajat kokoontuivat vuoden kuluessa useita kertoja keskustelemaan tuloksista ja menetelmistä. Kaikki keskustelut nauhoitettiin ja nauhojen perusteella laadittiin muistio projektin käytettäväksi.
Projektin arviointi
Projektia arvioitiin mukana oleville opettajille tehdyn kyselyn ja analysoinnin perusteella. Tulokset otettiin huomioon seuraavalla kerralla opetusohjelmassa. Yhteistyötä päätettiin jatkaa painottaen oppilaiden kykyjen ja valmiuksien kehittämistä ja arvioimista opetussuunnitelmien keskeisissä osissa.
Projektin arvioimiseksi haluttiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
Mitä opettajat pitivät tärkeänä projektin toteutuksessa?
Miten opettajat katsoivat projektin vaikuttaneen heidän opetusmenetelmiin ja oppilaiden oppimistuloksiin?
Projektin pidettiin hyvin tärkeänä jatkokoulutuksen, tekniikan, opettajien ja tutkijoiden ja rehtoreiden yhteistyössä. Samoin pidettiin tärkeänä tulosten mittaamisessa kehiteltyjä menetelmiä. Kun oppimistulokset ja opetusmenetelmät paranivat, koettiin projekti luonnollisesti merkittäväksi. Hyvänä pidettiin myös sitä, että projekti nidottiin yhteen luonnontieteen ja tekniikan jatkokoulutukseen. Koska tutkijat kouluttivat opettajia vaikeaksi todetuissa kohdissa opetussuunnitelmassa, saatiin heti avuksi tutkijoiden uusia menetelmiä ja ideoita.
Suunnittelutyökalut (CoRe) koettiin aluksi vaikeina, kun opettajat eivät tienneet miten niitä käytetään. Kuitenkin todettiin, että ilman niitä ei olisi päästy yhtä hyviin tuloksiin.
Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että rehtorit antoivat hankkeelle organisatorista tukea.
Projektin vaikuttavuus
Opettajat olivat tyytyväisiä kollegiaalisen yhteistyön vahvistumisesta ja ennestään hyvä yhteistyö parani entisestään. Hanke loi mallin tulevaisuuden yhteistyölle. Projekti auttoi opettajia vahvistamaan omaa osaamistaan edustamissaan aineissa, mm. jatkokoulutuksen kautta. Tämä on lisännyt heidän uskoaan omaan itseensä ja parantanut opetusta. Nekin opettajat, jotka eivät osallistuneet koulutukseen tai projektiin, saivat tukea osallistumalla ainekohtaisiin keskusteluihin ja tutustumalla sisältöihin ja opetusstrategioihin. Projektin mukana tietoisuus esillä olevista aineista parani ja opettajat saivat tietoa testeistä ja opetusmenetelmistä.
Projekti
a) lisäsi kollegiaalista yhteistyötä, jatkuva kehittämisen malli
b) lisäsi aineosaamista opetuksessa ja lisäsi itseluottamusta opetettavasta aineesta
c) paransi tietoa oppilaiden oppimisesta
d) paransi oppilaiden motivaatiota ja oppimistuloksia
e) paransi tietoisuutta eri oppiaineiden käsitteistä, kehityskulusta matematiikassa ja biologiassa.
Esimerkkejä oppilaiden ja opettajien oppimisesta
Opettajien mielestä edistyminen biologiassa oli vaikeampaa kuin matematiikassa. Esimerkiksi fotosynteesin ymmärtäminen vaatii tietoa kaasuista. Kaasujen ymmärtämistä selviteltiin mm. etsimällä tietoa netistä ennen ja jälkeen testejä. Asiaa valaistiin mm. valokuvalla tyhjästä ja täydestä ilmapallosta kiinnitettynä vaakaan.
Loppuarvioinnissa tarvittiin useita tekijöitä onnistuneen hankkeen läpiviemiseksi, ennen kaikkea yhteistyötä opettajien ja tutkijoiden ja oppilaiden välillä.
Opettajien osaaminen ja aineenhallinta kehittyi. He saivat uuden mallin kehittää opetusta ja oppimista. Oppilaat saivat paremman käsityksen opetuksesta ja eri aineisiin liittyvistä käsitteistä ja ennen kaikkea oppilaat saivat käsityksen omasta oppimisestaan.
Yhteenvetona opettajatiimi kirjasi: ”Tutkijoiden tapaaminen ja selkeä agenda ovat tarjonneet positiivisen panoksen päivittäiseen työhömme. Tutkijoiden pitämistä miniluennoista ja seminaareista on ollut meille hyötyä. Jatkamme projektin tapaan työmateriaalin dokumentoimista ja pidämme hanketta käynnissä. Se on meille kultakaivos tulevaisuuttakin ajatellen. Kollegiaalinen opetusyhteistyö on tulevaisuuden tekijä ja tuntuu hyvältä osallistua yhteistyöhän. Saamme jakaa ideoita ja pyrimme yhdessä ratkaisemaan tulevia ongelmia.”
Tutkijoiden näkemyksiä projektista
Tutkijoille hanke on osoittanut, miten eri aineiden kesken tehtävä yhteistyö voi tuoda uusia toimintatapoja sekä parantaa oppimistuloksia ja aineenhallintaa, vaikkakin oppiaineet olisivatkin näennäisesti etäällä toisistaan. Tämä malli perustuu yliopiston tutkijoiden ja käytännön opettajien väliseen yhteistyöhön ja yhdessä oppimiseen.
Mielestäni malli tukee tutkijoiden ja opettajien välistä yhteistyötä ja on loistava esimerkki tutkimustiedon jalkauttamisesta käytännön koulutyöhön. Huomioitavaa on myös se, että projekti ei maksanut koululle mitään. Toivon tällaisia malleja myös Suomeen joka koulutustasolla!
FT, KL Auli Ojala
FT, KL Auli Ojala
Kirjoittaja työskentelee Tampereen perusopetuksen hallinnossa Yrityskylä -tutkijana.
Lähteet:
Artikkeli perustuu Gävlen korkeakoulusta saatuun aineistoon ja keskusteluihin projektin tutkijoiden kanssa joulukuussa 2014. Projektiryhmään kuuluivat Iiris Attorps (matem.tutkija), Maria Borg, Cristina Davidsson, Marianna Ericson, Linda Gollas, Lillemor Hjalmarsson, Eva Kellner (biologian tutkija), Bodi Kvick, Caroline Nilsson, Helen Strömberg ja Anna Sjöström.
Loughran,J.J., Muhlhall,P., & Berry, A. (2004) In serach of pedagogical content knowledge in science:developing ways of articulating and documenting professional practice. Journal of Research in Science Teaching 4 (4).
Persson, A. (2008) Så gör vi I Ovannåkers kommun. Nämnaren 2008:2.
Rönnerman, K. (2012) Aktionsforskning i praktiken – förskola och skola på vetenskaplig grund. Lund: Studentlitteratur.
Timperley, H. (2013) Det professionella lärandets inneboende kraft. Lund: Studentlitteratur.
Loughran,J.J., Muhlhall,P., & Berry, A. (2004) In serach of pedagogical content knowledge in science:developing ways of articulating and documenting professional practice. Journal of Research in Science Teaching 4 (4).
Persson, A. (2008) Så gör vi I Ovannåkers kommun. Nämnaren 2008:2.
Rönnerman, K. (2012) Aktionsforskning i praktiken – förskola och skola på vetenskaplig grund. Lund: Studentlitteratur.
Timperley, H. (2013) Det professionella lärandets inneboende kraft. Lund: Studentlitteratur.