Koulutuksessa ja opiskelussa on runsaassa vuosisadassa tapahtunut vallankumous: naiset voivat opiskella samanarvoisina miesten kanssa. Nuoripari vielä jakaa kotityöt, mutta kun ensimmäinen lapsi syntyy, palataan vanhaan järjestykseen. Vaimo/äiti vastaa kotitöistä, lastenhoidosta ja kasvatuksesta. Silloinkin kun äiti on kokopäivätyössä, hän tekee puolisoaan enemmän kotitöitä ja on pääasiallisesti vastuussa lastenhoidosta.
Näillä äänenpainoilla keskusteltiin 18.-20.4.2016 Amsterdamissa järjestetyssä konferensissa Sustainable Development Goals and Gender Equality: the Role of Familypolicies and exhance of good practices. Järjestelyistä vastasivat EU:n perhejärjestöjen liitto COFACE, Amsterdamin yliopisto sekä YK:n alainen Talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC.
Etelä-Euroopassa valitaan perhe tai ura, pohjoisessa tehdään osa-aikatyötä
Euroopan Unionissa on monenlaisia perhepoliittisia ratkaisuja. Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa isoäidit ovat merkittävä lasten päivähoidon voimavara. Ellei lähiomaisista apua löydy, joutuu moni eteläeurooppalaiinen nainen oikeasti valitsemaan, haluaako uran vai perheen. Omaa kieltään puhuu maanosan alhaisimpiin kuuluva syntyvyys. Vanha malli, jossa mies tuo leivän kotiin ja vaimo huolehtii perheestä, ei enää toimi.
Keski-Euroopassa ratkaisu on äitien osa-aikatyö. Näin on helpompi sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän tarpeet. Isäntämaassa, Hollannissa naisten osa-aikatyö on yleistä. Myös miehet tekevät osa-aikatyötä, mutta useimmiten työuran alussa tai lopussa. Samoin Pohjoismaissa, Suomea lukuun ottamatta, pienten lasten äidit ja yhä useammin myös isät ovat osa-aikatyössä. Suomessa naisten kokopäivätyö on muuta Eurooppaa yleisempää myös silloin, kun lapset ovat pieniä.
Konferenssin osanottajien mielestä onnistuneinta perhepolitiikkaa harjoitetaan Pohjoismaissa. Seurauksena syntyvyys on maanosan korkeimpiin kuuluvaa ja naisten työssäkäynti yleistä. Tasa-arvon kannalta laadukas päivähoito on välttämätön, mutta ei yksin riittävä ehto. Perhevapaan pituus, korvaustaso, mahdollisuus jakaa vapaa toisen vanhemman kanssa, lasten lukumäärä sekä mahdolliset erityistarpeet vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja perheissä tehdään.
Islannissa ja Ruotsissa isille on toimivat perhevapaakiintiöt
Pohjoismaissa lanseerattiin ensimmäisenä perhevapaaseen isäviikko, jota on sittemmin asteittain pidennetty. Pisimmälle tasa-arvossa on päästy Islannissa, jossa isälle ja äidille on varattu oma kolmen kuukauden jakso, jota ei voi luovuttaa toiselle. Lisäksi kolmen kuukauden jakso on vapaasti valittavissa. Ruotsissa perhevapaapäivistä äidille on kiintiöity kaksi kuukautta, samoin isälle. Loput ajasta vanhemmat voivat valita haluamallaan tavalla. Perhevapaapäiviä voi käyttää joustavasti, kunnes lapsi on kouluiässä, joten ruotsalaisvanhemmat tekevät usein lyhennettyä viikkoa tai osapäivätyötä.
Ruotsissa suurin osa isistä käyttääkin oikeutensa perhevapaaseen täysimääräisesti. Merkitystä on sillä, missä vaiheessa isä käyttää perhevapaansa. Tutkimuksessa todettiin, että mikäli isä käyttää perhevapaaosuutensa vauvan ensimmäisen kahdeksantoista kuukauden aikana, se vaikuttaa positiivisesti parisuhteeseen, edistää naisten työhön paluutta ja vieläpä lisää halukkuutta toisen lapsen hankintaan. Toisaalta jos isä jää kotiin hoitamaan myös toista lasta, kolmannen lapsen todennäköisyys pienenee. Tutkija arveli, että Ruotsissa isäkiintiön pitäminen on sosiaalinen normi samoin kuin kahden lapsen perhe.
Suomessa asenteet muuttuvat liian hitaasti
Suomen perhevapaa on jäykkä ja monimutkainen eikä se kohtele vanhempia tasa-arvoisesti. Se on paikka paikan päälle - tyyliin vuosien varrella moneen kertaan korjailtu malli. Uusia avauksia on viime kuukausien aikana tullut ammattiyhdistysliikkeeltä. Akava haluaa parempaa kompensaatiota perhevapaisiin, STTK esittää 6+6+6 –mallia ja SAK koko järjestelmän uusimista ja modernisointia. Myös Väestöliitto on esittänyt omaa joustomalliaan.
Perhevapaa vaikuttaa työelämään, naisten ja miesten tasa-arvoon sekä luonnollisesti lasten hyvinvointiin. Suomessa ihmetellään ja ihaillaan ruotsalaisisien perhevapaiden käyttöä. Miksi suomalaismiehet eivät ole yhtä perhemyönteisiä? Tutkimuksen mukaan isien oma kiintiö, kunnollinen korvaustaso ja joustavuus vaikuttavat positiivisesti perhevapaan käyttöön. Kulttuurin ja asenteiden muuttaminen vie vuosikymmeniä. Laki sen sijaan on yksinkertainen muuttaa, kuten toisessa ajankohtaisessa seminaarissa Naisen nakerrettu euro (28.4.2016) todettiin. Hyviä malleja on, muuta ei tarvita kuin poliittista tahtoa!
Helena Hiila-O´Brien
SANL-FKAF:n hallitusjäsen
Helsingin Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtaja
hiilahelena[a]gmail.com
