Kehitimme Suomessa huipputason peruskoulumallin, josta useat maat ovat käyneet ottamassa oppia. Tämä osoittaa, että maassamme osataan koulutussuunnittelu.
Korkeakoulut ovat nyt uudistuksen tarpeessa. Vahva korkeakoulutus ja tutkimukseen panostaminen on ollut yksi Suomen menestystekijöitä. Korkeatasoisen tutkimuksen ja siihen perustuvan laadukkaan opetuksen kehittäminen on edellytys sille, että Suomi pärjää myös tulevaisuudessa.
Globaali haaste
Murroksessa oleva koulutusmaailma vaatii uudenlaisia rakenteita ja opetusmenetelmiä kaikkialla maailmassa. Jo yliopistojen tiivistyvä kansainvälistyminen ja digitaalisen opiskelun tuoma muutos edellyttävät rakenteiden ja opetuksen sisältöjen ajanmukaistamista.
Monet yliopistot etsivät tulevaisuuden opiskelumalleja tilanteessa, jossa opiskelijat voivat esim. seurata kansainvälisten huippuyliopistojen opetusta netistä. Ovatko perinteiset yliopistokampuksetkin historiaa vai onko kyseessä vain virtuaalinen välivaihe? Mikä malli tuottaa parhaan tuloksen?
Samansuuntaisia kyselemme Suomessakin, etenkin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen esiteltyä hallituksen leikkaukset yliopistojen rahoitukseen. Miten ja kenen varoin luotsaamme tulevaisuuteen? Miten yliopistojen mahdollinen yksityisrahoitus ohjaa tutkimuksen objektiivisuutta ja suuntaa?
Huolta on maassamme kannettu myös siitä, pysyykö korkeakoulutus tulevaisuudessa kaikkien ulottuvilla. Yliopistommehan perustuivat alunperin kansansivistyslaitoksen universaalille aatteelle, jonka mukaan kansalaiset on koulutettava ja sivistettävä, yksilöiden taustoista riippumatta.
Käytännön uudistuksia on tehty: ensihakijoiden pääsyä korkeakouluihin on helpotettu. Tähän on syytäkin. Suomessa korkeakouluopinnot aloittaneiden keski-ikä on ollut jopa huikeat 24 vuotta. Samoin on tehty suunnitelmia yliopistojen koulutusohjelmien muuttamisesta laajapohjaisemmiksi. Laitosten opettajat ja opiskelijat toimivat niinikään enemmän yhteistyössä tulevina vuosina ja kansainvälisiä verkostoja ja tutkijoiden sekä tiedon vaihtoa voimistetaan.
Investointi yhteiskunnan tasapainoon
Maamme aikuisväestö on keskimäärin hyvin koulutettua, vaikka Suomi ei johdakaan OECD:n tilastoja. Tulevaisuudessa onkin investoitava vahvasti siihen, että ihmisillä on mahdollisuus parantaa koulutuksen kautta asemaansa niin työ- kuin työn ulkopuolisessa elämässä. Onhan Suomen huippuluonnonvara edelleen sen osaava ja korkeasti koulutettu väestö.
Yhteiskunnan rakenteita kannattelevat tyytyväiset ihmiset. Akateemiseen koulutukseen investointi tukee myös yhteiskunnan tasapainoista kehitystä. Yhteisö, jonka jokaisella jäsenellä on mahdollisuus avoimeen tiedonsaantiin ja osaamisensa kehittämiseen pohjustaa kestävää tulevaisuutta.
Ei kuitenkaan riitä, että kehitämme vain oman maamme koulutusresursseja. Globaalitalous edellyttää kaikkien yhteiskuntien mukana pysymistä. Suomen Akateemisilla Naisilla on ollut useita kansainvälisiä projekteja akateemisen kehityksen tukemiseksi eri maissa. Erityisen ajankohtainen on kansainvälinen Uganda-projekti, jonka puitteissa kehitetään maaseudun naisten mahdollisuuksia kouluttautua opettajiksi.
Niini Vartia-Paukku
SANL:n hallitujäsen
