Yhdistyksestämme lähti 23 naista keväiseen
Tarttoon. Kyseessä oli vastavierailu Tarton Akateemisten Naisten Turkuun edellisenä vuonna
tekemälle vierailulle. Matka taittui laivamatkan lisäksi mukavasti omalla
bussillamme, ja perillä moni meistä jaksoi osallistua vielä sama iltana Villa
Tammekannissa järjestettyyn ohjelmaan.
Villa Tammekann eli Granö-keskus on Alvar Aallon
suunnittelema funktionalistinen rakennus. Keskus on nimetty Suomesta Tarton
yliopistoon kutsutun maantieteen professorin J. G. Granön mukaan, ja tämä Turun
yliopiston ja Tarton yliopiston yhteinen keskus avattiin vuonna 2000. Yksi
Granön ensimmäisiä oppilaita oli nuori August Tammekann ja hänestä tuli Granön
seuraaja Tarton yliopiston maantieteen professorina. August Tammekann pyysi
Aaltoa suunnittelemaan perheelleen talon Tarttoon, Tähtmeren puistomaiseen
kaupunginosaan, ja Villa Tammekann toteutettiin vuonna 1932.
Monia vaiheita on sittemmin mahtunut Villa
Tammekanin historiaan. Tammekann perheineen joutui pakenemaan Suomeen kesällä
1940 II maailmansodan alkaessa. Tähtvere säästyi onneksi raskailta
pommituksilta, mutta rapistui ajan saatossa. Vuonna 1991 Viron itsenäistyttyä
rakennus palautettiin Paavo ja Eeva-Maija Tammekannille. Turun yliopistosäätiö
kiinnostui rakennuksesta Granön pojan akateemikko Olavi Granön aloitteesta, ja
kauppa tehtiin 1998. Tämän jälkeen rakennus peruskorjattiin täysin. Tänään
Villa Tammekann palvelee Granö-keskuksena ja tutkijaresidenssinä. Rakennus
noudattaa tänäkin päivänä Alvar Aallon henkeä ja sisustus kalusteineen on hyvin
”aaltomainen”. Mukanamme vierailulla oli Eeva Granö.
Perjantai-iltaan mahtui myös iltatilaisuus tarttolaisten ystävien kanssa
Ylle Kurmin kauniissa kodissa. Maistelimme suolaisia paloja ja tutustuimme
virolaisiin ystäviimme.
Lauantaina lähdimme katsastamaan uutta, vuonna 2016
avattua Viron kansallismuseota (Eesti Rahva Muuseum). Museossa osallistuimme
mielenkiintoiselle suomenkieliselle opastuskierrokselle, ja tutustuimme Viron
historiaan aina kivikaudelta saakka. Viron museota kuvaa suuri virolaisten
kansallistunne ja visuaalisuus. Mielenkiintoinen spesialiteetti oli hyvin
säilynyt monoliitti. Viron uudessa kansallismuseossa vierailu oli ehkä
ystävyysmatkamme kohokohta, niin moderni ja mielenkiintoinen museo oli. Se on
Baltian maiden suurin. Siellä toki kannattaa vierailla useammankin kerran.
Lauantaipäivänä tutustuimme Tarton kauniiseen
keskustaan, ruokailimme ja teimme ostoksia. Iltapäivällä saimme myös nauttia
opastetusta kävelykierroksesta Tarton keskikaupungin historiallisessa osassa.
Oppainamme toimivat suomea puhuvat Ann ja Tony Seilenthal (apulaisprofessori
Tarton yliopistossa). Reittimme varrella tutustuimme entisiin virolaisiin
suurmiehiin, joille oli pystytetty patsaita puistoon. Yksi näistä oli kuningas
Kustaa II Adolf, joka perusti aikoinaan Tarton yliopiston. Mielenkiintoinen
kohde oli myös Tarton yliopiston observatorio. Kävelykierroksemme päättyi
Tarton yliopistolle.
Iltaohjelmamme oli Uhti-nimisen kylän kievarissa,
jossa valmistimme virolaisia herkkuja yhdessä Tarton Akateemisten Naisten
kanssa. Ilta oli sydämellinen ja solmimme uusia ystävyyssuhteita.
Sunnuntaina meidän oli hyvästeltävä
kaunis Tarton kaupunki ja ihanat tarttolaiset ystävämme. Matkalla tutustuimme
vielä Virossa joka kevät järjestettäviin Tyrin kukkamarkkinoihin, jossa oli
kukkien taimien lisäksi käsitöitä, elintarvikkeita ja ruokaa ostettaviksi.
Monet tekivätkin pieniä ostoksia kotiin vietäväksi.
Paluumatkalla iltalaiva oli tupaten täynnä.
Lähdimme kuitenkin kohti Helsinkiä mukanamme mukavia muistoja Tartosta.
Matkan järjestelyistä annamme suuren kiitoksen
hallituksemme jäsenelle Aino Mansikkamäelle, joka huolehti siitä, että matkamme
sujui erinomaisesti ja aikataulusta kiinni pitäen. Ja siitä, että matkamme
ohjelma oli niin monipuolinen ja mielenkiintoinen!
Marjatta Rantala
Turun Akateemiset Naiset, hallituksen jäsen
