Yrityskylä Pirkanmaa esillä Dubaissa – kansainvälisen konferenssin satoa

Seitsemäs kansainvälinen kasvatusalan ja yhteiskuntatieteiden konferenssi pidettiin Dubaissa 20. - 22. tammikuuta tänä vuonna. Tässä tutkijoille ja opettajille suunnatussa konferenssissa kasvatusta ja koulutusta lähestyttiin lukuisista eri näkökulmista: teknologisesta, sosiologisesta, yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja johtamisen näkökulmista. Osanottajat olivat lähinnä Aasian maista, kaukaisimmat Etelä-Afrikasta.

Professori Anita Padmanabhanunni University of the Western Cape yliopistosta, Etelä-Afrikasta piti mielenkiitoisen esitelmän historiallisesta traumasta, toisin sanoen miten apartheid-politiikka on vaikuttanut yliopistossa opiskeleviin opiskelijoihin traumatisoituvasti. Mielenkiintoinen oli myös tohtori Gloria Oghenegweken esitys kansainvälisten öljy-yhtiöiden toiminnasta Nigeriassa ja miten se on positiivisesti vaikuttanut maan naisten asemaan. Professori Anjum Bano Kazimi Iqran Pakistanista selvitti taasen esitelmässään niitä syitä, mitkä aiheutuvat äärimmäisestä stressistä väkivaltaisiin tekoihin yhteiskunnassa. Esimerkkinä hän mainitsi naiset ja perheväkivalta. Jälkeenpäin sainkin häneltä sähköpostikutsun osallistua virtuaalisesti seuraavaan Iqran yliopistossa Pakistanissa järjestettävään konferenssiin. Suomalainen koulutus näyttää kiinnostavan.

Kielten oppimista teknologisesta näkökulmasta käsitelleessä esityksessä tuotiin esiin, miten kieltä voi oppia silloin, kun kohderyhmänä ovat lahjakkaat lapset, autistiset lapset ja videopohjaisesti vähän isommat opiskelijat. Professori Kenichi Sasaki Hokkaidon yliopistosta Japanista esitteli Taxpayer-ohjelmaa, jossa opiskelijoita pyritään opettamaan maksamaan veroja ja samalla suunnittelemaan omaa talouttaan. Taxpayer -ohjelma kuulukin kiinteänä osana maan opetussuunnitelmiin.

Yrityskylä Pirkanmaata esittelin lähinnä oppilaiden kokemana oppimisympäristönä. Tutkimukseen oli haastateltu liki kaksisataa yrityskylässä käynyttä oppilasta. Tärkeimpänä oppimiskokemuksena yrityskylässä käynnistään oppilaat nimesivät sen, mistä raha tulee ja miten sitä käytetään. Muita tärkeitä oppimiskokemuksia olivat johtajana toimiminen ja työnteon oppiminen. Oppilaat pitivät myös siitä ammatista, jonka he olivat valinneet. Samanlaisia kokemuksia oppilaiden oppimisesta oli tämän syksyn tuoreessa aineistossa: "opin työntekoa, vuorovaikutustaitoja ja rahan käsittelyä".

Kriittisen puheenvuoron amerikkalaisesta yhteiskunnasta, sen epätasa-arvosta ja köyhien asemasta luennoi esitelmässään professori Thomas William Simon. Väliajalla hän kysyikin minulta, pitääkö paikkansa, että Suomessa on ilmainen koulutus ja terveydenhoito? Samalla hän viittasi USA:ssa näkemäänsä tv-ohjelmaan. Ainakin Suomen erinomainen koulutusjärjestelmä tunnetaan maailmalla osanottajina olleita maita Kirkistania ja Asserbaizania myöten.

FT, KL Auli Ojala

Mustarastaalla on asiaa

Mustarastaalla on asiaa,
ei se pelkää koronaa.
Meillä haravat heiluvat,
linnut puissa laulavat.

Hyppynarun ostin,
vie kyllä tovin
ennen kuin hyppelen
kuin kevään leivonen.

Aila Isotalo

Huittisten Seudun Akateemiset Naiset ry.

Raha

Onko raha olemassa,
jos ei sitä näy
eikä käteinenkään käy?

Rahan syvin olemus?
Sehän on vain sopimus.
Kun on paljon tavaraa,
kaikki pitää vakuuttaa.

Omaisuus pian katoaa,
hurjin liekein palaa,
kun sähköjohto kärvähtää
tai joku hullu sytyttää.

Kannattaako ahnehtia,
kun pitää aina vahtia,
ettei tulva upota,
homekin voi pilata.

Omaisuutta ei saa mukaan
arkkuun eikä uurnaan.
Kaikki tänne jää,
perikunta kierrättää.

Aila Isotalo
Huittisten Seudun Akateemiset Naiset ry.

Kirja-arvio: Suomalaisen naisen aseman ja tasa-arvon historiaa

Kun korona-aikana pitää lenkillekin lähteä yksin, mietin, antaisivatko äänikirjat uutta potkua ulkoiluun. Päätin kokeilla, ostin tukevasti päässä pysyvät kuulokkeet, latasin puhelimeen Pirkko Koskenkylän Pohjantuulet-sarjan ensimmäisen osan ja lähdin ulos.

Pohjantuuli on romaani, jota voisi kutsua viihderomaaniksikin, mutta mielestäni se on paljon enemmän. Puitteet ovat monista muista kirjoista tutut: on kaksi tyttöä, jotka ystävystyvät ja ystävyys kantaa heitä läpi elämän. Alku tuntui siis tavanomaiselta ja jopa tylsältä. Henkilöitä oli paljon ja heitä esiteltiin pitkään ja hartaasti. Mutta kun tarina lähti etenemään, seurasin sitä todella kiinnostuneena.

Tarina alkaa Uusikaarlepyystä vuonna 1858, jolloin kaupunki palaa lähes kokonaan. Toinen päähenkilö, Anna, on nuorena hukkuneen merimiehen tytär, ja hänen äitinsä on miehensä kuoleman jälkeen tehnyt jotain tavatonta. Hän on anonut lupaa saada perustaa leipomo kaupunkiin ja harjoittaa leipurin ammattia. Itsenäinen ammatinharjoittaminen ei ollut naisille itsestään selvä oikeus, kun miesvaltaiset ammattikunnat vartioivat reviireitään kuin koirat luutaan. Nuorelta leskeltä ei kuitenkaan lupaa kehdattu evätä, ja niin Matilda-äiti sai perustaa leipomonsa.

Toinen päähenkilö, Aune, tulee Oulusta. Hänen äitinsä on jättänyt perheensä miehen kelvottomien edesottamusten takia ja lähtenyt kotiseudulleen, ja kun isä päättää lähteä Amerikkaan etsimään uutta elämää, Aune päätyy ensin äitinsä luo ja jossain vaiheessa samaan palveluspaikkaan Annan kanssa.

Tyttöjen kohtalot muodostuvat hyvin erilaisiksi. Hiljainen, rauhallinen ja kiltti Anna rakastuu merimieheen, joka kuitenkin viipyy poissa vuosikausia ilman elonmerkkejä. Lopulta Anna lähtee Pälkäneelle asti lapsenpiiaksi, kokee lyhyen ja epärealistisen rakkauden ja joutuu palaamaan kotiin aviottoman lapsen kanssa.

Aune päätyy Tampereelle pumpulienkeliksi ja ponnistelee sieltä yhteiskunnassa ylöspäin päätyen lopulta jopa Jyväskylän seminaariin saakka.

Tarkemmin tyttöjen vaiheita on turha kuvailla. Kirjailija kuljettaa heitä läpi monenlaisien kohtaloiden ja kaikissa käänteissä ovat Suomen historian vaiheet vahvasti mukana. Aune tunnettiin Suorasuuna jo Finlaysonin tehtaassa työskennellessään ja myöhemmin hän yhä voimakkaammin alkaa ajaa naisten ja lasten aseman kohentamista. Aunea ihmetyttää yhä uudestaan, kuinka laki, jonka pitäisi olla kaikille sama, kohtelee naisten ja miesten oikeuksia niin eri tavoin.

Kirjan päähenkilöiden ja heidän jälkeläistensä kanssa seurataan Suomen tapahtumia halki vuosikymmenten. Kuullaan suomen kielen heikosta arvostuksesta, suomenmielisyydestä, sortokausista, yleislakosta, eduskuntauudistuksesta ja sitten tuleekin jo jääkäriliikkeen ja vuoden 1918 vuoro. Niiden jälkeen alkaa itsenäisen valtion rakentaminen, kieltolain aika ja viimein kauan odotettu avioliittolain uudistus vuonna 1930. Siihen saakka nainen oli tarvinnut aviomiehensä luvan työssä käymiseen ja miehellä oli ollut oikeus vaimon kiinteään omaisuuteen. Ei sarja vielä tähänkään pääty. Sen mukana eletään vielä 1930-luvun lama ja sotavuodet aina vuoteen 1948 saakka. Ihan loppupuolella kirjailija itse syntyy mukaan romaaniin, joten ilmeisesti tässä on ollut hänen sukunsa henkilöitä esikuvana ja innoittajana.

Alussa kysyin, antaisiko kirja uutta potkua ulkoiluun. Vastaus on kyllä! Välillä tyyli tosin tuntui niin opettavaiselta, että tokko olisin jaksanut kaikkea lukea, mutta kuunnellessa reilu tunti ja 5-6 km sauvakävelyä kului huomaamatta. (Pari kertaa yritin kuunnella kotona sängyn päällä loikoillen, mutta nukahdin.) Huomasin ihan odottavani, että pääsen taas kuulemaan lisää. Ja kuulemista riittää: kirjasarjassa on seitsemän osaa ja jokaisessa kuunneltavaa n. seitsemän tuntia. Nyt sarja loppui ja jatkan uudella haasteella – saksankielisen romaanin kuuntelulla!

Marketta Holopainen

Lappeenrannan Akateemiset Naiset ry.