SOTE on paljon enemmän kuin lääkäriin pääsy

Hyvinvointialueelle kannattaa valita päättäjiä, jotka ovat valmiita uudistamaan vanhoja tapoja toimia. Uudessa sotessa on kyettävä parempaan kuin turvaamaan lääkäriin pääsy, minkä pitäisi olla itsestäänselvyys.

Jotta sotesta tulisi parempi kuin ennen, niin meidän on pystyttävä tunnistamaan ne ihmiset, jotka tarvitsevat paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Useiden tutkimusten mukaan 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista aiheuttaa noin 80 % kustannuksista. Nämä ihmiset pitäisi löytää ja taata heille yhden luukun periaate ja katkeamaton hoitoketju.

Tarvitsemme omalääkärimallin, jossa lääkärin tukena on moniammatillinen tiimi – lääkäri ei nimittäin aina ole oikea ammattilainen ratkaisemaan ongelmia. Esimerkiksi selkäsairauksista vain noin 10 %:iin löydetään selkeä lääketieteellinen syy. Varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairauksissa potilas saa usein paremman hoidon fysioterapeutilta, osteopaatilta ja joltakin muulta ihmiskehon tuntijalta kuin lääkäriltä.

Meidän tulee satsata entistä enemmän terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Ihmisiä täytyy auttaa pitämään huolta itsestään ja kannustaa terveellisiin elintapoihin. Se on pidemmän päälle ainoa tapa estää sairaanhoitokustannusten nousu. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä elämänhallinnan ongelmiin on saatava ajoissa apua.

Soteuudistuksen paras aika on juuri nyt. Kaksi koronavuotta ovat opettaneet potilaat käyttämään digitaalisia palveluja, jopa vaatimaan niitä. Moniin ”helppoihin” sairauksiin, kuten silmä- tai korvatulehduksiin saa kokemuksenikin mukaan hyvän avun verkkolääkärin vastaanotolla. on oiva mahdollisuus tehdä asiat paremmin kuin ennen.

Terveys on kalleinta, mitä meillä on. Soteuudistus on oiva mahdollisuus tehdä asiat paremmin kuin ennen.

Ulla Kaukola

Teksti on julkaistu alunperin osoitteessa: http://www.ullakaukola.fi/sote-on-paljon-enemman-kuin-laakariin-paasy/

Hyvinvointialueille tarvitaan sote-osaamisen kehittämiskeskukset

Suomessa on ajauduttu hyvin pirstaleiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään. Järjestelmän yhtenäistäminen on yksi keskeinen tavoite käynnissä olevassa sote-uudistuksessa. Tähän pyritään yhdistämällä sosiaalitoimen, terveyspalveluiden ja pelastustoimen erilliset hallinnot yhdeksi hallintokokonaisuudeksi hyvinvointialueittain. 

Nämä hallinnolliset uudistukset ovat hyvä alku, mutta ne eivät yksistään riitä uudistamaan käytännön asiakas- ja potilastyötä. Nykykäytännöt aiheuttavat tehottomuutta ja kaoottisuutta eivätkä ne mahdollista pitkäjänteisten asiakas- ja hoitosuhteiden muodostumista. Tämä rasittaa ja turhauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, samoin palvelujen käyttäjiä. Tilanne on kärjistymässä ja osittain tullutkin siihen pisteeseen, että osaavaa henkilökuntaa siirtyy muualle töihin tai vaihtaa kokonaan alaa eikä uutta henkilökuntaa ole riittävästi saatavissa tilalle. 

Uudet hyvinvointialueet joutuvatkin ensi töikseen suuren haasteen eteen siinä, miten luovat maineensa työnantajina ja työpaikkoina varmistaakseen työvoiman saannin ja pysyvyyden. Jotta henkilökunta saadaan pysymään työssään, tarvitaan sekä strategisia päätöksiä että toiminnallisia suunnitelmia vahvistamaan hyvinvointialueen vetovoimaa.

Tilanteen korjaaminen edellyttää aivan uudenlaisen osallistavan johtamiskulttuurin omaksumista sekä uusia keinoja henkilöstöjohtamiseen ja töiden organisointiin, jotta henkilöstö kokisi työnsä merkitykselliseksi. Henkilöstöpulaa ei pystytä ratkaisemaan pelkästään ulkomaisella työvoimalla, vaan tarvitaan toimintakulttuurin muutos. Tärkeää olisi rakentaa sellaista sisäistä osaamisen kehittämistä, jossa jokainen voisi hyödyntää erityisosaamistaan omassa työssään asiakkaiden ja potilaiden hyväksi sekä kouluttaa ja perehdyttää muuta osaston/toimipaikan/yhteistyötahon henkilöstöä.

Esitämme, että uusille hyvinvointialueille aletaan valmistella sisäisiä sote-osaamisen kehittämiskeskuksia, jotka koordinoivat henkilöstölähtöisesti sisäistä osaamisen ja toimintakäytäntöjen kehittämistä.  Vastaavaa ekosysteemin kehittämistyötä on tehty mm. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote).  Tärkeää on ulottaa jatkuva osaamisen kehittämistyö helpolla tavalla koko henkilöstöön sekä mahdollistaa moniammatillinen oppiminen. Tähän soveltuvat mm. verkko-oppimisalustat, joiden tuottamista voisi koordinoida usean hyvinvointialueen yhteistyönä tai yhteistyönä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tai valtakunnallisesti terveydenhuollon tietojärjestelmien kautta.  

Kannatamme kaikkia toimenpiteitä, joilla turvataan osaavan henkilöstön saanti ja pysyvyys ja joilla voidaan samalla lisätä työhyvinvointia ja työssäjaksamista.  Näillä toimilla voidaan myös vähentää painetta ulkoisten palvelujen käyttöön, koska riskinä on niiden hinnan merkittävä nouseminen tulevina vuosina.  Satsaus henkilöstöön on siten monella tapaa kannattava investointi. 

Marja Airaksinen
Professori, Helsingin yliopisto
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Aluevaaliehdokas (Kesk. sit.) Vantaa

Kirsi Kanerva-Poranen
Hallintotieteiden maisteri
Palveluyksikön johtaja
Aluevaaliehdokas (Vihr.), Kerava

Aluevaalit ovat myös tasa-arvovaalit

Kuntavaalit nostivat naisten osuuden kuntapäättäjistä 40,2 prosenttiin, mutta vielä on kirittävää, että miehiä ja naisia olisi päättäjinä yhtä paljon.

Historian ensimmäiset aluevaalit pidetään 23.1.2022, kuukauden päästä – siis aivan pian. Mistä vaaleissa on kyse? Hyvinvointialueille siirtyy vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden ylimmät päättäjät. 

Päättäjät päättävät, missä lähin terveyskeskuksesi sijaitsee, mitä palveluita on tarjolla, kun soitat saadaksesi apua vaivaasi, mitä apua saat, jos sinä, lapsesi tai ikääntyvä sukulaisesi tarvitsette tukea vaikeaan tilanteeseen, mihin pääset suojaan, jos kohtaat väkivaltaa lähisuhteessa, ja kuinka pian apu tulee paikalle, jos sattuu tulipalo tai liikenneonnettomuus. Hyvinvointialueilla käytetään noin puolet maksamistamme veroista. Valtuutamme vaalissa ehdokkaita isoon vastuuseen. 

Mikä tekee aluevaaleista myös tasa-arvovaalit?

Kainuun hyvinvointialueesta tulee työnantaja koko sote- ja pelastustoimen henkilökunnalle. Sote-alalla työskentelevistä 87 % on naisia – osa pienipalkkaisia ja nyt koronatilanteen takia erityisen kuormittuneita. Alueella päätetään heidän palkoistaan ja työoloistaan sekä oikeudesta osallistua työn suunnitteluun. 

Pelastusalakin on sukupuolittunut, mutta toiseen suuntaan – 88 % työntekijöistä on miehiä. Alalla on tullut esiin monia tasa-arvopuutteita: varusteet ja työtilat eivät sovellu naisille ja häirintä on yleistä. Sukupuolisilmälaseja tarvitaan päätöksentekoon molemmissa tilanteissa. 

Naiset käyttävät leijonaosan julkisen sektorin palveluista. Tarvitaan feminististä näkökulmaa varmistamaan, että kaikenlaiset ihmiset elämäntilanteesta, iästä, vammaisuudesta, kielestä, ihonväristä, seksuaali- tai sukupuolivähemmistötaustasta, perhemuodosta tai asuinpaikasta riippumatta saavat niitä palveluita, joita he tarvitsevat. Tämä onnistuu, kun monenlaisista taustoista tulevat naiset tuovat oman käytännöllisen näkökulmansa päätöksentekoon.

Kainuun hyvinvointialueen suunnitelmia ja sääntöjä valmistellaan nyt. On kriittistä, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus saadaan mukaan strategisiin tavoitteisiin ja tarkempiin suunnitelmiin alusta alkaen ja että budjetoinnissa huomioidaan oikeudenmukaisesti sukupuolten eri tavalla käyttämät palvelut. Ensimmäisen aluevaltuuston päätöksillä on vaikutusta pitkälle tulevaan. 

Me naiset ja useimmat miehet haluamme, että valituksi tulee vähintään puolet naisia.

Kainuun Keskustanaisten vaalitavoitteissa painotamme elämäntilanteeseen sopivien palvelujen järjestämisen ja sukupuolen huomioon ottavan johtamisen lisäksi sitä, että lähisuhdeväkivallalle on laitettava toppi ja sitä kohdanneille on järjestettävä kokonaisvaltaista tukea. Hyvät ihmissuhteet lapsen kasvuympäristössä on paras tuki terveen itsetunnon ja luottamuksen kehittymiselle ja mielen terveydelle.

Aluevaaleissa päätetään, toteutuvatko nämä tavoitteet. Siksi sinua tarvitaan aktivoimaan äänestäjiä ja tietenkin äänestämään. Vaalipäivä on sunnuntai 23.1., ja ennakkoäänestys 12.–18.1.2022. 

Helena Aaltonen

Hallintotieteiden maisteri, eläkkeellä, aluevaaliehdokas (Kesk. nro 293)