Akateemiset naiset
maanantai 11. elokuuta 2025
Koulutus, tutkimus ja hyvinvointi – kenen etuja leikkaukset ajavat?
Ensinnäkin Purra ehdottaa satojen miljoonien leikkauksia yliopistojen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen vain puoli vuotta sen jälkeen, kun kaikki eduskuntapuolueet yhdessä päättivät nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
On selvää, että ehdotetut leikkaukset rapauttaisivat Suomen kilpailukykyä. Yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat Suomen innovaatiomoottoreita, jotka luovat uusia ratkaisuja ja osaajia. Laadukas koulutus on perusta, jolle koko yhteiskuntamme rakentuu. Ilman riittävää panostusta koulutukseen ja tutkimukseen, Suomi jää jälkeen kansainvälisessä kilpailussa ja lahjakkuudet hakeutuvat meiltä muualle. Lyhyen aikavälin säästöt kumuloituvat lopulta suuriksi menetyksiksi, kun kykymme vastata haasteisiin heikkenee.
Järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen on toinen lyhytnäköinen toimi, joka kääntyy itseään vastaan. Kuten Kansalaisareena muistutti, sote-järjestöiltä ollaan jo viemässä yli kolmannes valtionavustuksista lähivuosina. Tähän Purra ehdotti nyt vielä 100 miljoonan euron lisäleikkausta.
Sote-järjestöt tarjoavat vertaistukea ja apua heille, jotka muuten jäisivät ilman tukea. Kun järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään, ihmisten avuntarve ei katoa. Se vain siirtyy usein kalliimmiksi palveluiksi kuten sairaalahoidoksi tai sosiaalitoimen vaativaksi työksi. Seurauksena on tällöin säästöjen sijasta kustannusten nousu ja heikoimmassa asemassa olevien ahdingon syveneminen.
Maahanmuutto- ja pakolaistyöhön kohdistuvat leikkaukset ovat nekin perusteettomia. Onnistunut kotoutuminen on avainasemassa tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Suomen rakentamisessa. Kielikoulutuksen, työllistymispalveluiden ja sosiaalisten tukien leikkaaminen ei säästä, vaan luo syrjäytymistä. Panostaminen kotoutumiseen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin verotuloina ja hyvinvointina, kun uudet kansalaiset pääsevät osaksi suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa.
Purran ehdottamat leikkaukset heijastavat ideologiaa, jossa suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita – sivistystä, yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä – pidetään kuluerinä eikä olennaisina investointeina. Todellinen talousviisaus on panostaa tulevaisuuteen. Ei leikata sitä.
Jutta Hartikainen
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
Puheenjohtaja
maanantai 28. heinäkuuta 2025
Anti-gender-liike on uhka ihmisoikeuksille – nyt on aika toimia
Anti-gender-liikkeen nousu ei ole harmitonta. Se uhkaa suoraan jo saavutettuja ihmisoikeuksia kuten naisten oikeutta omaan kehoonsa ja seksuaalivähemmistöjen oikeutta elää vapaana syrjinnästä. Se pyrkii myös rajoittamaan seksuaalikasvatusta kouluissa, mikä vaarantaa nuorten tiedonsaannin ja kyvyn tehdä tietoon perustuvia päätöksiä omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Anti-gender-liike horjuttaa myös demokratiaa kyseenalaistamalla oikeusvaltion periaatteita ja pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädäntöön tavalla, joka heikentää vähemmistöjen asemaa.
Suomessa ja Euroopassa on nähty konkreettisia esimerkkejä anti-gender-liikkeen vaikutuksesta. Näitä ovat olleet yritykset kumota translaki, rajoittaa aborttioikeutta ja vesittää seksuaalikasvatuksen sisältöjä. Nämä toimet eivät ole yksittäisiä tapahtumia, vaan osa laajempaa kampanjaa, joka tähtää yhteiskunnan regressioon.
On ehdottoman tärkeää, että tunnistamme tämän uhan ja vastaamme siihen. Meidän on vastustettava aktiivisesti anti-gender-liikkeen pyrkimyksiä ja puolustettava sukupuolten tasa-arvoa, seksuaalioikeuksia ja ihmisoikeuksia. Tämä edellyttää tiedon levittämistä, disinformaation torjumista ja aktiivista osallistumista julkiseen keskusteluun. Meidän on tuettava järjestöjä ja tahoja, jotka tekevät työtä näiden arvojen puolesta. Lisäksi poliitikkojen ja päättäjien on otettava vastuu ja varmistettava, ettei anti-gender-liikehdinnän anneta viedä yhteiskuntaa taaksepäin.
Tulevaisuus, jossa kaikkien ihmisten oikeudet ovat turvatut ja sukupuolten monimuotoisuus hyväksytään, on mahdollinen vain, jos me aktiivisesti vastustamme anti-gender-liikehdintää. On aika toimia nyt.
Jutta Hartikainen
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
Puheenjohtaja
Naisjärjestöjen Keskusliitto on perustanut Vastavoima anti-gender-liikkeelle -verkoston yhteistyössä Helsinki Pride -yhteisön kanssa. Verkostoon voivat liittyä kaikki verkoston toimintaperiaatteet allekirjoittavat järjestöt ja tutkijat, joiden toiminta liittyy perus- ja ihmisoikeuksiin. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on ollut NJKL:n jäsen vuodesta 1925. Lisätietoja verkostosta antaa anniina.vainio@naisjarjestot.fi.
tiistai 29. huhtikuuta 2025
Naisen paikka
![]() |
Kodin opit
Tasa-arvon merkityksen äiti iskosti meille tytöille ja menin opiskelemaan ja työelämään onnellisen tyytyväisenä siitä, että minulla on arvoa. ”Vaittisen leuhkat siskokset”, sanoivat paikkakunnan pojat, kun äiti oli opettanut kulkemaan pää pystyssä. Meillä oli kuulemma tapana viedä tanssin aikana, minkä olen kuullut vasta paljon myöhemmin. Marttojen opeista äiti tärkeimmät neuvonsa otti. Naisen pitää kouluttautua ja olla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.
Vasta esimiesasemassa toimiessani minulle lopullisesti kirkastui totuus. Naista ei pidetty yhtä hyvänä kuin miestä. Olen hyvin vahva luonteeltani, ja hirveät taistelut naisten palkoista jatkuivat 20 vuotta, ensin omasta palkastani ja myöhemmin naisalaisteni palkoista. Hyvin vähän lopulta sain aikaan, koska naiselle ei haluttu maksaa yhtä paljon kuin miehelle vastaavassa asemassa.
Firman omistajajohtaja sanoi ihan yksiselitteisesti, että ei hänen firmansa voi alkaa koko Suomen palkkatasoa pilaamaan, jos hän alkaa maksaa naiselle yhtä paljon kuin miehelle. Siihen oli tietysti tyydyttävä, kun olin kaikki keinoni jo käyttänyt. Ei auttanut vetoaminen parempaan koulutukseen, monipuoliseen kielitaitoon ja parempaan myyntitulokseen.
Mikäli en olisi kotoani saanut niin vahvaa luottamusta omaan naisen arvooni, olisin kai tikahtunut omaan sappeeni.
Naisjärjestöjen voimaa
Olen vapaaehtoistyössä yrittänyt välittää naisen ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden merkitystä maahanmuuttajanaisille. ”Sinä voit itse hoitaa omat raha-asiasi ja maksaa laskut, sinun tulojasihan ne ovat!” Huivin poistamista en ole koskaan edes vihjannut. Varsinkin Ruotsissa osaansa tyytymättömiä tyttöjä ja naisia on surutta naitettu väkisin, viety maasta, pahoinpidelty ja tapettu. Suomi seuraa Ruotsin mallia. Afganistanissa ennen Talibanin uutta valtaannousua tytöt kouluttautuivat ja nousivat johtaviin asemiin. Tällä hetkellä naiset joutuvat olemaan kotiensa vankeina, myös lääkärit ja juristit. Ikkunatkin pitää olla peitettyinä. Passit on otettu pois.
Suomalaiset tytöt pärjäävät koulussa hyvin ja kouluttautuvat poikia pidemmälle tällä hetkellä. Muistan, kuinka kemian diplomi-insinööreiksi alkoi kouluttautua enemmän naisia 1980-luvulla ja he pärjäsivät koulutuksessa ja työssä miehiä paremmin. Mitä tapahtui? Alan arvostus laski ja palkkataso putosi pari tuhatta markkaa! Ei se ollutkaan niin vaikea ala, kun naisetkin siinä pärjäävät.
Islannin naiset ovat rautaa
Kun Islantiin valittiin naispresidentti Vigdis Finnbogadóttir, taisi hän olla äitini ohella yksi elämäni tärkeimmistä innostajanaisista. Hän oli eronnut yksinhuoltaja ja täysin epäsopiva monien miesten mielestä. Islannin naiset ovat ihan omaa luokkansa. He saivat taisteltua samat palkat kuin miehillä on ryhtymällä täydelliseen lakkoon lokakuussa 1975. Kukaan ei mennyt palkkatyöhönsä eikä hoitanut kotia ja lapsia (naisten yksin hoitama alue). Naisen palkka oli 60 % miesten palkasta. Kalatehtaat jouduttiin sulkemaan, kun suurin osa työntekijöistä oli naisia. Vigdis Finnbogadóttiria hänen vaalikampanjassaan auttoivat nämä samat aktivistit. Finnbogadóttir oli presidenttinä tavattoman suosittu monipuolisen kielitaitonsa ja sivistyneisyytensä vuoksi. Työvoitto Islannin naisille, joiden ansiosta voi nähdä, että jotain voi todellakin muuttua, kun naiset puhaltavat yhteen hiileen.
Suomen tasa-arvokehitystä
Suomi on maailmassa tasa-arvon edelläkävijä. Suomessa naisille myönnettiin täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä maailmassa. Suomessa naisjärjestöt ajoivat naisten oikeuksia jo ennen Suomen itsenäistymistä ja yhtäläinen perintöoikeus säädettiin ja vuonna 1878. Oikeuden opiskella yliopistossa suomalainen nainen sai vuonna 1901. Suomen ensimmäinen naisministeri nimitettiin vuonna 1926. Nainen vapautui miehen holhouksesta vuonna 1930.
Suomalaiset naiset loistavat maailmalla kummajaisina. Sanna Marin herätti maailmanlaajuista huomiota vahvana nuorena pääministerinä ja jatkaa edelleen näkyvästi tasa-arvotyötä. Suomen valtioneuvostossa on naisia enemmän kuin miehiä, kuten oli Marinin aikanakin.
Naiset ovat Suomessa sotien aikana pitäneet yhteiskuntaa pystyssä. Naiset työskentelivät tehtaissa, sairaaloissa ja hoitivat maatiloja. Naisjärjestöjen merkitys sota-aikana oli erittäin suuri maanpuolustuksen kannalta. Martta- ja Lotta Svärd -järjestöt toimivat sotilaiden hyväksi ja osa sotarintama-alueilla. Kummitätini oli toiminut lottana ja sai veteraanieläkettä. Kuolevan sotilaan viimeinen sana on usein ”äiti”. Se on lopullinen kunnioitus naiselle ja äidille.
Missä naisen tuoli on?
Tämän hetken maailmassa tuntuu siltä, kuin asiat menisivät naisten kohdalla huonompaan suuntaan. Sotien aikana naisia ja tyttöjä käytetään sodankäynnin välineenä. Kun Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen meni neuvottelemaan Turkin presidentin kanssa huhtikuussa 2021, hänelle ei löytynyt tuolia, vaan hän joutui syrjäiselle sohvalle istumaan, vaikka oli pääneuvottelija. Joku alempiarvoinen mies istui Erdoganin vieressä.
USA:n presidentti yrittää pudottaa naiset takaisin viime vuosisadan rooleihin. Hän on jo erottanut tärkeitä armeijan ja Naton palveluksessa olleita johtavia naisia. Pelkääkö hän naisia edelleen, vaikka voitti kaksi naiskilpailijaansa rimaa hipoen ja on maailman vaikutusvaltaisimman maan johtaja, jolla on lähes rajoittamaton valta? Naiskilpailijansa presidentinvaalien aikaan hän olisi mielellään toimittanut vankilaan tai mielisairaalaan kommenteistaan päätellen, tummaihoisen vertaaminen apinaksi oli jo täysin käsittämätöntä puhetta. Ruma puhe kohdistuu myös miehiin, mutta naisia kohdellaan kuin vääränlaisena vähemmistöryhmänä, joista halutaan muutenkin päästä eroon.
Mitä ylpeyttä ja ihailua tunnen Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin otteesta vaikeassa tilanteessa, kun Trump yrittää viedä Grönlannin.
Toivoa muutoksesta on
Voiko tärkein saavutus kuitenkin olla se, että oma tytär kantaa samoja arvoja ja poika kysyy neuvoa monenlaisissa asioissa, myös sijoitusasioissa, mikä on ollut enemmän miesten aluetta. Tähän voin olla tyytyväinen ja toivoa muutoksesta on. Omat lapseni ja lapsenlapseni kantavat tasa-arvon viestikapulaa.
Marjaana Lipsonen
Hyvinkään Akateemiset Naiset ry.
maanantai 28. huhtikuuta 2025
Henkinen siirtyminen muuttuvassa ympäristössä
Mieli ja ympäristö ovat yhteydessä toisiinsa
”Patoutunut” mieli ja keho
![]() |
Lohia nostetaan Isohaaran voimalaitoksen rakennustyön luona. Kuva: Museovirasto. |
Kulttuuriperintö katkaistiin, mutta traumat siirrettiin
Kulttuurinen trauma elää ihmisissä
Pohdintoja osallisuudesta
Konflikteista yhtenäisempään tulevaisuuteen
torstai 17. huhtikuuta 2025
Rauha, toivo ja tasa-arvo
Akateemisten Naisten paikallisyhdistysten verkkoesittelysarjassa käytiin tänä keväänä kiinnostavaa ideoidenvaihtoa ja keskustelua yhdistysten kesken. Lämmin kiitos kaikille keskusteluihin osallistuneille. Viimeisellä tapaamiskerralla pohdimme, miten vaikeaa voi olla ylläpitää toivoa nykyisessä maailmantilanteessa. Samalla pohdimme, miten järjestömme alkuaikojen ison teeman, rauhan, voisi tuoda nykyistä paremmin näkyviin Akateemisten Naisten toiminnassa. Nämä kaksi teemaa nivoutuvat likeisesti toisiinsa. Viime kädessä rauhantyö on toivon vahvistamista, muistuttaa Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja Susanna Sulkunen.
![]() |
Kuva: Pexels |
Rauha sodan poissaolona
Keskustelu rauhasta virisi Akateemisissa Naisissa helmikuussa 2022, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa. Huoli Ukrainan kohtalosta ja kokemus sodan läheisyydestä sai meidät luonnollisesti toivomaan sodan päättymistä, rauhan paluuta. Samana vuonna Suomen Akateemisten Naisten Liitto juhli 100-vuotisjuhlavuottaan ja kuten merkittäviin virstanpylväisiin sopii, tuolloin muisteltiin paljon sitä, mistä Liiton taival oli saanut alkunsa.
Akateemisten Naisten maajärjestöjen verkosto perustettiin pian
ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Akateemisten Naisten maailmanjärjestön vuonna
1919 perustaneet englantilaiset ja yhdysvaltalaiset koulutetut naiset halusivat
edistää naisten kouluttautumista sekä kansojen välistä
luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. International Federation of University Women,
IFUW (nyk. Graduate Women International, GWI) kutsui eri maiden koulutettuja
naisia mukaan toimintaansa ja vuonna 1922 kutsu tavoitti myös helsinkiläiset
koulutetut naiset. Vuosikymmenten mittaan Akateemiset Naiset ovat tavanneet toisiaan
eri puolilla maailmaa, muodostaneet syviä ystävyyssuhteita ja tehneet yhteistyötä
YK:ssa ja sittemmin myös EU:ssa.
Rauha yhteiskunnallisena tasa-arvona ja yhdenvertaisuutena
YK ja EU ovat merkittäviä rauhanprojekteja. Ne molemmat perustettiin vastareaktiona suursodalle, pyrkimykselle päästä pois valtioiden välisestä
väkivaltaisesta konfliktista. Rauhantyö ei kuitenkaan pelkisty vain valtioiden välisten konfliktien
ratkaisemiseksi. Yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja ihmisoikeuksien
toteutumisen vahvistaminen yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla ovat
keskeinen osa rauhantyötä. Tasa-arvoinen yhteiskunta on kunkin maan sisäisen rauhan
tae.
Demokraattisissa yhteiskunnissa kansalaisjärjestöt voivat
edistää yhteiskunnallisia päämääriään monin eri tavoin. Tästä hyvänä
esimerkkinä käy viime eduskuntavaalit, jolloin Liitto sai Akateemisten Naisten keskeiset
vaikuttamistavoitteet sekä uuteen hallitusohjelmaan että hallituksen myöhemmin
valmistuneeseen tasa-arvo-ohjelmaan. Akateemiset Naiset edistävät edelleenkin naisten
kouluttautumista purkamalla koulutusalojen ja ammattien sukupuolittuneisuutta
sekä edistämällä palkkauksen ja kotoutumisen tasa-arvoa.
Kotimaiseen poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen voi auttaa
edistämään naisten oikeuksia myös muissa maissa. Suomen Naiset, rauha ja
turvallisuus -verkoston jäsenenä Liitto auttaa pitämään naisten ja tyttöjen oikeudet Suomen
ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä. YK:n turvallisuusneuvoston
päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” (2000) tavoitteena on
suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tukea heidän
osallistumistaan konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakennukseen. Päätöslauselman
toimeenpano on edistänyt Suomessa esimerkiksi Puolustusvoimien
tasa-arvokehitystä, ja päätöslauselma on olennainen osa myös Suomen EU- ja
Nato-yhteistyötä.
Rauha toivona
Akateemisten Naisten vaikuttamistyö on vahvistanut omaa tulevaisuususkoani
siitä, että yhteiskunnallinen ja poliittinen muutos on mahdollinen – myös kansainvälisellä
tasolla. Valitettavasti viesti Liiton vaikuttamistyöstä ei aina välity pienten
resurssien vuoksi, vaan tietoa voi joutua etsimään esimerkiksi Liiton verkkosivuilta
ja somekanavista. Parhaiten Akateemisten Naisten vaikuttamistyöstä pysyy tietysti
ajan tasalla osallistumalla siihen itse. Euroopan kattojärjestön hallitukseen
avautuu jälleen haku toukokuussa ja Liiton hallitukseen voi asettua ehdolle
syyskuun alkuun mennessä.
Rauhaa voidaan rakentaa myös paikallisesti. Ruohonjuurityön
rauhantyö voi olla esimerkiksi tiedon levittämistä ja tuottamista. Akateemisten
Naisten paikallisyhdistyksille ideoitiin uusia toimintamuotoja ja -teemoja yhdistysten
työpajassa joulukuussa 2022 viikko sen jälkeen, kun Liiton vuosikokous oli päättänyt
sisällyttää käsitteen rauha Liiton uusiin sääntöihin ja paikallisyhdistyksille tarjottaviin mallisääntöihin
(kuvat).
Julkisessa keskustelussa korostuu ehkä jo liikaakin kriisipuhe.
Sen vastapainoksi tarvitaan keskustelua, jossa ihmisille tarjotaan ratkaisuja
ja toivoa. Keskustelun herättäjinä voivat hyvin toimia esimerkiksi paikalliset
lukupiirit, jotka ovat Akateemisissa Naisissa suosittuja. Tutkijat ja asiantuntijaseminaarit voivat puolestaan tarjota tutkimustiedon
tuomaa laajempaa kontekstia.
Naisjärjestöjen rooli resilienssin vahvistajana on yksi niistä aiheista, joista keskustellaan Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston seminaarissa Helsingissä Tieteiden talolla perjantaina 5.9.2025. Hybridiseminaari järjestetään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 25-vuotismerkkivuoden kunniaksi.
Jo toukokuussa (28.5.) on mahdollisuus kuulla, mitä tutkijat pohtivat Natossa tehtävästä tasa-arvotyöstä. Rauhaa voidaan ja kannattaa vahvistaa
sielläkin, missä varaudutaan sotaan.
Susanna Sulkunen
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi
torstai 27. maaliskuuta 2025
CSW69: Tasa-arvo ei ole ideologia, vaan rauhan ja talouskasvun tae
YK:n naisten asemaa käsittelevä toimikunta (Commission on the Status of Women, CSW) on tärkein sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia käsittelevä maailmanlaajuinen foorumi. Järjestyksessään 69. CSW-kokous pidettiin New Yorkissa 10.-21.3.2025. Sen aikana YK:n jäsenvaltiot ja kansalaisjärjestöt järjestivät lukuisia seminaareja, joiden teemoina olivat sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeudet koulutuksessa, taloudessa ja työelämässä. Suomen Akateemisten Naisten Liitto järjesti CSW:ssä yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton, Nytkis ry:n, Suomen NNKY-liiton ja Suomen UN Womenin kanssa kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin Ukrainan naistentilanteesta. Liitosta seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Jutta Hartikainen, Pauliina Inervo ja Susanna Sulkunen. New Yorkissa Liittoa edustivat Hartikainen ja Inervo.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta YK:n Pekingin
julistuksesta ja sen sisältö oli pääteemana CSW-kokouksessa. Pekingin
julistuksen sanomana on, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia,
joita on jatkuvasti edistettävä. Julistukseen on sitoutunut 189 YK:n
jäsenvaltiota. Julistuksen ja toimintaohjelman allekirjoittaneet valtiot ja
alueet ovat raportoineet YK:lle toimintaohjelman toteutumisesta viiden vuoden
välein. Suomessa kansalaisjärjestöt ovat laatineet YK:lle oman
Peking-raporttinsa ja Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut myös
niiden laatimiseen. Viimeisin kansalaisjärjestöraportti julkaistiin Tasa-arvopäivillä
2024, ja raportti antaa yli 120 suositusta naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamiseksiSuomessa. YK:n päämaja. Kuva: Pauliina Inervo
Maailmanlaajuisesti Pekingin julistuksen toteutuksessa
on menty monilta osin eteenpäin. Valitettavasti tämänhetkinen maailmantilanne ja
poliittinen päätöksenteko ovat johtaneet ns. pushback-ilmiöön eli tasa-arvon
vastustamiseen sekä naisten ja tyttöjen aseman heikentämiseen ja taantumiseen. Tällä
hetkellä naisten ja lasten tilanne pahenee yhteiskunnan sisäisin keinoin
Afganistanissa enemmän kuin missään muualla. Väkivaltaiset konfliktit
kurjistavat olosuhteita myös mm. Haitissa, Kongossa, Palestiinassa, Sudanissa
ja Ukrainassa. Naisten oikeuksien puolustajat ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
kohtaavat niin ikään maailmanlaajuisesti uhkia: toiminnan tilaa kavennetaan ja
varoja vähennetään kaikkialla – myös Suomessa. Suomen hallituksen päätös leikata
järjestöjen tukea heikentää sekä hyvinvointia että valtiontaloutta. (Järjestöjen yhteinen kannanotto 2024)
YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan
Pekingin julistus on sitova ja sitoumuksen ylläpitäminen on varmistettava
erityisesti nyt, kun tasa-arvon edistyminen on uhattuna. Vaikka jotkut maat,
jotka aiemmin puolustivat naisten oikeuksia, eivät enää tee niin, niiden
vastapainoksi ovat nousseet uudet naisten oikeuksien puolustajat. Tästä kehityksestä
on hyvänä esimerkkinä CSW:n päätöslauselma. Sitä neuvottelivat loppuvaiheessa Yhdysvallat
ja Saudi-Arabia. CSW:n puheenjohtajana
nykyisin toimiva Saudi-Arabia tuki CSW:ssä edistyksellisempää politiikkaa
naisten oikeuksien suhteen kuin Yhdysvallat. Näin ovat ajat muuttuneet!
Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman
aikaansaannoksena ja arvona on se, että ne ovat jo 30 vuoden ajan kannustaneet kaikkia
maita pyrkimään korkeammalle naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien
toteuttamisessa. Tutkimukset osoittavat, että sukupuolten tasa-arvo, vahvat
hyvinvointipolitiikat ja perheiden tukeminen edistävät talouskasvua. Siksikin
niiden vastustamista on vaikea ymmärtää. Guterres kuvasi tätä ilmiötä sekä
täysin hyväksymättömäksi että haitalliseksi ja vaati yhteisiä toimia naisten ja
tyttöjen väheksynnän, aliarvioinnin ja vihan torjumiseksi ja edistyksen
säilyttämiseksi.
YK:n pääsihteerin tavoin myös eri
seminaarien puhujat toivat esiin sen, että sukupuolten tasa-arvo on
välttämätöntä paitsi ihmisoikeuksien toteutumiselle, myös kestävän kehityksen
ja taloudellisen kasvun saavuttamiselle. Nämä samat asiat nousivat esiin myös
Suomen sivutapahtumana olleessa kansainvälisessä Helvi Sipilä -seminaarissamme,
jonka keskiössä oli Ukrainan tilanne ja vankkumattoman tuen osoittaminen
Ukrainalle. Viestimme oli yhteinen seminaarin pääpuhujana toimineen UN Womenin varapääjohtaja
Kirsi Madin, Suomen valtion ja Suomen YK-edustuston kanssa.
Naisten ja naisjärjestöjen tiivis yhteistyö nähtiin tärkeimpänä tekijänä pushback-ilmiön torjumisessa ja tasa-arvon edistämisessä. Guterres muistutti kansalaisyhteiskunnan toimijoita siitä, että ”Valta otetaan, sitä ei anneta”. Siksi naisjärjestöjen on itse arvostettava asiaansa ja hakeuduttava paikkoihin, joissa päätökset tehdään ja vahvistettava keskinäistä yhteistyötään tasa-arvon edistämisessä. Yhdessä edespäin, sisaret!
Pauliina Inervo
Suomen Akateemisten Naisten Liiton II
varapuheenjohtaja
![]() |
Pauliina Inervo Suomen YK-edustustossa 2025 |
keskiviikko 19. maaliskuuta 2025
Ukrainan naiset kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan rakentajina: Helvi Sipilä -seminaari New Yorkissa 12.3.2025
Jo vuorossaan 19. International Helvi Sipilä Seminar pidettiin viikko sitten YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) kokouksen yhteydessä New Yorkissa. YK:n ensimmäisen naispuolisen apulaispääsihteerin työtä kunnioittava seminaarisarja sai alkunsa Suomen Akateemisten Naisten Liiton aloitteesta vuonna 2005. Liiton yhteistyökumppaneina seminaarisarjan järjestämisessä ovat alusta saakka toimineet Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä – Nytkis ry., Suomen NNKY-liitto ja Suomen UN Women. Tällä kertaa seminaari järjestettiin CSW:ssä Suomen virallisena sivutapahtumana. Suomen ulkoministeriön ja Suomen pysyvän YK-edustuston lisäksi 19. Helvi Sipilä -seminaarin yhteistyökumppanina toimi Ukraina-instituutti, jonka tiloissa seminaari pidettiin New Yorkissa.
![]() |
Suomalaisten naisjärjestöjen CSW-edustus |
Kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarimme teemana oli ukrainalaisten naisten rooli oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan rakentamisessa. Seminaarista tuli poikkeuksellisen ajankohtainen, kun alkuvuosi osoitti Yhdysvaltain Ukrainan politiikan elävän murrosvaihetta. Ukraina-instituutti tallensi seminaarin ja tallenne on nyt julkaistu osoitteessa https://youtu.be/_mNzacHWWDE.
Seminaarivieraat toivotti lämpimästi tervetulleiksi
Ukraina-instituutin puheenjohtaja Kathy Nalywajko, joka esitti tilaisuuden
järjestäjille lämpimät kiitokset heidän Ukrainalle osoittamastaan tuesta. Suomen
maadelegaatioista avauspuheenvuoron piti valtiosihteeri Laura Rissanen, joka
korosti Suomen tuen Ukrainalle jatkuvan. Rissanen piti tärkeänä varmistaa, että
naisille ja lapsille suunnattu tuki kohdentuu sitä erityisesti tarvitseville
aina tarkoituksenmukaisessa muodossa.
![]() |
Kuva: UN Women / Ryan Brown |
Naisjärjestöt toimivat Madin mukaan usein myös humanitaarisen avun etulinjassa ja tarjoavat kriisialueilla elintärkeää apua siviileille. Madi totesi, että naisjärjestöjä tarvitaan rauhantyöhön, koska ne rakentavat turvallisempaa ja osallistavampaa yhteiskuntaa.
Sodan vuoksi Ukrainassa naiset vastaavat tällä hetkellä paitsi perinteisesti naisten tehtäviin kuuluvista töistä myös aiemmin miesten vastuulla olevista tehtävistä. Jos naisten voimat ehtyvät, koko yhteiskunta on vaarassa romahtaa. Siksi kriisialueiden naiset tarvitsevat ja ansaitsevat myös Suomen horjumattoman tuen, linjasi Madi.
Seminaarin paneelikeskustelu, jota veti Naisjärjestöjen Keskusliiton tuore puheenjohtaja Silvia Modig, tuki Madin sanomaa. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat traumat ja ongelmat ovat laaja-alaiset, moninaiset ja kasvavat, ja kansainvälistä tukea tarvitaan Ukrainassa paljon.
![]() |
NJKL: Seminaarikuvia |
Health Right International -järjestön Ukrainan maajohtaja Halyna Skipalska korosti puheenvuorossaan vapaaehtoisorganisaatioiden valmiutta, halua ja verkostoja sekä voimien yhdistämistä ja strategioiden luomista, jotta tarvittavat toimet saadaan tehtyä.
Toimittaja Katya Soldak nosti esiin naisten osallisuuden
merkityksen luotettavan tiedon keruussa ja välittämisessä kriisialueilta. Tällä
hetkellä suurin osa toimittajista ja myös kustannusliikkeiden johtajista
ovat miehiä. Tämän seurauksena myös kriisialueilta kerätty tieto välittyy
näiden näkökulmien kautta. Naisten ja lasten tilanne, avunsaanti ja
olosuhteet eivät saa niille kuuluvaa huomiota.
Naisten rooli nähtiin tärkeänä myös korruption vastaisessa
työssä, mihin juristi Oksana Nesternko uskoi naisorganisaatioiden saavan
tahtoa ja voimaa naistoimijoiden verkostonsa avulla. Korruption kitkeminen
ukrainalaisesta yhteiskunnasta on keskeinen tekijä jälleenrakennustyön
onnistumisessa.
NNKY:n maailmanliiton pääsihteeri Casey Harden totesi, että
naisille tulisi suunnata rahoitusta ja että tuo rahoitus pitäisi kanavoida
suoraan naisorganisaatioille. Nämä tietävät parhaiten, minne rahoitus on
tarkoituksenmukaisinta kohdentaa, jotta se ohjautuu sitä eniten tarvitseville.
Hardenin mukaan naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta ja
jatkuva stressi on traumatisoinut suuren joukon ukrainalaisnaisia ja -lapsia.
Mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Huolet ja murheet jatkuvat myös sodan
jälkeen, kun miehet palaavat rintamalta ja perheiden yhdistäminen alkaa. Myös
tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan resursseja ja rahaa.
Kansainvälinen Helvi Sipilä -seminaarimme sai paljon kiittävää palautetta puhujilta ja yleisöltä. Seminaari nosti esiin naisten osallistamisen tärkeyden Ukrainan rauhan rakentamisessa ja jälleenrakentamisessa. Seminaarimme toi yhteen vaikutusvaltaisia henkilöitä keskustelemaan naisten rooleista rauhanrakentamisessa ja kansalaisyhteiskunnassa ja auttoi jakamaan tietoa Ukrainan naisten asemasta taas laajemmalle.
Pauliina Inervo
Seminaarin valmisteluryhmän jäsen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton II varapuheenjohtaja
![]() |
Pauliina Inervo |