YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1325 perustuva Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda on tänä päivänä ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä se tarjoaa kriittisen viitekehyksen aikamme monimutkaisten globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Vietämme tänä vuonna agendan 25-vuotismerkkivuotta ja sen ydinperiaatteet – naisten osallistuminen, suojeleminen ja voimaannuttaminen – ovat keskeisiä aseellisten konfliktien ehkäisyssä, rauhanrakentamisessa ja kestävän turvallisuuden edistämisessä.
Maailmalla monet alueet kärsivät väkivaltaisista konflikteista ja epävakaudesta. Afganistanin systemaattinen sukupuolisorto (gender apartheid), Gazan kansanmurha ja nälänhätä, Sudanin sisällissota ja humanitaarinen kriisi, Ukrainan sota sekä lukuisat muut uutisotsikoissa näkyvät konfliktit näyttävät meille, kuinka hauras kansainvälinen järjestys on.
Naisilla on konflikteissa usein kaksoisrooli: he ovat haavoittuvaisia konfliktien uhreja, mutta samalla heillä on kriittinen rooli yhteisöjensä selviytymisessä ja jälleenrakentamisessa. Tutkimus on osoittanut, että naisten osallistuminen rauhanprosesseihin ja päätöksentekoon johtaa kestävämpiin ja kattavampiin rauhansopimuksiin. Siksi meidän on aktiivisesti tuettava heidän pääsyään neuvottelupöytään.
Myös Suomessa Naiset, rauha ja turvallisuus -agendan merkitys on kasvanut. Vaikka Suomi tunnetaan vakaana ja rauhanomaisena maana, turvallisuusympäristömme on muuttunut. Hybridivaikuttaminen, kyberuhat ja disinformaatio ovat uusia uhkia, joihin meidän on reagoitava. Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda tarjoaa työkalut myös näiden uhkien torjuntaan, sillä se korostaa monipuolisen osaamisen ja useiden näkökulmien tärkeyttä turvallisuuspolitiikassa. Suomi on sitoutunut agendan toteuttamiseen kansallisen toimintaohjelmansa kautta, jonka tavoitteena on edistää sukupuolinäkökulman huomioimista kaikilla turvallisuusalan sektoreilla, mukaan lukien puolustusvoimat, poliisi ja siviilikriisinhallinta.
Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda ei kuitenkaan rajoitu vain perinteisiin turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Se käsittää myös inhimillisen turvallisuuden käsitteen, joka sisältää esimerkiksi ilmastonmuutoksen, ruokaturvan ja terveydenhuollon. Naiset ovat usein ensimmäisiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista kuten kuivuudesta ja luonnonkatastrofeista, mutta heillä on myös keskeinen rooli sopeutumistoimien ja kestävien ratkaisujen kehittämisessä sekä huoltovarmuuden ylläpidossa.
Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda on ajankohtaisempi kuin koskaan, koska se tarjoaa sukupuolisensitiivisen linssin, jolla voidaan tarkastella ja ratkaista nykypäivän turvallisuushaasteita. Agendan periaatteet eivät ole meille vain moraalinen velvoite, vaan myös strateginen välttämättömyys kestävän rauhan ja turvallisuuden saavuttamiseksi – niin Suomessa kuin maailmallakin.
Haluan toivottaa teidät tervetulleiksi Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston yhdessä ulkoministeriön kanssa järjestämään merkkivuoden seminaariin ”Naiset, rauha ja turvallisuus 25 vuotta – Saavutuksista oppien, haasteisiin vastaten”. Syyskuun 5. päivä 2025 Helsingissä järjestettävään seminaariin voi ilmoittautua edelleen ainakin etäosallistujaksi. Juhlistamme seminaarilla paitsi Naiset, rauha ja turvallisuus -työn saavutuksia, myös tarkastelemme kriittisesti agendan nykytilaa sekä haemme uusia ratkaisuja rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. Suomen Akateemisten Naisten Liitto on ollut verkoston jäsen vuodesta 2013. Lisätiedot: https://akateemisetnaiset.fi/
TtT Jutta Hartikainen
Puheenjohtaja
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti