Akateemisten naisten järjestämistä tilaisuuksista varmaan suuri osa on esitelmiä. Mikä sen virkistävämpää kuin kuulla uusia ja joskus haastaviakin ajatuksia. Mutta tuoreet ideat ovat kullan arvoisia. Helsingin Akateemisten naisten uusi puheenjohtaja Leena Tiitu oli tälle syyskaudelle järjestänyt musiikkitilaisuuksia hauskalla teemalla Perinteestä ponnistaen – Toiveikkaana tulevaisuuteen. Yhteistyökumppanina on ollut Isovanhemmat ry.
Sarjan päätti eilen Pikkuväen Kauneimmat Joululaulut. Oli mieletön tuuli ja piiskaava räntäsade. Kun työnsin vähän toisella vuodella olevan lapsenlapseni rattaita kohti Temppeliaukion kirkkoa epäilin, että olemme ainoat kuulijat. Mutta erehdyin raskaasti. Kirkossa oli kaikenikäistä väkeä kuin helluntaiepistolassa - näin sopii kai ilmaista tässä yhteydessä. Paikalle oli tullut juuri niitä, joita ilmoituksessa oli peräänkuulutettu, mummeja ja kummeja ja nuoria perheitä pienten lasten kanssa. Kun Pikku-Kakkosen Siina laulatti joukkoa, tunnelma oli korkealla. Kun usein tuntuu siltä, että harrastukset vievät aikaa jälkipolvilta, on mukava joskus voida yhdistää kaksi erilaista asiaa.
Helsingin akateemisten naisten uudet ideat eivät suinkaan lopu tähän. Joulun jälkeen yhdistyksen jäsenet aloittavat Auroras-toiminnan, jossa Suomeen muuttaneet koulutetut naiset ja yhdistyksen jäsenet voivat tavata . Mahtaako juuri Auroras ollut yksi syy, joka on houkutellut Helsingin yhdistykseen viisitoista uutta jäsentä ja lisää on kuulemma tulossa. Toiminnasta voi lukea lisää kotisivuilta www.auroras.fi.
Vuosi päättyy pian ja edessä on uuden kauden alku. Olisi kiinnostavaa kuulla, mikä Akateemisten Naisten paikallisyhdistyksissä on todettu jäsenistöä ja ennen kaikkea uusien rekrytointia parhaiten palvelevaksi. Kaikki me olemme yhtä mieltä siitä, että SANL tarvitaan. Vahvuutemme on siinä. että emme ole ammattijärjestö, vaan kaikkien koulutettujen naisten asialla. Vain sanoman levittämiseen tarvitaan vielä vähän nostetta .
MLT
