Yhtä kaikki kesän ja alkaneen syksyn aikana olen saanut useamman kerran vastata siihen miten järjestöjen tekemä vaikuttamistyö näkyy käytännössä. Koska puolustamme Suomen Akateemisten Naisten Liitossa tasa-arvoa, sivistystä ja rauhaa, meiltä kysytään usein, mitä vaikuttamistyöllämme on saatu aikaan. Samaan aikaan kun yhteiskunta ja rahoittajat peräänkuuluttavat selkeitä suoritepohjaisia mittareita ja nopeita tuloksia, yhteiskunnallisen vaikuttamisen luonne pakenee niitä.
Aivan aluksi haluan kannustaa kaikkia vaikuttamistyöstä kiinnostuneita Akateemisia Naisia asettumaan ehdolle Liiton hallitukseen seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2027 - 2029. Hallitusehdokkaiden haku päättyy 1.9., joten tässä on vielä lähes viikko aikaa asettua ehdolle. Liitossa on avoinna myös haku vaikuttamistyöryhmään, jonka tehtävänä on päivittää vaikuttamistyömme paletti jokaisen jäsenemme käyttöön. Vastuuta vaikuttamistyöstä ei voida ulkoistaa sille kuuluisalle Jollekulle Muulle, ei yksin Liiton hallitukselle eikä työntekijälle. Meistä ihan jokaista tarvitaan paremman maailman rakentamisessa. Lue lisää hauista osoitteesta akateemisetnaiset.fi.
Kesän alussa tapasin Liiton toimitusjohtajan Susanna Sulkusen kanssa Eduskunnan naisverkoston, ja olemme sittemmin saaneet verkostolta kutsun jatkokeskusteluun, jossa esittelemme eduskuntapuolueille järjestömme hallitusohjelmatavoitteet. Kyseessä on keskeinen avaus matkalla kohti seuraavia eduskuntavaaleja.
Nämä tapaamiset kansanedustajien kanssa ovat oppikirjaesimerkki vaikuttamistyöstä, sitkeästä maaperän muokkauksesta, jonka lopulliset tulokset voivat näkyä vasta useamman vaalikauden kuluessa. Mutta miten todentaa vaikuttavuus maailmassa, jossa arvot ja rakenteet muuttuvat hitaasti ja jossa uusien tavoitteiden ohella jo saavutettujakin oikeuksia joudutaan taas puolustamaan? Myös poliittiset reunaehdot vaikuttavat: vaikka saimme tärkeimmät tavoitteemme nykyiseen hallitusohjelmaan, niiden tämänhetkinen resurssointi tuskin takaa tavoittelemiamme tuloksia. Joten vaikuttamistyömme jatkuu.
Toisekseen, vaikuttamistyötä tehdään yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Kun jokin yhteinen tavoite saavutetaan, yksittäisen järjestön tarkkaa osuutta on lähes mahdotonta erottaa. Yhteistyö kuitenkin moninkertaistaa vaikuttavuuden, sillä yhteinen rintama tuo asialle monin verroin enemmän painoarvoa, resursseja ja näkyvyyttä kuin mitä yksittäinen toimija saavuttaisi.
Kolmanneksi, vaikuttamistyön suurimmat voitot liittyvät usein asioihin, jotka saatiin torjutuksi. Uhkien ennaltaehkäisy kuten joidenkin leikkausten peruminen voi näyttäytyä nollatuloksena, vaikka kyseessä on merkittävä voitto.
Neljänneksi, yhteiskunnallinen muutos vaatii pitkää aikajännettä ja sitkeyttä. Kansainvälisissä pöydissä ja kansallisessa politiikassa saavutettu tulos voi olla vuosikymmenten raivaustyön tulos, jolloin vuosittaisissa tarkasteluissa arviointi jää helposti pelkkien suoritteiden laskemiseen.
Vaikuttamistyön arvioinnissa voidaan toki käyttää myös erilaisia laadullisia menetelmiä. Tuloskartoitus esimerkiksi keskittyy lopputuloksen sijaan muutoksiin avaintoimijoiden toiminnassa ja puhetavoissa. Sen avulla voimme seurata sitä, mitä odotamme ja mitä haluaisimme näkevämme päättäjien toiminnassa eduskuntatapaamisen jälkeen. Prosessijäljitys taas toimii analyyttisena todisteiden keräämisenä. Jos naisjärjestöjen määrittelemä vaalitavoite, käsite tai tutkimustieto päätyy puolueiden vaaliohjelmiin tai hallituksen esityksen perusteluihin, prosessijäljitys osoittaa kytköksen työmme ja päätöksen välillä.
Vaikuttamistyö on siis pikemminkin maaperän muokkausta kuin suoraviivaista suorittamista. Emme aina näe heti, mikä kylvetty siemen itää ja milloin, mutta ilman jatkuvaa läsnäoloamme, asiantuntemustamme, järjestöjen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista mikään ei muutu. Ajassa, jossa naisten itsemääräämisoikeutta ja demokratiaa haastetaan Suomessa ja maailmalla, sitkeä ja laajassa rintamassa tehty vaikuttamistyö on tärkeämpää kuin koskaan. Meitä jokaista tarvitaan pitämään huolta siitä, että koulutettujen naisten asiantuntemus kuuluu niissä pöydissä, joissa tulevaisuudestamme päätetään.
Jutta Hartikainen
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
Puheenjohtaja
