Mielen hyvinvoinnin rakennuspuita

Hyvää elämää! Näillä sanoilla hyvästeli minut pitkäaikainen työtoverini, kun jokunen vuosi sitten vaihdoin uuteen työpaikkaan. Toivotus pysäytti miettimään, millaiselle pohjalle hyvää elämää itse asiassa voisi rakentaa. Mihin kannattaisi kiinnittää huomiota, jotta päivittäinen elämä soljuisi mahdollisimman mukavasti? Mitä sen eteen voisi itse tehdä? 

Kaikki tiedämme lukuisia pieniä nautintoja, joilla voimme ilahduttaa mieltämme hetkeksi tai juhlistaa arkea. Niillä on toki paikkansa. Entä jos luodataankin hiukan pidemmälle, mielen hyvinvoinnin pitkäkestoiseen tukemiseen omassa arjessa ja kaiken keskellä?  Professori Martin Seligman, positiivisen psykologian isähahmo, jakaa moniin tutkimuksiin perustuvaa viisautta.  Hän toteaa, että meillä kaikilla on välineet paitsi selviytymiseen, myös kukoistukseen. Hänen mukaansa mielen hyvinvoinnin rakentajina toimii viisi tukipilaria, joista jokainen on tutkimuksin mitattavissa –  ja mikä ilahduttavaa – myös jokaisen opittavissa. 

Erityisesti nyt, kun koronaväsymys alkaa jo monia painaa, nousee omasta mielen hyvinvoinnista huolehtiminen arvoon arvaamattomaan. Kukin meistä voi tehdä sen eteen paljon.  Myönteisyyttään voi kasvattaa tekemällä jokaiseen päivään tilaa iloa ja tyytyväisyyttä tuottaville asioille, vaikka ihan pienillekin. 

Myönteiset tunteet vakauttavat haasteissa

Ilo, kiitollisuus, mielenrauha, innostus tai vaikkapa toiveikkuus tuovat mielelle tasapainoa silloin, kun kohtaamme haasteita ja huolia. Myönteisten tunteiden huomaaminen ja niiden äärelle pysähtyminen kannattaa ottaa tavaksi, sillä aikaa myöten se tuottaa useita muitakin hyviä vaikutuksia. Myönteisten tunteiden kokemisen on havaittu rakentavan ja laajentavan huomiokykyämme, ajatteluamme ja oppimistamme sekä sosiaalisia suhteitamme. Millaisia myönteisiä tunteita huomaat kokeneesi viime päivinä? Mikä niitä aiheutti?  Onko arjessasi riittävästi aikaa iloa tuottaville asioille – ihan pienillekin? Ellei tällaista ole vielä löytynyt, mikä olisi ensimmäinen askel, jonka voit ottaa, että tuota aikaa alkaisi löytyä?

Mielekäs tekeminen, uppoutuminen ja sitoutuminen tuo flow-kokemusta 

Itsensä likoon laittaminen ja itselle merkityksellisten asioiden tekeminen on usein energisoivaa ja voimaannuttavaa. Uppoutuminen mieluisaan ja hyvin sujuvaan tekemiseen harrastuksissa, työssä tai vaikkapa kotiaskareissa saa meidät käyttämään omia vahvuuksiamme ja lisää näin käsitystä omasta pystyvyydestämme. Ehkä olet löytänyt flow-kokemuksen, jossa aika lentää ja uppoudut täysin johonkin mielenkiintoiseen käyttämällä hallitsemaasi taitoa, jonka saavuttaminen on edellyttänyt jonkin verran ponnistelua? Tai kokenut flow´ta vaikkapa antoisassa keskustelussa, jossa käytät tietojasi ja oivallat jotain uutta?  Voisiko tällaista kokemusta saada hiukan lisää?  Elvyttäisitkö jonkin mieluisan harrastuksen tai kokeilisitko uutta, jossa voit seurata omaa kehittymistäsi tavoite kerrallaan?  

Myönteisten ihmissuhteiden voima

Myös yhdessä tekeminen ja asioiden jakaminen synnyttävät mielen hyvinvointia. Martin Seligman toteaa, että liitämme onnellisuuden hetket yleensä aina jollain tavoin muihin ihmisiin. Myönteisiä ihmissuhteita luonnehtii esimerkiksi se, että jaamme niissä vastavuoroisesti lämpöä ja välittämistä, tuemme toisiamme ja tulemme hyväksytyksi omana itsenämme. Tällaista vuorovaikutusta voi myös syntyä aivan hetkellisesti ja ventovieraankin ihmisen kanssa. Siinä hyvä kohtaaminen saattaa  synnyttää molempien hyväksi kokeman yhteyden, josta jää mieluisa muisto. Lähtisitkö keräilemään tällaisia kohtaamisen hetkiä?  

Merkityksellisyys vie arvojen lähteille

Se, mikä kullekin tuo elämään merkityksellisyyttä ja missä voi kokea olevansa osa jotain itseään suurempaa, vaihtelee paljon. Mukanaolo arvokkaiden asioiden edistämisessä ja niihin paneutuminen tuo merkityksellisyyden tunnetta. Koronan aikaan olemme saaneet nähdä, kuinka omia arvojaan voi toteuttaa hyvillä teoilla, vaikkapa naapuriavun muodossa. Merkityksellisyyttä voi myös syntyä siitä, että rakennamme siltaa ja ymmärrystä sukupolvien välille – vaikkapa sukututkimuksen muodossa. Huolien, mutta myös ilonaiheiden jakaminen toisten kanssa voi luoda yhteisiä, merkityksellisiä hetkiä. Ehkä juuri nyt olisi otollinen ajankohta pohtia sitä, mitkä asiat itseä kannattelevat tai tekevät elämästä vaikeissakin hetkissä elämisen arvoista.  

Aikaansaamisen upea tunne

Itse asetetut ja omilta tuntuvat tavoitteet luovat toiveikkuutta ja saavat meidät katsomaan eteenpäin. Niillä on taipumus tuoda  – vähän kerrallaankin toteutuessaan – tyytyväisyyttä, onnistumisen kokemuksia ja mielekkyyttä arkeen. Ikäihmisillä on vahvana etunaan elämän aikana jo kertyneet aikaansaannokset, suuret ja pienet. Heillä on usein myös taitoa huomata ja iloita pieniltäkin tuntuvien asioiden onnistumisesta. Omia ja muiden aikaansaannoksia kannattaa ihan jokaisen pysähtyä ihailemaan, ja niistä puhuminen tekee mielelle hyvää. Jospa alkaisimme nostaa toinen toistemme aikaansaannoksia enemmän esiin ja jakaisimme näin arvostusta sekä itselle että toisille? Ehkä valokiilaan nousisi monenlaista hyvää, mitä kaikesta huolimatta koko ajan tapahtuu. Rakentaisimme yhdessä hyvää elämää.  

Stina Fågel 

KM, ratkaisukeskeinen valmentaja,

suunnittelija, Ikäinstituutti