Syyrian diktatuurihallinnon joulukuun alussa kaataneet jihadistit ovat luvanneet syyrialaisille parempaa hallintoa, mutta naisten ja vähemmistöjen asema sen lopulta kertoo, millainen valta Syyriaan seuraavaksi muodostuu. Kansainvälisen yhteisön tukea tarvitaan maassa edelleen.
”En tiedä, pitääkö minun nyt laittaa huivi päähän”. Damaskoksessa asuvan naisen kommentti (Yle 7.12.2024) kuvaa hyvin sitä epävarmuutta, joka liittyy Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnon kaataneeseen koalitioon ja sen aikeisiin.
Vuonna 2011 alkaneen kansannousun jälkeen Syyria on tullut tunnetuksi paitsi al-Assadin diktatuurista, myös useista jihadistijärjestöistä. Damaskoksessa valtaa pitää nyt Hayat al-Sham (HTS), jonka EU, Yhdysvallat ja YK määrittävät terroristijärjestöksi. Human Rights Watch on edelleen vuonna 2024 raportoinut HTS:n pidättäneen ja kiduttaneen arvostelijoitaan hallitsemillaan alueilla.
Tällä viikolla HTS:n lausunnot ovat olleet sovittelevia. Moni kommentaattori on myös muistuttanut, että HTS on taistellut Isisiä vastaan ja katkonut julkisesti siteensä al-Qaidaan. Samaan aikaan presidentinlinnaa vartioivat asemiehet ovat kertoneet toimittajille ihailevansa Afganistanin Taleban-hallintoa.
Lopulta kaikki puheet punnitaan käytännössä. Syyrian uuden hallinnon tulee osoittaa, että naisia ja vähemmistöjä suojellaan ja että niiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Uuden hallinnon tulee myös toimeenpanna YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja ottaa syyrialaisnaiset mukaan suunnittelemaan maansa tulevaisuutta.
Sisällissota on laajentanut naisten roolia
YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2000 yksimielisesti hyväksymä Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma pyrkii vahvistamaan naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhan rakentamisessa sekä lisäämään naisten turvallisuutta konflikteissa. YK:n jäsenvaltioiden lisäksi päätöslauselmaa toimeenpanevat kansainväliset yhteistyöjärjestöt kuten EU ja Nato.
Syyrian pitkään jatkunut sisällissota on laajentanut maan naisten perinteistä roolia. Kun miehet ovat osallistuneet aseellisiin taisteluihin, naiset ovat ottaneet heidän paikkansa yhteiskunnassa. Perheen elatusvastuu on siirtynyt naisille ja osin lasten opetuskin. Naiset ovat neuvotelleet paikallisista tulitauoista ja koulujen avaamisesta jihadistien kanssa sekä perustaneet yhteistyöorganisaatioita, jotka ovat esimerkiksi auttaneet naisia löytämään vankeina olevia perheenjäseniään.
Syyrialaisnaisten tekemää ruohonjuuritason rauhantyötä on tuettu myös kansainvälisesti. Kun maan sisällissota joskus päättyy, kylien ja kaupunkien naisilla tulee olemaan merkittävä rooli Syyrian jälleenrakentamisessa.
Kansainvälisen yhteisön tukea tarvitaan edelleen
Monipuolisesta ruohonjuurityöstään huolimatta Syyrian naisille on suotu vain vähän poliittista päätösvaltaa. Heinäkuussa 2024 pidetyissä parlamenttivaaleissa maan 250-jäseniseen parlamenttiin valittiin vain 24 naista. Sama marginalisointi näkyi 2010-luvun rauhanneuvotteluissa, joihin naisia nostettiin lähinnä YK:n tuella.
Nyt Syyrialla on mahdollisuus aitoon muutokseen, kun sotaa pakoon lähteneet syyrialaiset harkitsevat kotiinpaluutaan mm. Pohjoismaissa, Saksassa ja Turkissa.
HTS on kertonut olevansa valmis yhteistyöhön niiden maiden kanssa, jotka eivät puolusta al-Assadia. Yhdysvallat on asettanut suhteiden ehdoksi terrorismin tuomitsemisen, kemiallisten aseiden tuhoamisen ja naisten sekä vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen. Tämän pitäisi olla myös Suomen viesti.
Susanna Sulkunen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti