maanantai 11. elokuuta 2025

Koulutus, tutkimus ja hyvinvointi – kenen etuja leikkaukset ajavat?

Päättäjien puheissa talouden tasapainottaminen nousee usein etusijalle ja erilaiset leikkauslistat ovat tulleet tutuiksi. Valtiovarainministeri Riikka Purran (PS) vastikään julkaistulla listalla huomioni kiinnittivät koulutukseen, tutkimukseen ja järjestöihin kohdistuvat leikkaukset. On vaikea nähdä, millä tavoin hänen ehdotuksensa toisi muuta kuin lyhyen aikavälin säästöjä.

Ensinnäkin Purra ehdottaa satojen miljoonien leikkauksia yliopistojen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen vain puoli vuotta sen jälkeen, kun kaikki eduskuntapuolueet yhdessä päättivät nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

On selvää, että ehdotetut leikkaukset rapauttaisivat Suomen kilpailukykyä. Yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat Suomen innovaatiomoottoreita, jotka luovat uusia ratkaisuja ja osaajia. Laadukas koulutus on perusta, jolle koko yhteiskuntamme rakentuu. Ilman riittävää panostusta koulutukseen ja tutkimukseen, Suomi jää jälkeen kansainvälisessä kilpailussa ja lahjakkuudet hakeutuvat meiltä muualle. Lyhyen aikavälin säästöt kumuloituvat lopulta suuriksi menetyksiksi, kun kykymme vastata haasteisiin heikkenee.

Järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen on toinen lyhytnäköinen toimi, joka kääntyy itseään vastaan. Kuten Kansalaisareena muistutti, sote-järjestöiltä ollaan jo viemässä yli kolmannes valtionavustuksista lähivuosina. Tähän Purra ehdotti nyt vielä 100 miljoonan euron lisäleikkausta.

Sote-järjestöt tarjoavat vertaistukea ja apua heille, jotka muuten jäisivät ilman tukea. Kun järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään, ihmisten avuntarve ei katoa. Se vain siirtyy usein kalliimmiksi palveluiksi kuten sairaalahoidoksi tai sosiaalitoimen vaativaksi työksi. Seurauksena on tällöin säästöjen sijasta kustannusten nousu ja heikoimmassa asemassa olevien ahdingon syveneminen.

Maahanmuutto- ja pakolaistyöhön kohdistuvat leikkaukset ovat nekin perusteettomia. Onnistunut kotoutuminen on avainasemassa tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Suomen rakentamisessa. Kielikoulutuksen, työllistymispalveluiden ja sosiaalisten tukien leikkaaminen ei säästä, vaan luo syrjäytymistä. Panostaminen kotoutumiseen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin verotuloina ja hyvinvointina, kun uudet kansalaiset pääsevät osaksi suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa.

Purran ehdottamat leikkaukset heijastavat ideologiaa, jossa suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita – sivistystä, yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä – pidetään kuluerinä eikä olennaisina investointeina. Todellinen talousviisaus on panostaa tulevaisuuteen. Ei leikata sitä.

Jutta Hartikainen
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
Puheenjohtaja