Kunniaväkivalta – kunniatonta raakuutta

Harvoin olen tullut koko päivän seminaarissa istuttuani yhtä vaikuttuneena kotiin kuin tänään. Hanasaaressa pohdittiin jo toiseen kertaan kunniaväkivaltaa.

Vaikka Luetaan yhdessä  -ryhmissä olemme saaneet  läheltä nähdä, miten kunnian nimissä voidaan tuhota naisen/tytön elämä,  silti päivän luennot yllättivät. Voiko olla totta, että Ruotsissa 70 000 nuorta ei saa itse valita puolisoaan?  Kunniamurhia on tapahtunut, isä tappanut tyttärensä ja veli sisarensa. Lisäksi itsemurhatilastot ovat hälyttäviä. Miksi tiettyyn ryhmään kuuluvat tytöt ”putoavat parvekkeelta” tai jäävät moottoritiellä auton alle.

Meillä todistettavia murhia ei ole ainakaan tilastoitu, mutta vähempikin riittää. Tyttöä voidaan pahoinpidellä, pitää suljettuna kotiin tai uhkailla näyttämällä filmejä siitä, miten voi käydä.  Isien, setien ja veljien valvovat silmät ovat kaikkialla. Sen täytyy tuntua tukahduttavalta.

Monen suomalaisen on vaikeaa tajuta, mitä kunniaväkivalta on. Se eroaa muusta perheväkivallasta siinä, että tytön/naisen toiminta voi viedä perheen kunnian. Riittää että tyttö koulussa on viattomasti ihastunut suomalaispoikaan.  Veljen tai serkun on astuttava kehiin. Tyttöä seurataan jatkuvasti, jopa koulumatkalla veli toimii saattajana.  Suomalaisnuorelle tavalliset asiat niin kuin leirikoulu, vaihto-oppilasvuosi tai edes vierailu luokkatoverin kesämökillä ovat jotain, josta tyttöjen ei kannata edes haaveilla.

Opetussuunnitelmia uusitaan taas lähiaikoina. Miten niihin voisi sisällyttää ihmisoikeuskasvatuksen niin, että jokainen – myös väkivaltakulttuurista tuleva nuori – ymmärtäisi, että ihmisellä on oikeus  päättää omaa elämäänsä koskevista asioista.  Opetussuunnitelma ei toteudu ellei opettaja tiedä, mistä on kysymys.  Lasten oikeuksien luetteleminen ei riitä, ne täytyy sisäistää tässä ja nyt. Moni maahanmuuttajanuori indoktrinoituu ajatukseen, että oikeudet eivät koske häntä, sillä yhteisö on päättäjä. Ja miten toimitaan niin, että ristiriitaa vanhempien ja lasten välillä ei kasvateta vaan lisätään ymmärrystä. Vaikka paheksumme kunniaväkivaltaa, on muistettava, että vanhemmat ovat kulttuurinsa tuote. He uskovat tekevänsä oikein. He uskovat, että perheen kunnia voidaan palauttaa vain jos rikkoja surmataan. Tekoa vaatii yhteisö, jota tekijä ei voi vastustaa.

Tärkeää on että poliisit, sosiaalityöntekijät ja opettajat avaavat silmänsä ja näkevät väkivallan, jota harjoitetaan kunnian nimissä. Sen näkeminen on joskus niin ahdistavaa ja oman voimattomuuden tunnustaminen niin raskasta, että tekee mieli sulkea silmät.  Uhan kohteeksi joutunut nuori tarvitsee apua. Sitä voidaan parhaiten antaa, jos auttajat tekevät yhteistyötä.

Kunniaväkivaltaseminaarin luennot löytyvät lähipäivinä Hanasaaren kulttuurikeskuksen sivuilta. Kannattaa käydä katsomassa.
MLT