Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi avasi perhevapaiden käyttöä ja lapsiperheiden arkea tilastojen valossa. Median perhevapaakeskustelussa nostetaan usein esille naisten lyhyemmät työurat, suomalaisten naisten alhaisempi työllisyys muihin EU-maihin verrattuna ja lasten vähäisempi osallistuminen varhaiskasvatukseen. Minna Salmi muistutti, että vertailu miesten ja naisten tai eri EU-maiden välillä sisältää useita tekijöitä. Suomalaisten naisten työurat ovat todellisuudessa vain vuoden miehiä lyhyemmät, lähinnä miesten naisia huonomman terveyden vuoksi. Suomessa osa-aikatyö on varsin vähäistä, mikä vaikeuttaa työllistymisen vertaamista muihin EU-maihin, joissa pienten lasten äidit tekevät paljon osa-aikatyötä. Osa-aikatyön yhdistäminen vanhemmuuteen olisikin tärkeä kehittämisalue. Työssä käyviä naisia on EU:ssa eniten Islannissa, Ruotsissa ja Virossa. Suomi on tilastossa neljäs. Mielenkiintoista on myös varhaiskasvatuksen tilastointi. Perhepäivähoitoa ei tilastoida varhaiskasvatukseksi, vaikka perhepäivähoitaja on saanut alan koulutuksen. Kuvaako tämä yleisemmin perhepäivähoidon alhaisempaa arvostusta?
 |
| Tutkimuspäällikkö Minna Salmi esitteli tutkimustietoa perhevapaista. |
 |
| Minna Salmen esityksen jälkeen SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta esitteli SAK:n perhevapaiden uudistusmallin. |
Seminaarin toisella tunnilla järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistui kansanedustaja jokaisesta eduskuntapuolueesta. Lisäksi keskustelua seurasi muutama kansanedustaja. Lähtökohtaisesti kaikki olivat samaa mieltä siitä, että molempien vanhempien hoitovastuu lisää lapsen hyvinvointia. Naisten matalammat ansiot ja pienemmät eläkkeet olivat kaikkien huolenaiheena. Tulisiko yhteiskunnan ohjata vanhempien vastuunjakoa kehittämällä perhevapaajärjestelmää? Hanna Sarkkinen (vas), Eva Biaudet (r), Maarit Feldt-Ranta (sdp) ja Sofia Vikman ( kok) tukivat 6+6+6 - mallia, jossa molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainvapaasta kolmanneksen ja viimeisen kolmanneksen voisi käytää toinen vanhemmista tai joku muu lapselle läheinen henkilö, vaikkapa isovanhempi. Vanhempainvapaan ajalta tulisi saada työmarkkinatuen suuruinen korvaus. Sari Essayah (kd), Katri Kulmuni (kesk) ja Leena Meri (ps) puolestaan luottivat edelleen perheiden omaan ratkaisuun siitä, kumpi vanhemmista käyttää vanhempainvapaan. Erityisesti yrittäjien ja maanviljelijöiden vaikeus irtautua työstään puoleksi vuodeksi puhututti niin panelisteja kuin yleisöäkin. Toki työstä irtautuminen on yhtä vaikeaa naisyrittäjällekin. Katri Kulmuni ja naisyrittäjien edustaja muistuttivat uuden mallin lisäävän vanhempainvapaajärjestelmän kustannuksia. Työnantajan kustannuksia on tällä hallituskaudella helpotettu 2500€ kertakorvauksella, kun työtekijä palaa vanhempainvapaalta työelämään.
 |
| Vasemmalta Eva Biaudet, Sari Essayah, Maarit Feldt-Ranta, Katri Kulmuni, Leena Meri, Krista Mikkonen ja Sofia Vikman. Naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen puuttuu kuvasta. Paneelikeskustelua veti MiB ry:n Kristiina Paavola. |
Vanhemmuus ja tasa-arvo ovat niin merkittäviä asioita, että talouden realiteeteista näytti olevan vaikeaa keskustella myös eduskunnan naisverkoston kesken.
Päivähoito nähtiin yleisesti lapsen kehitystä vahvistavana, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden menetys oli erityisesti oppositiopuolueiden edustajien mielestä merkittävä huonontuminen lapsen asemaan. Alle 3-vuotiaan lapsen parhaasta hoidosta mielipiteet jakautuivat. Perheen omaa päätäntävaltaa tukevat tahot uskoivat perheiden tietävän onko pienen lapsen parasta kasvaa kotona, perhepäivähoidossa vai päiväkodissa.
Kuuntelin keskustelua toisaalta pienen oppilaitoksen rehtorina, toisaalta neljän lapsen äitinä. Kun nuori naistyöntekijä tulee kertomaan minulle vauvauutisia, eivät ajatukseni ole (toivottavasti ette kauhistu!) pelkästään posiitiivisia. Vedän kuitenkin henkeä, muistan hymyillä ja onnitella sekä muistutan itselleni, että tuleva uusi ihminen on paljon tärkeämpi juttu kuin edessä olevat käytännön järjestelyt uusine työntekijöineen ja kustannuksineen.
Olen itse ollut kuuden viikon ikäinen, kun äitini palasi työhönsä sairaanhoitajana. En usko tuosta traumatisoituneeni, mutta äidilläni on asiasta edelleen paha mieli. Omien neljän lapseni kanssa olen viettänyt neljä pitkää äitiys- ja vanhempainlomaa, kolme hoitovapaavuotta ja vielä puolen vuoden vuorotteluvapaan, kun nuorimmainen aloitti eskarinsa. Upeita aikoja, joita en tahtoisi mistää hinnasta (vaikka paremmasta eläkkeestä) vaihtaa! Mutta olisiko lasteni isä ollut onnellisempi, jos hänellä olisi ollut suurempi vastuu kasvattajana ja pitempi vanhempainvapaa kuin nuo kolme viikkoa? Ehkä.
Helena Ahonen / Kajaanin Akateemisten Naisten hallituksen jäsen
Kuvat: SANL
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti