Digitalisaatio voi edistää sukupuolten tasa-arvoa

Digitalisaatio esitetään usein mörkönä, joka uhkaa hävittää monia  ammatteja, myös asiantuntijatehtäviä, jotka työllistävät akateemisia naisia. Tekoäly paitsi suomentaa myös kirjoittaa artikkeleita, ratkoo juridisia ongelmia ja tekee sijoituspäätöksiä. Uhkaako koulutetuilta asiantuntijanaisilta loppua työ? 

Naisjärjestöjen Keskusliiton 2.5.2018 järjestämä seminaari valoi uskoa digitalisaation mahdollisuuksiin. Digitalisaatio edistää sukupuolten tasa-arvoa, jos naiset ja tytöt ottavat asian tehtäväkseen. Työtehtäviä ja uramahdollisuuksia on koulutetuille naisille runsain mitoin, mikäli koulutus on oikeaa. Diplomi-insinööreistä, matemaatikoista ja muista luonnontieteellisen koulutuksen saaneista ja osaavista naisista on huutava pula jo nyt. Seminaarin alustajat ihmettelivät, miksi matematiikka, tiede ja tekniikka eivät kiinnosta tyttöjä ja naisia. PISA- tutkimuksen mukaan 15-vuotiaat helsinkiläistytöt ovat matemaattisissa taidoissa jopa maailma huippuluokkaa. Taito ei kuitenkaan realisoidu jatko-opintovalinnoissa eikä myöhemmin työelämässä. Teknillisen Korkeakoulun opiskelijoista vain kymmenen prosenttia on naisia. Älynlahjoista asia ei siis ole kiinni vaan pikemminkin asenteista. Ehkä ei oikein tiedetäkään millaisia töitä diplomi-insinööri (DI) voisi tehdä. Tiedoksi, että DI voi päästä esimerkiksi Valtiovarainministeriön ylijohtajaksi kuten eräs seminaarin esiintyjistä.

Digitalisaatio helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista , kun moni työ ei enää ole paikkaan sidottua. Myös terveydenhuollossa ja sosiaalityössä digitalisaation avulla voidaan kehittää helposti saatavilla olevia palveluja. Kehitysmaiden naiset ovat hyötyneet, kun digitalisaation ansiosta yrittäjyys on helpompaa. Työelämä muuttuu, ja kuka tahansa voi perustaa yrityksen. Pomoa ei tarvita, ainoastaan asiakkaita.

Kuulostaako tämä siltä kuin taivas kohta laskeutuisi maan päälle, jos vain tytöt menisivät opiskelemaan teknisiä- tai luonnontieteitä ja päätyisivät töihin ICT-yrityksiin? Näin helppoa se ei ole. Seminaarissa tuli esille huoli maahanmuuttajanaisten pääsystä osalliseksi digitaalisaatiosta. Monet eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa edes omalla äidinkielellään. Heille jo nykyisetkin digitaaliset palvelut, veroilmoitus, pankkiasioiminen, lääkäriajan tilaaminen jne.  voivat olla ylivoimaisia. Vaikka suomen kielikin jo sujuisi, voi tietokoneen ja mobiililaitteiden puuttuminen tehdä digipalvelujen käytön mahdottomaksi.

Mikä koskee maahanmuuttajia, koskee myös monia vammaisia ja ikääntyneitä kansalaisia. Miten varata aika lääkärille, miten hoitaa pankkiasioitaan miten täyttää veroilmoitus tai vahinkoilmoitus vakuutuslaitokseen, miten pysyä mukana yhteiskunnassa? Moni iäkäs turvautuu tietokoneen ja älypuhelimen äärellä lapsiinsa tai  lapsenlapsiinsa. Entä ne yksinäiset, joilla ei ole lähipiirissään diginatiiveja?

Digitalisaatio luo loistavia mahdollisuuksia, mutta myös riskin syrjäytyä oman elämän hallinnasta. Digitalisaatiota vastaan ei kannata taistella, vaan pitää huoli siitä, että digipalvelut ovat helppoja käyttää ja että laitteita on tarjolla myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa omaa. Voitaisiinko esimerkiksi taloyhtiöihin varata yhteinen laite kaikkien käyttöön, kuten seminaarissa ehdotettiin.

Joukossa on voimaa! Seminaarin puhujat yhteiskuvassa.

Kaikkien tyttöjen ei myöskään tarvitse ryhtyä insinööreiksi, mutta kaikkien insinöörien pitäisi oppia muotoilemaan palvelut käyttäjäystävällisiksi. Tytöillä ja naisilla on siinä paljon annettavaa!


Helena Hiila-O'Brien

Kirjoittaja on tyttökoulun lyhyen matematiikan suorittanut eläkkeellä oleva yhteiskuntatieteilija, entinen Helsingin Akateemisten Naisten puheenjohtaja, jota 8- ja 10-vuotiaat tyttärenpojat mielellään neuvovat digitaalisten laitteiden käytössä.