Olisinko tehnyt toisin? Mitä opin johtamisesta matkan varrella

Päivääkään en vaihtaisi pois ja mikä ei tapa se vahvistaa, mutta… Etsintäni vastaus on: ”En muuttaisi, mutta..”. Uudessa tehtävässä kannattaa tehdä harkiten mutta aikailematta ne toimenpiteet, jotka todennäköisimmin ovat oikeita. On oltava yhteen toimiva ryhmä. Muuten johtamisesta ei tule mitään. Johtaminen on työtä, jota tehdään muiden avulla. Ryhmän ei tarvitse olla yksituumainen. Jos ryhmää ei tarvitse vaihtaa, on valmennuksella saatavissa porukasta lisää kierroksia. Avainhenkilöiden valmiuksia ja toimintaa tulee arvioida rutiininomaisesti. Riittävätkö tähän kehityskeskustelut?

Johtajan vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa. Kannattaa olla nöyrä, mutta luottaa itseensä. Palautteen kerääminen ja saaminen omasta työstä on tärkeää. ”Kun minä kuulin, että yksikkömme siirretään Mäkäräisen ryhmään, menin huoltoasemalle. Ostin sellaisen sähköllä toimivan mäkäräislätkän. Nyt minun täytyy kertoa johdolle, että lätkää ei ole tarvinnut käyttää.” Voitte vain arvailla mitä kaikkea tuon lauseen syntyyn on tarvittu. Puhumisen merkitys työn onnistumiselle on suuri. Ihmisillä on asemastaan riippumatta tarve ja halu ymmärtää oman tekemisensä merkitys toiminnalle.

Toiminnan raportointijärjestelmien pitää olla kunnossa – ehdottomasti. Se on tärkeä osa toimivaa sääntöpohjaista järjestelmää. "Hyvistä parhaiksi kehittyneet organisaatiot loivat johdonmukaisen järjestelmän, johon kuului selkeitä rajoituksia, mutta ne antoivat ihmisille myös vapautta ja vastuuta järjestelmän rajoissa. Ne rekrytoivat kurinalaisia ihmisiä, joita ei tarvinnut johtaa, ja johtivat sitten ihmisten sijasta järjestelmää." (Jim Collins 2003: Hyvästä paras: miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?).

Yleisin johtajien tunnistama virhe on ollut hidastelu ja jahkailu vaikeissa päätöksissä. Jokaisessa organisaatiossa on mokia, sillä suuren onnistumisen ja epäonnistumisen välinen ero on hiuksenhieno. Ilman riskin ottoa kumpikaan ei toteudu. Menestystarinan takana on systemaattinen, pitkäjänteinen perusasioiden kehittäminen. Kun ymmärtää toiminnan, voi määritellä päämäärän.

Strategian käytännön toteutus on jatkuvaa työtä. Strateginen suunnittelu (10 % työstä) ja toteutus (90 % työstä) menevät limittäin. Mieluummin yksi askel sadalle, kuin sata askelta yhdelle. Jotta tekemisemme olisivat enemmän proaktiivisia kuin reaktiivisia, johdon pitää suunnata organisaation ajattelua tulevaisuuden ennakointiin. Mitkä ovat mahdollisuutemme ja uhkamme?

Johtaminen on viestintää. Organisaatiotasojen määrän oltava mahdollisimman vähäinen, jotta kontakti "jalkaväkeen" säilyy. Organisaatiossa on panostettava kaksisuuntaiseen viestintään (top down ja bottom up) ja verkostoitumiseen. Tarvitaan monipuolista dialogia ja sen onnistumista mittaavat mm. henkilöstön ja jäsenten tyytyväisyyskyselyt - niilläkin kuunnellaan ihmisiä.

Johtaminen ilman luottamusta ei onnistu. Toisaalta, jos on luottamusta, kaikkea ei tarvitse perin pohjin perustella. Jos esihenkilön sanat ja teot ovat ristiriidassa – ihmiset uskovat tekoihin. Luottamus vaatii tekoja. Johtajan onnistumisen edellytys on oman esihenkilön luottamus.

Johtaminen on vaikuttamista. Johtajan pitää tykätä johtamisesta. Erilaiset tilanteet vaativat erilaisia johtamistyylejä. Joskus johdetaan kokonaisvaltaisesti ja joskus yksityiskohtien kautta. Ja lopuksi; organisaation menestys perustuu sen vahvuuksiin. Toki heikkoudet tulee tunnistaa ja niiden vaikutus minimoida.

Hanna Mäkäräinen
Dos., eMBA, HHJ
Suomen Akateemisten Naisten Liiton I varapuheenjohtaja

Mäkäräinen toimi uransa aikana yli 25 vuotta erilaisissa johtamistehtävissä Oulun ja Turun yliopistollisissa sairaaloissa ja hyödyntää edelleen osaamistaan useissa luottamustehtävissä.