Akateemiset Naiset Tampereella
Yhdistys on alusta lähtien järjestänyt jäsenilleen kuukausittain tietopuolista ohjelmaa eri tieteen- ja yhteiskunnan aloilta sekä tutustumiskäyntejä ja retkiä.
1980-luvulla TANry oli kolmanneksi suurin Suomen Akateemisten Naisten Liiton (SANL) paikallisyhdistyksistä. 1990-luvun huippuvuosista jäsenmäärä laski, mutta aallonpohjan jälkeen se nousi jälleen. Vuonna 2019 yhdistykseen liittyi 14 uutta jäsentä. Vuosien varrella TANry:ssä on ollut 15 puheenjohtajaa. Yhdistyksessä on tänään yli 70 jäsentä. Heistä yksi on kunniajäsen.
Monitieteinen jäsenistö
TANry:n jäsenistön tutkinto- ja ammattitausta heijastaa Tampereen koulutusmahdollisuuksia ja työmarkkinoita. 1950-luvulla jäsenistä lähes kolmasosa oli hammaslääkäreitä. Muut jäsenet olivat filosofian maistereita, lääkäreitä, varanotaareja ekonomeja sekä arkkitehti, diplomi-insinööri ja proviisori. Hammaslääkärien ja lääkärien määrää selittänee se, että he tekivät usein työtään yksityisvastaanotoillaan. Yhdistystoiminta tarjosi akateemisen tutkinnon suorittaneille naisille jo tuolloin kansainvälisen vertaisverkoston.
Nyt jäseniä on eniten humanistisilta ja yhteiskuntatieteellisiltä aloilta. Muita tieteenaloja ovat hallinto-, talous- ja oikeustieteet, opetus-, kasvatus- ja terveystieteet, tekniikan alat sekä musiikki- ja taideala. Kolmasosalla jäsenistä on tohtorin tutkinto.
Tietoa, kulttuuria ja tasa-arvoa
TANry:n toiminta käynnistyi aktiivisesti. Alkuvuosina kuultiin esitelmiä naisten asemasta ja naisten terveyden edistämisestä kuten ryhtivirheiden korjaamisesta tai hammasmädän ehkäisystä. Tutustumiskäynnit suuntautuivat teollisuuteen ja lähiseutujen kulttuurikohteisiin. Esimerkkeinä voi mainita Pyynikki Oy:n, Kaisu Heikkilä Oy:n sekä Viittakiven kansainvälisen kansankorkeakoulun Hauholla ja Hattulan keskiaikaisen kirkon. Jäsenten matkakertomukset maailmalta valokuvien ja filmien kera edistivät kansainvälisyyttä.
TANry osallistui sodan jälkeiseen jälleenrakennukseen avustaen vuosikymmeniä kajaanilaista kummiperhettään, jonka isä oli haavoittunut. Yhdistyksen vierailu 1957 Koukkuniemen vanhainkodissa aloitti 34 vuotta kestäneen perinteen, joulun aloituksen Jukolassa ohjelmallisine tarjoiluineen ja lahjoineen asukkaille.
Sen jälkeen TANry siirtyi hyväntekeväisyydestä tukemaan naisten tieteellistä työtä. Yhdistys on 1996 lähtien jakanut perustajajäsen LL Elli Tapiola-Järvisen testamenttilahjoituksesta stipendejä ja kannustuspalkintoja korkeatasoisten opinnäytetöiden tekijöille. Kannustuspalkinto on myönnetty 22 henkilölle.
Yhteiskunnallisen korkeakoulun muutto Tampereelle 1960 toi TANry:n toimintaan uusia teemoja, kuten kylmän sodan, kehitysavun tai kansantalouden näkymät. Tasa-arvokysymysten aiheina olivat
Miestenhän maailma on – vai onko?, Nainen ja politiikka ja Naisten rooli. Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs Tyyne Leivo-Larsson kertoi diplomaatin työstä ja erityisesti naisesta diplomaattina. Tasa-arvoteema vahvistui seuraavalla vuosikymmenellä. TANry:n 20-vuotisjuhlassa 1977 professori Elina Haavio-Mannila esitelmöi aiheenaan Naisen aseman kansainvälistä vertailua.
1980-luvulla TANry tiivisti yhteyksiä Tampereen yliopiston tutkijoihin. Jäsenilloissa kuultiin heidän esityksiään kansainvälisestä talouskehityksestä, Euroopan Neuvoston toiminnasta, vanhustyön uudistuksista ja lääketieteen ajankohtaisista aiheista.
TANry:n 1990-luvun jäsenilloissa korostuivat ympäristö- ja energiakysymykset, tietotekniikan edistyminen, talous ja muuttuva työelämä. Akateemisen työn muutoksia tarkasteltiin johtamisen ja opettajankoulutuksen näkökulmista. Kestävä kehitys sekä syöpätutkimuksen ja geeniteknologian edistysaskeleet olivat myös esitelmien aiheita.
2000-luvulla tutustumiskäyntejä on tehty korkeakouluihin, biotekniikan ja IT-alan edelläkävijäyrityksiin, hyvästä henkilöstöjohtamisesta palkittuihin yrityksiin sekä julkisen hallinnon yksiköihin uusittua Eduskuntataloa myöten kulttuurikohteita unohtamatta.
Yhteistyö on voimaa
TANry solmi 1950-luvulla yhteyksiä naisten aseman vahvistamista ajaviin naisyhdistyksiin, kuten Tampereen Liike- ja virkanaiset ry:hyn, Tampereen Nuorten Naisten Kristilliseen yhdistykseen, Tampereen Yrittäjänaiset ry:hyn sekä Tammerkosken ja Tampereen Soroptimistiklubeihin. Vierailut ja yhdistysten väliset ristikkäisjäsenyydet edistivät yhteisiä tavoitteita.
Akateemisten naisten yhteistyö jatkuu nykyään keskustelufoorumina Tampereen Naisyhdistyksen, Tampere I Zonta -kerhon, Tammerkosken ja Tampereen Soroptimistien sekä Tekniikan Akateemisten Naisakatemian TEKNAT kanssa.
Tasa-arvokysymykset nousivat julkiseen keskusteluun 1960-luvun lopulla. Tamperelaiset naisjärjestöt järjestivät YK:n naisten vuoden 1975 juhlan Tampereen yliopiston juhlasalissa. Juhlan inspiroimana perustettiin järjestöjen yhteistyöverkosto.
Valtakunnallinen vaikuttaja
TANry on osallistunut kansainvälisiin kokouksiin ja kongresseihin 1950-luvulta lähtien ja järjestänyt ohjelmaa kansainvälisille vieraille. TANry on toiminut pitkäjänteisesti liiton keskushallituksessa ja sen toimikunnissa sekä järjestänyt lähes joka vuosikymmen liiton yhden syyskokouksen.
1970-luku oli yhteiskunnallisen aktivoitumisen ja tasa-arvotyön aikaa. Yhdistys oli mukana 13 paikallisyhdistyksen yhteisprojektissa Akateeminen nainen vaikuttajana. Ryhmän aloitteesta Yleisradio teki projektin pohjalta ohjelmasarjan Nainen tänään.
TANry vaikutti Kansainvälisen Naisjohtajainstituutin WoMan ry:n perustamiseen ja toimintaan 1990-luvulla. TANry järjesti SANL:n tuella syyskokouksen yhteyteen Vaikuttava esiintyminen -valmennuspäivän sekä järjestöjohtajakurssin. WoManin apulaisjohtaja, VTM Eva Hänninen-Salmelin käynnisti yhteistyössä SANL:n ja Tampereen yliopiston kanssa mentorointi-ohjelman uusien jäsenien rekrytoimiseksi.
Naisten äänioikeuden 100-vuotisseminaari järjestettiin 2006. Seminaariin sisältyi katsaus Naisten yhtäläisen äänioikeuden syntyvaiheista liittyen Tampereen tapahtumiin.
TANry on valtakunnallisesti tunnettu viestinnän pioneeri. Ekonomi Tuula Sillanpää kuului Minervan toimituskuntaan 1977 lähtien. Päätoimittajana (1982-1986) alkoi viestittää keskushallituksen päätöksistä jäsenyhdistyksille. Tamperelaisten viestintäosaamisesta kertoo, että TANry laati 2000 liiton tiedotussuunnitelman.
Viestintä on yhdistystoiminnan avainasia. TANry:n viestintäsuunnitelma esiteltiin liiton kevätseminaarissa Helsingissä 2007. Muut jäsenyhdistykset halusivat sen malliksi.
Yhdistys avasi ensimmäisenä verkkosivunsa 2004 ja uudisti viestintänsä, josta muut jäsenyhdistykset ottivat jälleen mallia. Käyttäjäystävälliset nettisivut sujuvoittavat yhteydenpitoa jäsenistöön ja tavoittavat uusia jäseniä eri tieteenaloilta. TANry on kouluttanut jäsenkuntaansa digitaitoihin ja blogikirjoittamiseen sekä ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa.
Valistu, vaikuta, virkisty!
TANry on avannut seitsemän vuosikymmentä jäsenilleen uusia näkökulmia yhteiskuntaan ja akateemisen työn muutoksiin erialoilla.
Tamperelaiset akateemiset naiset katsovat uteliaina tulevaisuuteen, jakavat ajatuksiaan ja kokemuksiaan heille tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista sekä suunnittelevat yhdessä uutta toimintaa. Yhteisöllisyyden tarve ei katoa digiaikanakaan.
Kirjoittajat:
Dos. HTT Helena Karento, TANryn puheenjohtaja 2014-2019
VTM Eva Hänninen-Salmelin, TANryn puheenjohtaja 2009-2013
Dos, FT Lea Henriksson, Tanryn hallituksen jäsen 2015-
Lähteinä on käytetty:
Helena Hoskola. 1999. Tampereen Akateemiset Naiset 50 vuotta 1946-1999. Tampere: TANry., Malmi, Anneli. 2009. Tampereen Akateemiset Naiset 60 vuotta. Puhe yhdistyksen 60-vuotisjuhlassa 3.10.2009 Tampereella.
Maritta Pohls. 2013. Korkeasti koulutetut naiset. Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia. Helsinki: SKS sekä Tampereen Ei-poliittiset Naisjärjestöt 25.10.1975-25.10.1995. Yhteistoimintaa 20 vuotta Pirkanmaalla. Moniste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti