Nainen, pidä kiinni oikeuksistasi ja lähde ehdolle!

Suomessa käydään kunta- ja aluevaalit huhtikuussa 2025. Ehdolle tarvitaan nyt ennen kaikkea naisia, koska enemmistö maamme päättäjistä on edelleenkin miehiä. Tämä tarkoittaa sitä, että olipa sitten kyse mistä tahansa meidän kaikkien elämään vaikuttavista päätöksistä, niin suurin äänivalta näissä päätöksissä on miehillä. Naisten ääntä ja kokemusta kuitenkin tarvitaan. Esimerkiksi turvallisuusnäkökulmasta naisille on eri lailla merkittävää, missä bussipysäkki sijaitsee tai paljonko resursseja on kohdennettu lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn. Yhtä lailla meillä on hoivavastuun kantajina sanamme sanottavana sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutuksesta, kulttuurista, harrastusmahdollisuuksista ja liikuntapalveluista.

Me naiset emme voi ottaa suomalaista tasa-arvoa annettuna. Maailmanlaajuiset yritykset rajoittaa naisten ja vähemmistöjen oikeuksia näkyvät myös täällä meillä. Pikkuhiljaa, pienin askelin, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta on alettu nakertaa, kun julkisuudessa ja päivän politiikassa on alettu normalisoida rasismia ja toksista maskuliinisuutta. Siksi meidän on oltava valppaina ja valmiita reagoimaan, jotta yhteiskuntamme ei luisuisi viime vuosituhannelle. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole pysyviä oikeuksia eivätkä ne missään nimessä etene, ellemme tee niiden hyväksi hartiavoimin töitä. 

Olkaamme siis rohkeasti tämän ajan suffragetteja! Meitä naisasianaisia ja lasikattojen rikkojia tarvitaan puolustamaan oikeuksiamme sekä näyttämään esimerkkiä tuleville sukupolville. Me voimme yhdessä varmistaa, että viesti naisten tärkeydestä yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa tavoittaa kaikki Suomessa asuvat. Me voimme myös yhdessä varmistaa, että lapsemme ja lapsenlapsemme voivat elää tasa-arvoisessa ja oikeudenmukaisessa maailmassa. 

Suomen Akateemisten Naisten Liitto tukee Naisjärjestöjen Keskusliiton kunta- ja aluevaalitavoitteita, ja yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa vetoamme kaikkiin puolueisiin tasa-arvoisen ehdokasasettelun turvaamiseksi. Vaikka järjestömme on poliittisesti sitoutumaton, uskomme, että ilman naisia poliittinen päätöksenteko on puolinaista. Siksi myös tuemme ehdolle lähteviä jäseniämme yli puoluerajojen antamalla heille kevään mittaan näkyvyyttä Liiton somekanavissa. Vertaisverkostoissa on voimaa. Lähde siis rohkeasti mukaan ehdokkaaksi. Nyt on vaikuttamisen aika! 

Jutta Hartikainen, TtT

Suomen Akateemisten Naisten Liitto

Puheenjohtaja

jutta.hartikainen@akateemisetnaiset.fi

Matkakertomus Nepalista: Akateemisten Naisten yrittäjyyskoulutus auttaa maaseudun naisia

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on järjestänyt kolme joulukeräystä Nepalin Akateemisten Naisten tasa-arvohankkeen tueksi. Liiton kansainvälisyystyöryhmässä tätä yhteistyötä on koordinoinut Heli Isohookana (Espoon-Kauniaisten Akateemiset Naiset ry.). Marraskuussa 2024 Helin kokoama yhdeksänhenkinen ryhmä suomalaisia akateemisia naisia teki omakustannematkan Nepalin Kathmanduun Nepaliin maajärjestön vieraaksi. Matkasta tuli ikimuistoinen ja hankkeen tulokset ovat vaikuttavat: Suomessa kerätyillä varoilla on järjestetty yrittäjyyskoulutusta jo 150 naiselle viidessä eri kylässä.

Naisten tilanne erityisesti Nepalin maaseudulla on haasteellinen. Kylien naisista lukutaidottomia on jopa puolet. Koulunkäynti jää usein kesken aikaisen naimisiinmenon ja perheenlisäyksen vuoksi. Yhteiskunta on patriarkaalinen eikä naisten odoteta osallistuvan työelämään tai yhteiskunnallisiin tehtäviin. Vain noin kolmasosa nepalilaisista naisista on työelämässä.

Kaupungeissa tilanne on parempi, ja niissä naisilla on mahdollisuus päästä yliopistokoulutukseen. Suomen Akateemisten Naisten Liiton nepalilaisen sisarjärjestön, Nepal Association of University Women, NAUW:n jäsenet ovat päässeet elämässään eteenpäin ja menestyneet. He kokevat velvollisuudekseen tukea kylien naisia näiden työllistymisessä.

Käytännössä NAUW toteuttaa Nepalin maaseudulla projekteja, joilla pyritään vahvistamaan naisten yrittäjyystaitoja. Maajärjestön tarjoama koulutus sisältää luku- ja kirjoitustaidon sekä laskennan alkeet. Koulutuksen pääpaino on erilaisten tuotteiden kuten pikkelssien, saippuan ja pesuaineen valmistamisessa. Tämän lisäksi koulutuksessa perehdytään tuotteiden markkinointiin sekä rahan säästämiseen ja lainaamiseen. Koulutuksen avulla naiset voivat myydä valmistamiaan tuotteita ja saada siten lisätuloa perheelle ja samalla löytää aktiivisen roolin yhteiskunnassa. Koulutus vahvistaa naisten itsetuntoa ja näiden uskoa omaan pärjäämiseensä.

Nepalin maajärjestön hallitus 2024: Leena Shrestha, Bina Maharjan, Subarna Keshari Maharjan, Ramita Suwal, Pratima Manandhar, Sunita Manandhar ja Nilanta Shakya.

Sisarjärjestön organisoimaan kolmipäiväiseen ohjelmaan kuului seminaari, vierailut Chapagaunin ja Lubhun kyliin sekä työpaja.

Seminaari oli hieno yhdistelmä seremonioita, nepalilaista kulttuuria ja yhteistä asiaa – tunne-elämykset ja tieto yhdistyivät hienolla tavalla. Seminaarin avasivat NAUW:n pääsihteeri Subarna Keshari Maharjan ja puheenjohtaja Ramita Suwal. Heidän puheidensa jälkeen soitettiin Nepalin ja Suomen kansallislaulut, ja tilaisuuden kunniavieras, professori Lakshmi Keshari Manandhar sytytti seremoniallisen tulen. Heli Isohookana (Espoon-Kauniaisten Akateemiset Naiset ry.) kiitti suomalaisen delegaation puolesta Nepalin maajärjestöä vierailukutsusta ja vuosien hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi omat tervehdyksensä seminaarissa esittivät NAUW:n kunniajäsen Kamala Bajracharya, tehtaanjohtaja ja kauppakamarin puheenjohtaja Nabindra Dev Singh sekä paikallinen poliitikko ja järjestön neuvonantaja Shailendra Baijracharya.

Bal Raman Batika -montessorikoulun tytöt esittivät ihanan Ganesh-tanssin.

 Soolonumerona näimme hienon Kumari-tanssin.

Lounaan jälkeen jatkoimme pidemmillä esityksillä. Heli Isohookana kertoi Nepal-projektin taustoista, siitä mistä kaikki alkoi ja missä nyt ollaan Suomen näkökulmasta. Christine Ek-Kommonen kertoi Suomen Akateemisten Naisten Liiton toiminnasta. Subarna Keshari Maharjan kertoi Nepalin maajärjestön toiminnasta ja Leena Shrestha kylien toiminnasta ja yhteistyöstä Suomen kanssa. Seminaaripäivä päättyi kuten oli alkanutkin: yhteisellä teehetkellä. Lisäksi kaikille vieraille luovutettiin muistoksi pieni buddhapatsas.

Heli Isohookana. Kuva: Marjatta Jomppanen

Christine Ek-Kommonen

Seuraavana päivänä vierailimme kahdessa kylässä Kathmandun ulkopuolella. Chapagaun oli ensimmäisiä kyliä, joita Suomen Akateemisten Naisten Liiton joulukeräyksillä tuettiin. Kylässä vierailimme Rijana Shresthan kotona. Shrestha valmistaa mm. saippuaa ja puhdistusaineita myyntiin. Hän omistaa yrityksen yhdessä miehensä kanssa. Shrestha korosti perheen tuen tärkeyttä työlleen: hänen poikansa ja yli 80-vuotias äitinsä kannustavat Shresthaa ja auttavat myös yrityksessä. Shrestha myös jakaa omaa osaamistaan kouluttamalla muita naisia ja näyttämällä heille omalla esimerkillään, että yrittäjyys on mahdollista.

Rijana Shrestha ja projektikoordinaattori Bina Maharjan esittelevät tuotteita vierailijoille.

Lubhun kylässä 35 naista on aloittanut maajärjestön tarjoamassa koulutuksessa elokuussa 2024. Kylässä koimme hienon tervetuliaisseremonian, kun perinteisiin newari-mekkoihin pukeutuneet naiset antoivat meille kukkia ja maalasivat ”tikat”, punaiset täplät otsiimme merkiksi siunaamisesta. Kuulimme vierailullamme heidän saamasta koulutuksestaan ja lounastimme yhdessä. Lubhussa NAUW:lla on hyvät verkostot paikallisiin toimijoihin. Vaatetustehtaan johtaja Nabindra Dev Singh on luvannut projektille tehtaansa ylijäämäkankaita, joista naiset voivat valmistaa tuotteita omaan myyntiin. Koulutustilat maajärjestö sai paikalliselta insinöörien oppilaitokselta.

Lubhun kylän naisten vastaanotto oli lämmin. 

Lubhun kylän naiset ja heidän vieraansa.

Vierailumme kolmantena päivänä tutustuimme työpajassa eri kylien opettajiin ja oppilaisiin, jotka kertoivat, miten koulutus on toteutunut heidän kylissään, mitä he ovat siitä oppineet ja miten he jatkavat tästä eteenpäin.

Työpajapäivän osallistujat. Kuva: NAUW

Nepalin maajärjestö NAUW toimii hienosti ja tavoitteellisesti. Maajärjestöllä on vain viitisenkymmentä jäsentä, ja on todella kunnioitettavaa, että he tekevät kaiken vapaaehtoisvoimin. Tuloksia on tullut ja sana näistä onnistuneista koulutuksista on kiirinyt. Lubhuun oli 80 hakijaa, joista vain 35 voitiin ottaa mukaan. Kysyntää tällaiselle yrittäjyyskoulutukselle olisi siis huomattavasti enemmän kuin mitä NAUW pystyy nykyisellään tarjoamaan. Toimintaa ja sen kehittämistä varten tarvitaan resursseja: opettajia, toimitiloja, tarvikkeita jne.

Lämmin kiitos kaikille Akateemisille Naisille, jotka ovat tukeneet NAUW:n toimintaa. Toivottavasti saamme Nepalin Akateemiset Naiset jonain päivänä vastavierailulle Suomeen.

Mukana Suomesta matkalla olivat: Heli Isohookana (Espoo-Kauniainen), Päivi Airisniemi (Oulu), Helinä Nurmenniemi (Oulu), Christine Ek-Kommonen (Helsingfors), Sirpa Lammi (Oulu), Marjatta Jomppanen (Oulu), Irmeli Ristiluoma (Oulu), Maila Tellervo Korhonen (Helsinki) ja Helena Aaltonen (Kajaani).

Teksti ja kuvat: Heli Isohookana