Suomen Akateemisten Naisten Liitto on järjestänyt kolme joulukeräystä Nepalin Akateemisten Naisten tasa-arvohankkeen tueksi. Liiton kansainvälisyystyöryhmässä tätä yhteistyötä on koordinoinut Heli Isohookana (Espoon-Kauniaisten Akateemiset Naiset ry.). Marraskuussa 2024 Helin kokoama yhdeksänhenkinen ryhmä suomalaisia akateemisia naisia teki omakustannematkan Nepalin Kathmanduun Nepaliin maajärjestön vieraaksi. Matkasta tuli ikimuistoinen ja hankkeen tulokset ovat vaikuttavat: Suomessa kerätyillä varoilla on järjestetty yrittäjyyskoulutusta jo 150 naiselle viidessä eri kylässä.
Naisten tilanne erityisesti Nepalin maaseudulla on haasteellinen. Kylien naisista lukutaidottomia on jopa puolet. Koulunkäynti jää usein kesken aikaisen naimisiinmenon ja perheenlisäyksen vuoksi. Yhteiskunta on patriarkaalinen eikä naisten odoteta osallistuvan työelämään tai yhteiskunnallisiin tehtäviin. Vain noin kolmasosa nepalilaisista naisista on työelämässä.
Kaupungeissa tilanne on parempi, ja niissä naisilla on mahdollisuus päästä yliopistokoulutukseen. Suomen Akateemisten Naisten Liiton nepalilaisen sisarjärjestön, Nepal Association of University Women, NAUW:n jäsenet ovat päässeet elämässään eteenpäin ja menestyneet. He kokevat velvollisuudekseen tukea kylien naisia näiden työllistymisessä.
Käytännössä NAUW toteuttaa Nepalin maaseudulla projekteja, joilla pyritään vahvistamaan naisten yrittäjyystaitoja. Maajärjestön tarjoama koulutus sisältää luku- ja kirjoitustaidon sekä laskennan alkeet. Koulutuksen pääpaino on erilaisten tuotteiden kuten pikkelssien, saippuan ja pesuaineen valmistamisessa. Tämän lisäksi koulutuksessa perehdytään tuotteiden markkinointiin sekä rahan säästämiseen ja lainaamiseen. Koulutuksen avulla naiset voivat myydä valmistamiaan tuotteita ja saada siten lisätuloa perheelle ja samalla löytää aktiivisen roolin yhteiskunnassa. Koulutus vahvistaa naisten itsetuntoa ja näiden uskoa omaan pärjäämiseensä.
Nepalin maajärjestön hallitus 2024: Leena Shrestha, Bina Maharjan, Subarna Keshari Maharjan, Ramita Suwal, Pratima Manandhar, Sunita Manandhar ja Nilanta Shakya. |
Sisarjärjestön organisoimaan kolmipäiväiseen ohjelmaan kuului seminaari, vierailut Chapagaunin ja Lubhun kyliin sekä työpaja.
Seminaari oli hieno yhdistelmä seremonioita, nepalilaista kulttuuria ja yhteistä asiaa – tunne-elämykset ja tieto yhdistyivät hienolla tavalla. Seminaarin avasivat NAUW:n pääsihteeri Subarna Keshari Maharjan ja puheenjohtaja Ramita Suwal. Heidän puheidensa jälkeen soitettiin Nepalin ja Suomen kansallislaulut, ja tilaisuuden kunniavieras, professori Lakshmi Keshari Manandhar sytytti seremoniallisen tulen. Heli Isohookana (Espoon-Kauniaisten Akateemiset Naiset ry.) kiitti suomalaisen delegaation puolesta Nepalin maajärjestöä vierailukutsusta ja vuosien hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi omat tervehdyksensä seminaarissa esittivät NAUW:n kunniajäsen Kamala Bajracharya, tehtaanjohtaja ja kauppakamarin puheenjohtaja Nabindra Dev Singh sekä paikallinen poliitikko ja järjestön neuvonantaja Shailendra Baijracharya.
Bal Raman Batika -montessorikoulun tytöt esittivät ihanan Ganesh-tanssin. |
Soolonumerona näimme hienon Kumari-tanssin. |
Lounaan jälkeen jatkoimme pidemmillä esityksillä. Heli Isohookana kertoi Nepal-projektin taustoista, siitä mistä kaikki alkoi ja missä nyt ollaan Suomen näkökulmasta. Christine Ek-Kommonen kertoi Suomen Akateemisten Naisten Liiton toiminnasta. Subarna Keshari Maharjan kertoi Nepalin maajärjestön toiminnasta ja Leena Shrestha kylien toiminnasta ja yhteistyöstä Suomen kanssa. Seminaaripäivä päättyi kuten oli alkanutkin: yhteisellä teehetkellä. Lisäksi kaikille vieraille luovutettiin muistoksi pieni buddhapatsas.
Heli Isohookana. Kuva: Marjatta Jomppanen |
Christine Ek-Kommonen |
Seuraavana päivänä vierailimme kahdessa kylässä Kathmandun ulkopuolella. Chapagaun oli ensimmäisiä kyliä, joita Suomen Akateemisten Naisten Liiton joulukeräyksillä tuettiin. Kylässä vierailimme Rijana Shresthan kotona. Shrestha valmistaa mm. saippuaa ja puhdistusaineita myyntiin. Hän omistaa yrityksen yhdessä miehensä kanssa. Shrestha korosti perheen tuen tärkeyttä työlleen: hänen poikansa ja yli 80-vuotias äitinsä kannustavat Shresthaa ja auttavat myös yrityksessä. Shrestha myös jakaa omaa osaamistaan kouluttamalla muita naisia ja näyttämällä heille omalla esimerkillään, että yrittäjyys on mahdollista.
Rijana Shrestha ja projektikoordinaattori Bina Maharjan esittelevät tuotteita vierailijoille. |
Lubhun kylässä 35 naista on aloittanut maajärjestön tarjoamassa koulutuksessa elokuussa 2024. Kylässä koimme hienon tervetuliaisseremonian, kun perinteisiin newari-mekkoihin pukeutuneet naiset antoivat meille kukkia ja maalasivat ”tikat”, punaiset täplät otsiimme merkiksi siunaamisesta. Kuulimme vierailullamme heidän saamasta koulutuksestaan ja lounastimme yhdessä. Lubhussa NAUW:lla on hyvät verkostot paikallisiin toimijoihin. Vaatetustehtaan johtaja Nabindra Dev Singh on luvannut projektille tehtaansa ylijäämäkankaita, joista naiset voivat valmistaa tuotteita omaan myyntiin. Koulutustilat maajärjestö sai paikalliselta insinöörien oppilaitokselta.
Lubhun kylän naisten vastaanotto oli lämmin. |
Lubhun kylän naiset ja heidän vieraansa. |
Vierailumme kolmantena päivänä tutustuimme työpajassa eri kylien opettajiin ja oppilaisiin, jotka kertoivat, miten koulutus on toteutunut heidän kylissään, mitä he ovat siitä oppineet ja miten he jatkavat tästä eteenpäin.
Työpajapäivän osallistujat. Kuva: NAUW |
Nepalin maajärjestö NAUW toimii hienosti ja tavoitteellisesti. Maajärjestöllä on vain viitisenkymmentä jäsentä, ja on todella kunnioitettavaa, että he tekevät kaiken vapaaehtoisvoimin. Tuloksia on tullut ja sana näistä onnistuneista koulutuksista on kiirinyt. Lubhuun oli 80 hakijaa, joista vain 35 voitiin ottaa mukaan. Kysyntää tällaiselle yrittäjyyskoulutukselle olisi siis huomattavasti enemmän kuin mitä NAUW pystyy nykyisellään tarjoamaan. Toimintaa ja sen kehittämistä varten tarvitaan resursseja: opettajia, toimitiloja, tarvikkeita jne.
Lämmin kiitos kaikille Akateemisille Naisille, jotka ovat tukeneet NAUW:n toimintaa. Toivottavasti saamme Nepalin Akateemiset Naiset jonain päivänä vastavierailulle Suomeen.
Teksti ja kuvat: Heli Isohookana