Arjen vuorovaikutuksesta päätöksentekoon: naiset rauhanrakentajina

Naisen mahdollisuudet edistää maailmanrauhaa ovat sekä rakenteellisia että hyvin arkisia. Rauha ei synny vain valtioiden välisissä neuvotteluissa, vaan myös kodeissa, työpaikoilla, yhteisöissä ja järjestöissä. Nainen voi vaikuttaa näihin kaikkiin tasoihin omalla toiminnallaan, valinnoillaan ja esimerkillään.

Hyvin usein aliarvostettu rauhanteko on arjen vuorovaikutus. Nainen voi rakentaa rauhaa kuuntelemalla, sovittelemalla ja vahvistamalla yhteisöjen luottamusta. Pienet teot kuten oikeudenmukainen kohtelu, empaattinen puhe ja kyky nähdä toisen näkökulma, leviävät ympäristöönsä ja luovat kulttuuria, jossa konflikteja ratkaistaan ilman väkivaltaa. Rauha alkaa siitä, miten kohtelemme toisiamme.

Naisia oli paljon mukana ns. laulavassa vallankumouksessa, joka toteutui Baltiassa vuosina 1987–1991. Tämä pitkä, rauhanomainen, kulttuurinen ja poliittinen liike johti Viron, Latvian ja Liettuan uudelleenitsenäistymiseen. Laulu oli keino ilmaista omaa identiteettiä ja vastarintaa ilman väkivaltaa.

Nainen voi edistää rauhaa koulutuksen ja osaamisen kautta. Vanha sanonta Kun koulutat naisen, koulutat koko kylän juontaa juurensa 1840–1880 lukujen ajattelijoiden sanontoihin. Ensimmäisiä lienee amerikkalainen kasvatusajattelija Catherine E. Beecher. Ajatus tuli esille myös 1800-luvun lopulla vanhana afrikkalaisena sananlaskuna. Kylä ei ole vain paikka. Se voi tarkoittaa yhteisöä, verkostoa, yhteistä tulevaisuutta tai kansakuntaa.

Koulutettu nainen vaikuttaa paitsi omaan elämäänsä myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimukset osoittavat, että naisten koulutustason nousu vähentää köyhyyttä, vahvistaa demokratiaa, edistää terveyttä ja ehkäisee konflikteja. Nainen, joka käyttää osaamistaan yhteiseksi hyväksi; opettajana, yrittäjänä, tutkijana tai poliittisena toimijana, rakentaa vakaampaa maailmaa.

Nainen, joka toimii aktiivisesti päätöksenteossa, rauhanneuvotteluissa ja kansalaisjärjestöissä lisää kestävien ratkaisujen todennäköisyyttä. Kun päätöksenteko heijastaa koko väestön kokemuksia, syntyy politiikkaa, joka huomioi sekä turvallisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ihmisoikeudet. Naiset ovat usein keskeisiä toimijoita myös ruohonjuuritason rauhanpyrkimyksissä.

Nainen edistää rauhaa taloudellisen itsenäisyytensä kautta. Kun naisilla on mahdollisuus omaan toimeentuloon, yhteiskunnat ovat vakaampia ja vähemmän alttiita väkivaltaisille konflikteille. Taloudellinen toimijuus antaa naiselle myös vaikutusvaltaa.

Rauha on sekä tekoja että asenteita. Nainen voi edistää maailmanrauhaa elämällä arvojensa mukaisesti: vahvistamalla oikeudenmukaisuutta, puolustamalla heikompia ja rakentamalla siltoja erilaisten ihmisten välille. Rauha ei ole abstrakti ihanne, vaan jokapäiväinen valinta, jonka nainen voi tehdä yhä uudelleen.

Aulikki Kuisma
II varapuheenjohtaja
Suomen Akateemisten Naisten Liitto