Julkaisemme VTM Satu Keiski-Tonin (Helsingin Akateemiset Naiset ry.) Suomen Akateemisten Naisten Liiton (SANL) vuosikokouksessa 28.11.2020 pitämän puheen kokonaisuudessaan tässä Akateemiset naiset -blogissamme, johon kaikki jäsenemme ovat tervetulleita tarjoamaan tekstejään koulutuksen ja työelämän tasa-arvosta. Lähetäthän tekstisi osoitteeseen: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.
Olen iloinen, että saan esitellä SANLin vuosikokouksessa Naisjärjestöjen Keskusliiton (NJKL) vaikuttamistyötä ja tulevan vuoden toimintalinjauksia.
Tämän vuoden lopussa tulee kuusi vuotta täyteen NJKL:n hallituksessa. Kaikki kiitos professori Helena Rannalle ja Siv Dahlin-Janssonille, jotka aikoinaan kannustivat hallitusehdokkaaksi.
Olen saanut toimia keskusliiton varapuheenjohtajana, työvaliokunnassa sekä viestintä-, vaikuttaminen ja kansainvälisen toimikunnan puheenjohtajana.
Työ on ollut innostavaa ja palkitsevaa. Loistavat ihmiset ja ajan hermolla toimiminen ovat imaisseet ja koukuttaneet.
NJKL:n asema Suomessa on viime vuosien aikana muuttunut merkittävästi. Keskusliitto on tullut näkyväksi.
Olenkin erityisen iloinen siitä, että minut on pyydetty jatkamaan viestintätoimikunnan puheenjohtajana. Näin akateemistenkin naisten yhteistyö on mahdollista jatkua NJKL:n ytimessä.
Liitto perustettiin vuonna 1911 nimellä Suomen Naisten Kansallisliitto.
Tämän vuoden lopussa tulee kuusi vuotta täyteen NJKL:n hallituksessa. Kaikki kiitos professori Helena Rannalle ja Siv Dahlin-Janssonille, jotka aikoinaan kannustivat hallitusehdokkaaksi.
Olen saanut toimia keskusliiton varapuheenjohtajana, työvaliokunnassa sekä viestintä-, vaikuttaminen ja kansainvälisen toimikunnan puheenjohtajana.
Työ on ollut innostavaa ja palkitsevaa. Loistavat ihmiset ja ajan hermolla toimiminen ovat imaisseet ja koukuttaneet.
NJKL:n asema Suomessa on viime vuosien aikana muuttunut merkittävästi. Keskusliitto on tullut näkyväksi.
Olenkin erityisen iloinen siitä, että minut on pyydetty jatkamaan viestintätoimikunnan puheenjohtajana. Näin akateemistenkin naisten yhteistyö on mahdollista jatkua NJKL:n ytimessä.
Liitto perustettiin vuonna 1911 nimellä Suomen Naisten Kansallisliitto.
Tavoitteena oli jo tuolloin vuonna 1911 vaikuttaa lainsäädäntöön, saada naiset mukaan komiteoihin ja päätöksentekoelimiin, politiikkaan ja edistää naisten oikeuksia avioliitossa.
Pykäliin oli kirjattu: sama palkka samasta työstä huolimatta työntekijän sukupuolesta
Varsin osuvat tavoitteet. Vieläkö joudumme odottamaan seuraavat 110 vuotta?
Tekemistä tasa-arvon eteen on vielä paljon, vaikka paljon on jo saavutettukin.
Vuonna 1919 eduskuntaan valittiin 19 naista eli naisten osuus oli 9,5 %. Viime eduskuntavaaleissa jo 93 naista eli 47 %.
Tänään Naisjärjestöjen Keskusliitossa on 66 jäsenjärjestöä ja yli 400 000 jäsentä!
Tämä lause avaa jo useita päätöksentekijöiden ja median ovia.
Suurimpia jäsenjärjestöjä ovat esimerkiksi suomen- ja ruotsinkieliset Martat, Sairaanhoitajaliitto, Naisten Kartano.
Nykyisin varsin pieniäkin, nuoria yhdistyksiä on liittynyt jäseneksi. Yhteistyökumppanuutta ja näkyvyyttä etsitään vaikutusvaltaisen keskusliiton kautta. Esimerkiksit SYLI ry, Tunne rintasi ry, Korento ry, Kaivos- ja kaivannaisalalla toimivien naisten yhdistys WIMFinland, Vaasan somalinaiset.
Voidaankin kysyä, onko järjestökenttä murroksessa eikä ainoastaan koronan myötä. Hakeutuvatko ihmiset läheiseksi tuntemiinsa ns. yhden asian liikkeisiin? Yhteisöllisyyden merkitys korostuu pienissä organisaatioissa. Ihmiset liittyvät yhdistyksiin, jotka tarjoavat tällä hetkellä myös läheisen, omanlaisen, omaakin asiaa koskettavan yhteisön puhtaan vaikuttamistyön sijaan.
NJKL:n toiminta-ajatuksena on:
Naisten aseman ja oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.
Toiminta on siis ihmisoikeusperusteista ja yhdessä kaikkien naisjärjestöjen kanssa.
Arvot ja toimintaperiaatteet ovat:
1. Sukupuolten tasa-arvo
2. Avoimuus ja yhdenvertaisuus
3. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton - sitoutumattomuus
4. Moniäänisesti yhteistyössä toimiva - moniäänisyys
5. Rohkeasti kantaa ottava
Vaikuttamistyö on laaja-alaista, monikanavaista; lausuntopyyntöjä, kuulemistilaisuuksia, tiedotteita, kannanottoja, julkilausumia, seminaareja, julkisen keskusteluun reagointia päivittäin ja viikoittain.
Noin kolme vuotta sitten NJKL asetti 7 hallitusohjelmatavoitetta vuosille 2019–2023.
Suurimpia jäsenjärjestöjä ovat esimerkiksi suomen- ja ruotsinkieliset Martat, Sairaanhoitajaliitto, Naisten Kartano.
Nykyisin varsin pieniäkin, nuoria yhdistyksiä on liittynyt jäseneksi. Yhteistyökumppanuutta ja näkyvyyttä etsitään vaikutusvaltaisen keskusliiton kautta. Esimerkiksit SYLI ry, Tunne rintasi ry, Korento ry, Kaivos- ja kaivannaisalalla toimivien naisten yhdistys WIMFinland, Vaasan somalinaiset.
Voidaankin kysyä, onko järjestökenttä murroksessa eikä ainoastaan koronan myötä. Hakeutuvatko ihmiset läheiseksi tuntemiinsa ns. yhden asian liikkeisiin? Yhteisöllisyyden merkitys korostuu pienissä organisaatioissa. Ihmiset liittyvät yhdistyksiin, jotka tarjoavat tällä hetkellä myös läheisen, omanlaisen, omaakin asiaa koskettavan yhteisön puhtaan vaikuttamistyön sijaan.
NJKL:n toiminta-ajatuksena on:
Naisten aseman ja oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.
Toiminta on siis ihmisoikeusperusteista ja yhdessä kaikkien naisjärjestöjen kanssa.
Arvot ja toimintaperiaatteet ovat:
1. Sukupuolten tasa-arvo
2. Avoimuus ja yhdenvertaisuus
3. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton - sitoutumattomuus
4. Moniäänisesti yhteistyössä toimiva - moniäänisyys
5. Rohkeasti kantaa ottava
Vaikuttamistyö on laaja-alaista, monikanavaista; lausuntopyyntöjä, kuulemistilaisuuksia, tiedotteita, kannanottoja, julkilausumia, seminaareja, julkisen keskusteluun reagointia päivittäin ja viikoittain.
Noin kolme vuotta sitten NJKL asetti 7 hallitusohjelmatavoitetta vuosille 2019–2023.
1. Tasa-arvon takapakki on pysäytettävä
2. Tasa-arvo lähtee kasvatuksesta
3. Työelämä tarvitsee tasa-arvotekoja
2. Tasa-arvo lähtee kasvatuksesta
3. Työelämä tarvitsee tasa-arvotekoja
4. Naisten hyvinvointi on tasa-arvokysymys
5. Tasa-arvoa urheiluun ja kulttuuriin
6. Tytöt ja naiset kehitysyhteistyön keskiöön
7. Naiset mukana kokonaisturvallisuudessa
5. Tasa-arvoa urheiluun ja kulttuuriin
6. Tytöt ja naiset kehitysyhteistyön keskiöön
7. Naiset mukana kokonaisturvallisuudessa
Lähes kaikki on kirjattu hallitusohjelmaan: perhevapaauudistus, samapalkkaisuustoimet, suostumuksen puute raiskauksen tunnusmerkiksi, translain uudistus sekä väkivallan vastaiselle työlle kohdistettava lisärahoitus, segregaatioon puuttuminen, aborttilainsäädäntö ja sukupuolivaikutuksen ennakkoarviointi kaikkien ministeriöiden toimialoille ja budjetointiin.
Väkivallan torjuntaohjelma, itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä, perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat tasaisemmin molempien vanhempien kesken, täysipäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja pienentäminen
Valtioneuvoston tavoitteena on aikaan saada Suomesta sukupuolten tasa-arvon mallimaa.
Työtä on edessä kuitenkin varsin paljon.
Väkivallan torjuntaohjelma, itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä, perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat tasaisemmin molempien vanhempien kesken, täysipäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja pienentäminen
Valtioneuvoston tavoitteena on aikaan saada Suomesta sukupuolten tasa-arvon mallimaa.
Työtä on edessä kuitenkin varsin paljon.
Viime viikon NJKL:n vuosikokous hyväksyi viisi toimintalinjausta, jotka perustuvat keskusliiton aiempiin strategisiin linjauksin, ajankohtaisiin tutkimuksiin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen
Tasa-arvon takapakki on pysäytettävä!
Tämä vaikuttamisviesti onkin mainiosti monistunut jo median pääotsikointiin.
Suomi ei ole tasa-arvon kärkimaa. Niin koronakriisi kuin populismi ja taantumukselliset arvot uhkaavat edelleen naisten asemaa niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa.
Tulevien vuosien harppaukset on oltava huimia, jos tavoitteena tasa-arvon kärkimaa:
Suomi junnaa edelleen 4. sijalla Euroopan tasa-arvoa mittaavan EIGEn indeksin perusteella Ruotsin, Tanskan ja Ranskan jäljessä. Eurooppalaisessa keskustelussa Suomi saa sapiskaa palkkatasa-arvon puutteesta, segregaatiosta, väkivallasta.
Työn ja perheen yhteensovittaminen on edelleen hankalaa. Naiset pitävät yli 90 % perhevapaista
Tämän vuoden indeksissä ei selvitetty Suomen pahinta ongelmaa perheväkivaltaa. Tulokset valmistuvat vasta vuonna 2022. Väkivaltakysymyksissä Suomi on sijoittunut aiemman selvityksen perusteella 27. sijalle - toiseksi viimeiseksi EU-maiden joukossa.
Suomi on räikeästi jakautunut miesten ja naisten aloihin. Koulutuksen suhteen Suomi on segregoitunein maa Euroopassa. Koulutusalojen ammatillinen jakautuminen on todellinen ongelma.
Naiset ovat aliedustettuina niin kuntapäättäjien joukossa kuin pörssiyhtiöissä.
Maahanmuuttajanaisten euro on 62 senttiä suomalaismiehen eurosta. Vammaisten naisten euroa ei ole edes laskettu.
Hallitusohjelman toteutuksella on siis kiire ja tekoihin olisi myös resursoitava riittävästi.
Tasa-arvo vaatii tekoja!
Tasa-arvoasiainneuvottelukunnan TANEn kanssa on toteutettu Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -yhteishanke, joka käynnistyi jo viisi vuotta sitten nimellä 100 tasa-arvotekoa. Hanke on ylittänyt toden teolla odotukset. Tekoja on satoja.
Nyt tasa-arvotekoja toivotaan naisten johtajuuden, median ja teknologian aloilta.
Tänä syksynä olemmekin voineet kuulla jo varsin kattavia esityksiä suurilta suomalaisilta teknologiayrityksiltä esim. Nokia on käynnistänyt monipuolista ja laaja-alaista työtä, samoin mukana Wärtsilä, Valmet.
Väkivalta ja vihapuhe on lopetettava – naiset vapaiksi!
Suomi ei ole turvallinen maa naisille.
Väkivalta ja vihapuhe on Suomen suurin ihmisoikeusloukkaus. Kotonaolo ja etätyö ovat entisestään lisänneet parisuhdeväkivaltaa, jonka uhreista 80 prosenttia on naisia. Joka kolmas 15-vuotias on kokenut seksuaalista väkivaltaa
Vihapuheelle erityisen alttiita ovat nuoret naiset ja julkisuudessa toimivat naiset niin mediassa, kuin politiikassa, toimittajat ja tutkijat.
Vihapuheet ovat kunnianloukkauksia, ne heikentävät naisten turvallisuutta ja halua osallistua julkisuudessa keskusteluun tai vaikuttamiseen. Jopa 60 prosenttia tytöistä epäröi osallistua somekeskusteluun väkivallan pelossa
Nettiviha on uhka sananvapaudelle ja demokratialle.
Jokaisen naisjärjestön olisi lisättävä valmiuksia reagoida vihapuheen seurauksin ja vastattava populismin nousuun.
Aktiivisia toimia toivotaan kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisilta häirinnän lopettamiseksi. Myös turvakotien määrä tulisi kaksinkertaistaa ja lisätä matalan kynnyksen palveluita.
Naisjärjestöjen vahvuus on moninaisuus.
Liitossa on edustettuna naiset varsin laajasti: vammaiset naiset, maahanmuuttajanaiset, eri kieliryhmiin, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset sekä naiset eri koulutus, työ- ja kokemustaustoista.
Naisjärjestöt vaativat moninaisten naisten kuulemista ja osaamisen hyödyntämistä kaikessa päätöksenteossa. Avainasemassa tässäkin ovat jäsenjärjestöjen puheenjohtajat.
Naiset ratkaisevat vaalit 2021.
Liitto haluaa nostaa naisten roolin päätöksenteossa. Sama tavoite kuin jo vuonna 1911.
Viestintäryhmä työstää kuntavaalitavoitteita ja suunnittelee parhaillaan vaalikampanjaa, jota järjenjärjestöt voivat hyödyntää.
Ehdokasasettelu, tasa-arvokysymykset ja naisten nostaminen kuntien johtotehtäviin ovat avainasemassa.
Onhan vain meidän kaikkien mielestä oikein, että puolet valtuutetuista olisi naisia _ nyt vain 40 prosenttia. Olisihan vain oikein, että puolet kunnanjohtajista on naisia. Nyt kunnanjohtajista naisia on vain joka neljäs, 25 prosenttia.
Verkostot, hyvä yhteistyö, lobbaus, nopea reagointi ovat vaikuttamisviestinnän perusta.
NJKL:ssä toimii nykyisin jäsenjärjestön johdon foorumi, jäsenjärjestöjen viestintäverkosto, viestintätapahtumat ja -koulutustilaisuudet viestinnän ammattilasille ja korkeatasoinen Tasa-arvoteot -foorumi, jonka puheenjohtajana istuu presidentti Tarja Halonen.
Tänään liitto on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, ajankohtainen viestijä, laaja-alaisesti verkostoitunut ja hyvä yhteistyökumppani, edelläkävijä digiloikassa ja koronasta huolimatta keskeinen vaikuttaja.
Se tukee jäsenjärjestöjä ja tuo esiin jäsenjärjestöjen hyviä käytäntöjä.
Avoimia webinaareja käynnistettiin ensimmäisenä jo maaliskuussa. Tuolloin esiteltiin jäsenjärjestöjen ainutlaatuista työtä huolehtia ruohonjuuritasolla omasta jäsenkunnasta heti kriisin puhjettua.
Syksyllä toteutui jo ensimmäinen kansainvälinen webinaari.
Naisjärjestöjen Keskusliitto ei todellakaan ole hyytynyt koronakriisin keskellä.
Pari vuotta sitten liitto onnistu nostamaan medianäkyvyyden aivan uudelle tasolle. Potentiaalisen medianäkyvyyden mainosarvo ylsi jopa 700 000 euroon. Liitto sai kaikkiaan 97 mediaosumaa kirjoitetuissa uutisissa Suomessa ja ulkomailla. Näiden lisäksi lukuisat television ajankohtaisohjelmat.
Nyt pohditaankin uudenlaista pop up -tyyppistä digitalisaatioon perustuvaa vaikuttamistapaa.
Rahoitus kasvoi 2019 ja vuonna 2020 se ylsi puoleen miljoonaan euroon. Parhaimmillaan toimiston väkeä on ollut yhteensä 10 sukupuolen tutkimuksen ja viestinnän asiantuntijoita.
Vaikuttamisen ja viestinnän suurimmat harppaukset on tehty viestinnän perusteiden mukaisesi: toimintaympäristön jatkuva seuranta, nopea reagointi, proaktiivinen toiminta, lobbauksen merkityksen ymmärtäminen ja mediayhteistyökumppanuus.
Tunnettuus on kasvanut, NJKL:n puoleen käännytään, liiton asiantuntijat otetaan mukaan niin lainvalmisteluun kuin toimikuntiin, NJKL:ltä kysytään neuvoa.
NJKL:n yhteistyökumppaneita ovat muun muassa:
Vuosi 2021 on naisjärjestöjen 110 v juhlavuosi.
Teemaksi on valittu yhteistyökumppanien Ylen, Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja Wihuri -säätiön kanssa:
Miksi naisjärjestöjen työ on tärkeää? Millainen Suomi olisi ilman tätä työtä?
Miksi järjestöt ovat korvaamattomia pilareita suomalaisessa yhteiskunnassa ja miksi naiset hoitavat paljon yhteiskunnallisia tehtäviä.
Naisjärjestöt ovat muutakin kuin tavoitteiden edistämistä ideasta laiksi. Naisjärjestöt ovat paikkoja ihmisten kokoontumiselle ja perustuksia ihmisten väliselle jatkuvalle kanssakäymiselle. Ne vahvistavat parhaimmillaan ihmisten sosiaalisia suhteita ja antavat mahdollisuuden verkostoitua sekä vahvistaa rivejä.
Juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimii Riikka Vacker ja professori Aura Korppi-Tommola kirjoittaa parhaillaan viime vuosikymmenen historiikkia.
Juhlavuotta juhlitaan koko vuoden ajan: teemaseminaareja, webinaareja, somekampanjoita tiiviissä yhteistyössä.
Merkitys on tasa-arvon kiihdyttämisessä ei vain saavutusten ihailussa.
Juhlatilaisuus on Hanasaaressa toukokuun alussa ja pohjoismaisten naisjärjestöjen kesken tavataan syksyllä 2021. Syksyn teema on naiset ja vihapuhe.
Kiitos kaikille kuulijoille, kiitos akateemisille naisille!
SANLin vuosikokouksessa 28.11.2020
Satu Keiski-Toni
satu.keiski(a)gmail.com
Tämä vaikuttamisviesti onkin mainiosti monistunut jo median pääotsikointiin.
Suomi ei ole tasa-arvon kärkimaa. Niin koronakriisi kuin populismi ja taantumukselliset arvot uhkaavat edelleen naisten asemaa niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa.
Tulevien vuosien harppaukset on oltava huimia, jos tavoitteena tasa-arvon kärkimaa:
Suomi junnaa edelleen 4. sijalla Euroopan tasa-arvoa mittaavan EIGEn indeksin perusteella Ruotsin, Tanskan ja Ranskan jäljessä. Eurooppalaisessa keskustelussa Suomi saa sapiskaa palkkatasa-arvon puutteesta, segregaatiosta, väkivallasta.
Työn ja perheen yhteensovittaminen on edelleen hankalaa. Naiset pitävät yli 90 % perhevapaista
Tämän vuoden indeksissä ei selvitetty Suomen pahinta ongelmaa perheväkivaltaa. Tulokset valmistuvat vasta vuonna 2022. Väkivaltakysymyksissä Suomi on sijoittunut aiemman selvityksen perusteella 27. sijalle - toiseksi viimeiseksi EU-maiden joukossa.
Suomi on räikeästi jakautunut miesten ja naisten aloihin. Koulutuksen suhteen Suomi on segregoitunein maa Euroopassa. Koulutusalojen ammatillinen jakautuminen on todellinen ongelma.
Naiset ovat aliedustettuina niin kuntapäättäjien joukossa kuin pörssiyhtiöissä.
Maahanmuuttajanaisten euro on 62 senttiä suomalaismiehen eurosta. Vammaisten naisten euroa ei ole edes laskettu.
Hallitusohjelman toteutuksella on siis kiire ja tekoihin olisi myös resursoitava riittävästi.
Tasa-arvo vaatii tekoja!
Tasa-arvoasiainneuvottelukunnan TANEn kanssa on toteutettu Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -yhteishanke, joka käynnistyi jo viisi vuotta sitten nimellä 100 tasa-arvotekoa. Hanke on ylittänyt toden teolla odotukset. Tekoja on satoja.
Nyt tasa-arvotekoja toivotaan naisten johtajuuden, median ja teknologian aloilta.
Tänä syksynä olemmekin voineet kuulla jo varsin kattavia esityksiä suurilta suomalaisilta teknologiayrityksiltä esim. Nokia on käynnistänyt monipuolista ja laaja-alaista työtä, samoin mukana Wärtsilä, Valmet.
Väkivalta ja vihapuhe on lopetettava – naiset vapaiksi!
Suomi ei ole turvallinen maa naisille.
Väkivalta ja vihapuhe on Suomen suurin ihmisoikeusloukkaus. Kotonaolo ja etätyö ovat entisestään lisänneet parisuhdeväkivaltaa, jonka uhreista 80 prosenttia on naisia. Joka kolmas 15-vuotias on kokenut seksuaalista väkivaltaa
Vihapuheelle erityisen alttiita ovat nuoret naiset ja julkisuudessa toimivat naiset niin mediassa, kuin politiikassa, toimittajat ja tutkijat.
Vihapuheet ovat kunnianloukkauksia, ne heikentävät naisten turvallisuutta ja halua osallistua julkisuudessa keskusteluun tai vaikuttamiseen. Jopa 60 prosenttia tytöistä epäröi osallistua somekeskusteluun väkivallan pelossa
Nettiviha on uhka sananvapaudelle ja demokratialle.
Jokaisen naisjärjestön olisi lisättävä valmiuksia reagoida vihapuheen seurauksin ja vastattava populismin nousuun.
Aktiivisia toimia toivotaan kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisilta häirinnän lopettamiseksi. Myös turvakotien määrä tulisi kaksinkertaistaa ja lisätä matalan kynnyksen palveluita.
Naisjärjestöjen vahvuus on moninaisuus.
Liitossa on edustettuna naiset varsin laajasti: vammaiset naiset, maahanmuuttajanaiset, eri kieliryhmiin, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset sekä naiset eri koulutus, työ- ja kokemustaustoista.
Naisjärjestöt vaativat moninaisten naisten kuulemista ja osaamisen hyödyntämistä kaikessa päätöksenteossa. Avainasemassa tässäkin ovat jäsenjärjestöjen puheenjohtajat.
Naiset ratkaisevat vaalit 2021.
Liitto haluaa nostaa naisten roolin päätöksenteossa. Sama tavoite kuin jo vuonna 1911.
Viestintäryhmä työstää kuntavaalitavoitteita ja suunnittelee parhaillaan vaalikampanjaa, jota järjenjärjestöt voivat hyödyntää.
Ehdokasasettelu, tasa-arvokysymykset ja naisten nostaminen kuntien johtotehtäviin ovat avainasemassa.
Onhan vain meidän kaikkien mielestä oikein, että puolet valtuutetuista olisi naisia _ nyt vain 40 prosenttia. Olisihan vain oikein, että puolet kunnanjohtajista on naisia. Nyt kunnanjohtajista naisia on vain joka neljäs, 25 prosenttia.
Verkostot, hyvä yhteistyö, lobbaus, nopea reagointi ovat vaikuttamisviestinnän perusta.
NJKL:ssä toimii nykyisin jäsenjärjestön johdon foorumi, jäsenjärjestöjen viestintäverkosto, viestintätapahtumat ja -koulutustilaisuudet viestinnän ammattilasille ja korkeatasoinen Tasa-arvoteot -foorumi, jonka puheenjohtajana istuu presidentti Tarja Halonen.
Tänään liitto on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, ajankohtainen viestijä, laaja-alaisesti verkostoitunut ja hyvä yhteistyökumppani, edelläkävijä digiloikassa ja koronasta huolimatta keskeinen vaikuttaja.
Se tukee jäsenjärjestöjä ja tuo esiin jäsenjärjestöjen hyviä käytäntöjä.
Avoimia webinaareja käynnistettiin ensimmäisenä jo maaliskuussa. Tuolloin esiteltiin jäsenjärjestöjen ainutlaatuista työtä huolehtia ruohonjuuritasolla omasta jäsenkunnasta heti kriisin puhjettua.
Syksyllä toteutui jo ensimmäinen kansainvälinen webinaari.
Naisjärjestöjen Keskusliitto ei todellakaan ole hyytynyt koronakriisin keskellä.
Pari vuotta sitten liitto onnistu nostamaan medianäkyvyyden aivan uudelle tasolle. Potentiaalisen medianäkyvyyden mainosarvo ylsi jopa 700 000 euroon. Liitto sai kaikkiaan 97 mediaosumaa kirjoitetuissa uutisissa Suomessa ja ulkomailla. Näiden lisäksi lukuisat television ajankohtaisohjelmat.
Nyt pohditaankin uudenlaista pop up -tyyppistä digitalisaatioon perustuvaa vaikuttamistapaa.
Rahoitus kasvoi 2019 ja vuonna 2020 se ylsi puoleen miljoonaan euroon. Parhaimmillaan toimiston väkeä on ollut yhteensä 10 sukupuolen tutkimuksen ja viestinnän asiantuntijoita.
Vaikuttamisen ja viestinnän suurimmat harppaukset on tehty viestinnän perusteiden mukaisesi: toimintaympäristön jatkuva seuranta, nopea reagointi, proaktiivinen toiminta, lobbauksen merkityksen ymmärtäminen ja mediayhteistyökumppanuus.
Tunnettuus on kasvanut, NJKL:n puoleen käännytään, liiton asiantuntijat otetaan mukaan niin lainvalmisteluun kuin toimikuntiin, NJKL:ltä kysytään neuvoa.
NJKL:n yhteistyökumppaneita ovat muun muassa:
- Tasa-arvolain neuvottelukunta
- Naisjärjestöt yhdessä – Nytkis
- Eduskunnan naisverkosto
- SITRAn johtamiskoulutus
- Maanpuolustuksen neuvottelukunta MONK
- THL:n tasa-arvotiedon keskuksen asiantuntijaryhmä
- LUMA-keskuksen Suomi-verkosto
- We all Finland – hankkeen kumppanuusverkosto HY, Hanken Jyväskylän yo:n kauppakorkeakoulu.
- Suomen UN Womenin 1325-verkosto
Vuosi 2021 on naisjärjestöjen 110 v juhlavuosi.
Teemaksi on valittu yhteistyökumppanien Ylen, Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja Wihuri -säätiön kanssa:
Miksi naisjärjestöjen työ on tärkeää? Millainen Suomi olisi ilman tätä työtä?
Miksi järjestöt ovat korvaamattomia pilareita suomalaisessa yhteiskunnassa ja miksi naiset hoitavat paljon yhteiskunnallisia tehtäviä.
Naisjärjestöt ovat muutakin kuin tavoitteiden edistämistä ideasta laiksi. Naisjärjestöt ovat paikkoja ihmisten kokoontumiselle ja perustuksia ihmisten väliselle jatkuvalle kanssakäymiselle. Ne vahvistavat parhaimmillaan ihmisten sosiaalisia suhteita ja antavat mahdollisuuden verkostoitua sekä vahvistaa rivejä.
Juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimii Riikka Vacker ja professori Aura Korppi-Tommola kirjoittaa parhaillaan viime vuosikymmenen historiikkia.
Juhlavuotta juhlitaan koko vuoden ajan: teemaseminaareja, webinaareja, somekampanjoita tiiviissä yhteistyössä.
Merkitys on tasa-arvon kiihdyttämisessä ei vain saavutusten ihailussa.
Juhlatilaisuus on Hanasaaressa toukokuun alussa ja pohjoismaisten naisjärjestöjen kesken tavataan syksyllä 2021. Syksyn teema on naiset ja vihapuhe.
Kiitos kaikille kuulijoille, kiitos akateemisille naisille!
SANLin vuosikokouksessa 28.11.2020
Satu Keiski-Toni
satu.keiski(a)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti