Asuuko viisaus vain miehissä, kysytään HS:n pääkirjoituksessa 30.5 2011. Kysymyksen taustana on tieto, että kun Oral Hammaslääkäreiden toimitusjohtaja Marina Vahtola eroaa tehtävästään yhtiön toimitusjohtajana, ei yhdessäkään suomalaisessa pörssiyhtiössä enää ole johdossa naista.
Viime viikolla pääkaupunkiseudun akateemisten naisten yhdistysten yhteisessä seminaarissa oli aiheena Kympin tytöt johtajina. Kolmen luennoitsijan sanoma oli HS:n pääkirjoituksen suuntainen; naisen tie johtoon on pitkä ja kivikkoinen.
Julkishallinnossa ja politiikassa naisia on nimitetty johtotehtäviin, mutta todellisesta tasa-arvosta ollaan vielä kaukana. Hyvä esimerkki oli seminaarin yhden luennoitsijan kertoma tapaus: tieteellisen konferenssin viidestäkymmenestä luennoitsijasta yksi oli nainen! Tieteellisestä pätevyydestä ei taatusti ollut kysymys, sillä naiset ovat jo nyt keskimäärin miehiä paremmin koulutettuja. Todennäköisemmin kyseessä on se, mihin HS viittaa pääkirjoituksessaan, asennevamma, joka tuntuu olevan erikoisen syvällä Suomessa.
Vielä ongelmallisempi on tilanne yritysmaailmassa. Siellä vallitsee edelleen kulttuuri, joka suosii miehiä johtoa valittaessa. Käytäntöä voidaan puolustella jopa sillä, että valintojen perusteena on henkilökohtainen pätevyys. Mutta kun pätevyyden kriteerit nousevat miehisestä organisaatiokulttuurista, veljesverkosto osaa nimetä sopivan johtajan jo ennen kuin varsinainen hakuprosessi edes käynnistyy.
HS:n pääkirjoituksen mukaan naisten nostaminen ylimmille paikoille laajentaisi yritysten rekrytointipohjaa. ja auttaisi hahmottamaan maailmaa nykyistä laajemmasta näkökulmasta. Sama koskee luonnollisesti myös julkishallintoa, jossa suuri osa akateemisen koulutuksen saaneista tällä hetkellä työskentelee.
Suomen Akateemisten Naisten Liitto on tänä vuonna panostanut erityisesti nuorten naisten ongelmallisten työtilanteiden esiintuomiseen. Se on tärkeä painopistealue, mutta tarvitaan muutakin. SANL:n tulee seurata naisten urakehitystä. Ei riitä että hyvin koulutettu nainen saa työn, hänelle täytyy myös taata samat uralla etenemismahdollisuudet kuin miespuolisille kollegoille.
Meidän tulee verkottua, selvittää mitä osaamista on niin nykyisissä kuin potentiaalisissa jäsenissä, tukea toisimme. Hyvä veli -verkostoja ei pidä lähteä jäljittelemään, mutta osaavat kanssasisaret ansaitsevat tuen. Ei ole yhteiskunnan eikä yksilön etujen mukaista että kympin tytöt häviävät kilpailussa kasin pojille.
Marja Liisa Toivanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti