maanantai 9. marraskuuta 2020

Selviytymistarina syrjäytymisestä ja koulutuksen voimasta

Tara Westover syntyi idaholaiseen mormoniperheeseen syyskuussa 1986. Perheessä oli viisi tai kuusi poikaa ja kaksi tytärtä, Tara koko joukon nuorimpana. Isä on perheen hallitseva hahmo, joka selkeästi määrää kaiken. Isä ei arvosta lukemista eikä kouluja. Perheessä on Raamattu ja muutamia muita kirjoja, mutta lapset eivät saa mennä kouluun. Äiti opettaa heitä kotona lukemaan, kirjoittamaan ja hieman laskemaan, mutta siinä kaikki suunnilleen onkin. Isälle pahin uhka on ”liittovaltion miehet”, jotka saattavat jonain päivänä tulla piirittämään heidän taloaan ja ampua heitä. Sitä varten perheen on jatkuvasti oltava valmiina pakenemaan vuorille. Isä ei tunnu hyväksyvän minkäänlaisia varovaisuustoimia, joilla voisi estää onnettomuuksia, koska Herra suojelee niitä, jotka häneen turvaavat. Siksi esimerkiksi sairaaloihin ei mennä edes pää kainalossa, lääkkeet ovat paholaisen juonia eikä isän rakennustyömailla käytetä minkäänlaisia turvalaitteita.

Äiti on kotoisin täysin erilaisesta perheestä kaupungista, mutta on näköjään päättänyt alistua kaikkeen, mitä hänen miehensä haluaa, aina ammattia myöten. Äiti tuntee yrtit ja osaa valmistaa niistä parantavia sekoituksia, ja isä keksii, että hän voi ruveta toimimaan kätilönä. Äiti ei halua, mutta alkaa kuitenkin kulkea paikallisen itseoppineen kätilön mukana. Hän ei pidä työstä lainkaan ja pelkää tekevänsä virheitä, mutta jatkaa kuitenkin. Kuitenkin jossain äidin sisällä asuu kapinallinen, joka silloin tällöin pääsee näkyviin kuin vahingossa. Hän ilmeisesti toivoo nuorimmalle tyttärelleen toisenlaista elämää jossain muualla.

Tätä kirjoittaessani olen kuunnellut kirjaa vasta noin neljä-viisi tuntia. Tara on 16-vuotias ja perheen ilmapiiri on ahdistava. Vanhimmat pojat ovat lähteneet kotoa riitaannuttuaan isän kanssa, mutta yksi heistä, Shawn, on tässä vaiheessa palannut takaisin. Hänellä ja Taralla on erikoinen suhde. Toisaalta Tara on pikkusisko, jota Shawn suojelee ja rakastaa, mutta toisaalta hänen oma henkinen tasapainonsa on heikko. Hän saa suunnattomia raivonpuuskia, kiusaa ja pahoinpiteleekin Taraa ja vahtii tämän pukeutumista, meikkaamista ja menemisiä. Tara on puolestaan loputtoman valmis antamaan veljensä hirveimmätkin teot anteeksi ja uskoo aina olevansa pohjimmiltaan itse syypää osakseen tulleeseen kohteluun.

Sen verran tiedän jatkosta, että Tara lopulta pääsee lähtemään kotoaan opiskelemaan. Romaani on nimittäin omaelämäkerrallinen ja kirjailija on suorittanut Utahissa Brigham Youngin yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon pääaineenaan historia. Sen jälkeen hän sai stipendin, jonka avulla pääsi opiskelemaan Cambridgen yliopiston Trinity Collegeen, josta valmistui vuonna 2014. 

Kirjaa voisi lukea karmivana kuvauksena ahdasmielisestä uskonnollisuudesta ja perheväkivallasta, mutta mielestäni sen tärkein anti korostaa koulutuksen merkitystä. Opillista sivistystä vastustava isä on toivoton jäärä, joka näkee kaiken yhteiskuntaa edustavan uhkana ja vihollisena. Kuullessaan, että autoilijoille aiotaan tehdä turvavyöpakko, hän halveksii ”länsirannikon liittovaltion miehiä, jotka kuvittelevat voivansa tuoda sosialistisia aatteittaan Idahoon” – ja repii autostaan turvavyöt irti. (Epäkunnioittavasti tuli mieleeni kysymys, mahtaako hän edes tietää, mitä sosialismi on.) Hänen lempisanojaan on illuminaatti, johon kuuluvat kaikki, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan. Piti oikein sanakirjasta tarkistaa, mitä illuminaatti tarkoittaa, ja sehän on salaliiton jäsen.  Jotenkin tuli tunne, että tämän kirjan myötä aloin hieman ymmärtää sitä, miksi presidentti Trumpin kannatus Yhdysvalloissa on ollut niin vankkaa. Syrjäseudulla kasvaminen ja kritiikitön jästipäisyys yhdistettynä tiedon puutteeseen luovat hyvän pohjan erilaisille salaliittoteorioille ja vihollisten näkemiseen kaikkialla. Kirja on ilmestynyt vuonna 2018, ja se tuntuu etenkin nyt USA:n presidentinvaalien aikaan erityisen ajankohtaiselta.

Marketta Holopainen
Lappeenrannan Akateemiset Naiset ry.

Tara Westover: Opintiellä (Tammi, 2020)
(Äänikirjan kuunteluaika 13 t 10 min)


Akateemisten Naisten ja Yrittäjänaisten yhteistyötä ideoimassa

Suomen Akateemisten Naisten Liiton työryhmät ovat tänä vuonna edistäneet uutterasti monenlaista kehittämistyötä järjestössämme. Digiosaamisen, työnhaun ja yrittäjyyden tuki -työryhmässä tartuttiin heti keväällä digiloikan haasteisiin ja laadittiin niistä vinkkilista paikallisyhdistyksillemme. Työryhmän syyskauden ensimmäisessä kokouksessa keskityimme yrittäjyyden tukemiseen. Siihen saimme tervetullutta ideointiapua Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Carita Orlandolta (kuvassa). Tunnin mittaisessa, lämminhenkisessä verkkokokouksessamme puhe pulppusi. Sain kirjattua talteen ainakin nämä seuraavat tiedot. Ehkäpä paikallisyhdistyksistämme nousee vielä lisääkin ideoita? 

Suomen Yrittäjänaiset ry.
(vuoteen 2012 asti Yrittäjänaisten Keskusliitto) perustettiin vuonna 1947 Helsingissä. Liiton muodostaa nykyään lähes 60 paikallisyhdistystä, joissa on jäseniä noin 5000. Yrittäjänaiset ovat tehneet aktiivista vaikuttamistyötä, minkä tuloksena on saatu aikaan esimerkiksi pientyönantajien palkanlaskentaohjelma palkka.fi, yrittäjän sairausvakuutuksen omavastuuajan lyhentyminen sekä YEL-kertymä yrittäjä-äidille äitiysloman ajalta. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen on ollut erityisen tärkeä kysymys Yrittäjänaisille, ja keväällä 2017 astui voimaan lakimuutos perhevapaakorvauksesta, joka vähentää työnantajan kustannuksia naispuolisen työntekijän perhevapaasta 2 500 eurolla. Hieno uudistus!

Keskustelimme Caritan kanssa paljon naisjärjestöjen tekemästä vaikuttamistyöstä, sillä valtakunnallisissa järjestöissä yhteiset viestit saadaan leviämään laajalle. Totesimme Akateemisilla Naisilla ja Yrittäjänaisilla olevan paljon yhteisiä intressejä tasa-arvoisen työelämän edistäjinä. Panostamme yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaaliteesien laadintaan sekä kampanjoimme kevään 2021 vaalien alla tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen puolesta. Tutkimuksissa on todettu, että sukupuoliroolit ja -odotukset muovautuvat jo ensimmäisten elinvuosien aikana ja että nuo samat mallit ohjaavat myöhemmin myös nuorten ammatinvalintaa. Tasa-arvoisen työelämän kannalta on tärkeää päästä purkamaan haitallisia sukupuolistereotypioita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tässä työssä kunnilla on keskeinen rooli.  

Pohdimme Caritan kanssa myös sitä, millaista yhteistyötä paikallisyhdistyksemme voisivat tehdä keskenään. Molemmilta järjestöiltä löytyvät paikallisyhdistykset seuraavilta paikkakunnilta: Heinola, Helsinki, Huittinen, Kajaani, Kemi, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rauma, Salo, Tampere, Turku ja Vantaa


Yhteiset keskusteluillat?
Akateemiset Naiset voisivat hyvin kutsua Yrittäjänaisten edustajat kertomaan urapoluistaan ja siitä, mitä yrittäjäksi lähteminen on heiltä edellyttänyt. Muita kiinnostavia yhteisten jäseniltojen teemoja voisivat olla start-upien tukeminen ja enkelisijoittaminen. 

Myös joukkorahoitusmallit nousivat työryhmän keskustelussa esiin. Esimerkkinä mainittiin Satu Silvon joukkorahoituskampanja, jolla hän pyrkii pelastamaan Helsingissä toimivan kasvisravintolansa. Olisko joukkorahoitusmallista apua myös monille muille koronan kuristamille pienyrityksille?  

Yritysvierailut? Akateemiset Naiset tekevät usein yritysvierailuja paikallisiin yrityksiin. Yrittäjänaisten kautta löytyisi helposti vinkkejä juuri naisten pyörittämistä yrityksistä. 

Maahanmuuttajien yrittäjyys? Pohdimme myös sitä, miten voisimme yhdessä tukea Suomeen muuttaneiden naisten yrittäjyyttä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton Auroras-verkosto tarjoaa työelämäaiheista yksilö- ja ryhmämentorointia, ja Auroras-ryhmiin toivotaan vierailevia asiantuntijoita, jotka voivat kertoa esimerkiksi omasta ammattialastaan, työnhaun eri kanavista, rekrytoinnista tai yrittäjyydestä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja Susanna Sulkunen on jo ilmoittautunut tähän vapaaehtoistehtävään kertoakseen Auroraksen osallistujille siitä, miten järjestöharrastus voi auttaa työllistymisessä. Carita Orlando lupautui mukaan myös kertomaan naisten yrittäjyydestä Suomessa. Upea juttu!

Susanna Sulkunen
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Vinkit Akateemisten Naisten digiloikkaan

Kun koronapandemia lopetti keväällä 2020 yleisötapahtumien järjestämisen monessa paikallisyhdistyksessämme, kokosimme Digiosaamisen, työnhaun ja yrittäjyyden tuki -työryhmässämme vinkkejä yhdistysten digiloikkaan. Pandemia toivottavasti väistyy nopeasti, mutta nämä vinkit kannattaa kantaa mukana senkin jälkeiseen aikaan. 


Akateemisten Naisten runopiiri kokoontuu kerran kuussa Zoomin välityksellä.

1. Kaikkea ei ole peruttu, toiminta voi jatkua

Paikallisyhdistysten kannattaa tarjota jäsenilleen säännöllisiä mahdollisuuksia verkkotapahtumiin, jotta jokainen jäsen saisi hänelle kuuluvan mahdollisuuden osallistua yhdistyksen toimintaan.

2. Harjoitellaan yhdessä nyt, osataan myöhemminkin

Yhdistyksessä voidaan aloittaa vaikkapa vain yhteisestä kahvihetkestä ja suunnitella siinä tulevia teemailtoja jäsenten kiinnostuksen mukaan.

Verkkotapahtumia tai ainakin etäosallistumismahdollisuutta kannattaa tarjota myös korona-ajan jälkeen, sillä elämäntilanteet vaihtelevat eikä osallistuminen paikan päällä aina onnistu myöhemminkään.

Jäsentapahtumia kuten kiinnostavia alustuksia voi myös taltioida vaikkapa yhdistyksen Facebook-sivulle (onnistuu sovelluksella, ei selaimella).

3. Kerrotaan yhdistyksen verkkotapahtumista kaikissa yhdistyksen viestintävälineissä

Ei ole ennenkuulumaton ajatus, että joku liittyisi yhdistyksen jäseneksi voidakseen osallistua yhdistyksen tarjoamiin kiinnostaviin verkkotapahtumiin. Levittäkää sanaa hienosta toiminnastanne!

4. Pidetään osallistumiskynnys matalana

Aika moni meistä on jo ennen koronaakin käyttänyt Skypeä ja Whatsappia. Niillä onnistuu vaikkapa hallituksen tai yhdistyksen lukupiirin ryhmäpuhelu helposti ilman että täytyy opetella välttämättä mitään uutta.

Zoomissa ja Teamsissä kokous onnistuu, jos kokoonkutsujalla on niissä oma tili valmiina. Kartoittakaa yhdistyksenne jäsenten resurssit: kuka voisi toimia koollekutsujana ja tapahtuman moderaattorina? Zoomin maksuton versio sallii 45 minuutin kokoontumisen, Teamsissä vastaavaa aikarajoitusta ei ole.

Gmailin käyttäjät voivat kokoontua myös nykyään suoraan sähköpostilaatikosta löytyvällä Google Meet -alustalla.

5. Useimmat jäsentapahtumat onnistuvat verkossakin

  • Esitelmät
  • Lukupiirit
  • Keskustelupiirit
  • Yhdistyksen toiminnan esittely ja uuden suunnittelu yhdessä jäsenten kanssa

6. Uusia ideoita?

Järjestömme tarkoitus on edistää naisten työuraa, asemaa ja tasaarvoa. Valitaan myös kulttuuritapahtumien teemat sen mukaisesti.

  • Esitelmäkutsu tasa-arvotutkijoille
  • Lukupiirien kirjavalinnaksi edelläkävijöiden ja vähemmän tunnettujen
  • osaajien tarinat
  • Omat osaajat esiin: kutsukaa jäsenet kertomaan omasta työurastaan, sen varrella kohdatuista haasteista ja onnistumisista, kuka tai mikä auttoi eteenpäin, miten päätyi alalle jne.

Keksitkö muitakin vinkkejä? Jaa ne meidän kanssamme: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Susanna Sulkunen