lauantai 23. toukokuuta 2015

Aina vain automatisoidaan...

Helsingin aseman vessaankin pääsee pian vain kolikkoautomaatin avulla, kertoo HS pikku-uutisessaan 23.5.2015. Mistähän vielä voisi keksiä keinoja tehdä pienipalkkaisista työntekijöistä sosiaalitoimen asiakkaita tai ainakin lisäpäitä työnhakijoiden kasvavaan joukkoon?

Kävimme pari viikkoa sitten Englannissa ja Skotlannissa. Pienelläkin metroasemalla oli lipunmyyjä ja vielä toinen henkilö neuvomassa matkailijoita. Juniakin kuljettivat ihan aidot ihmiset, ei robotit.

Jostain lehdestä luin tänään, että osa lähijunien matkustajista pelkää matkustamista ilta-aikaan. Ei niinkään junissa, vaan asemilla. Lipunmyyjä toisi turvaa.

Kovin harvassa ovat Suomessa kahvilat, joissa ostos tuodaan pöytään ja likaiset astiat korjataan pois. Liikeyritys säästää siirtämällä kulunsa yhteiskunnalle, sillä toimeentulo- ja vuokratukeen ei tarvitse paljon lisätä, kun jo voidaan palkata kahvila-apulainen.

En periaatteessa vie ainakaan maaseudun ABC-ruokaloissa astioitani itse telineeseen ja odotan, että minua tultaisiin moittimaan. Olen ajatellut silloin kysyä, pitäisikö minun myös tulla keittiöön tekemään salaatti! Maalla nuoren on kaupunkialueitakin vaikeampaa saada työtä ja siksi en halua viedä työtilaisuutta. 

IKEA kertoo oikein seinällä ja ruoka ja kahvi ovat halvempaa siksi, että luotetaan itsepalveluun. Eli ei palkata ihmistä avuksi, vaikka erityisesti vanhukset ja monen lapsen kanssa liikkuvat sitä todella tarvitsevat. Olisin - ja uskon että moni muukin olisi - valmis maksamaan muutaman kymmensenttisen lisää annoksesta, jos tietäisin, että se tuo työpaikan jollekulle työttömälle. 

Marja Liisa Toivanen
Vantaan Akateemiset Naiset