Yhtiökokoukset kertovat paljon yrityskulttuurista

Olen jo pari vuotta keväisin kiertänyt pörssiyhtiöiden yhtiökokouksia, joten tätä voisi sanoa jo jokakeväiseksi harrastuksekseni.

Olen hajauttanut suorat osakeomistukseni reiluun kymmeneen yhtiöön ja kahteen indeksirahastoon. Tavoitteeni on ollut mennä suomalaislähtöisiin yhtiökokouksiin paikan päälle, vaikka etänä osallistuminenkin olisi mahdollista.

Yhtiökokousten mielenkiintoisin osuus on toimitusjohtajan katsaus, joskus myös hallituksen puheenjohtajan puheenvuoro. Muuten kokoukset ovat hyvin vakiomuotoisia yhtiöstä toiseen.

Monimuotoisuus näkyy, mutta ei vielä ylimmässä johdossa

Harmillisesti vain yhdessä seuraamassani yhtiössä on nainen toimitusjohtajana. Hallituksen puheenjohtajat ovat kaikki miehiä. Myönteistä taas on, että isojen pörssiyhtiöiden hallituksissa ovat nykyisin naiset hyvin edustettuina, sama koskee myös yritysten johtoryhmiä. Toki johtoryhmissä naiset usein johtavat tukifunktioita, mutta tämäkin on selvästi muuttumassa niin, että naisilla on isoja liiketoimintavastuita. Tämä edistänee naisten nousua tulevaisuudessa isommalla joukolla toimitusjohtajiksi. Nykyisistä toimitusjohtajista moni on ulkomaalainen, myös hallitusten kokoonpanot ovat hyvinkin kansainvälisiä.

Toimittuani itse vuosia mm. henkilöstöjohtajana olen tyytyväinen, että yhtä seuraamaani yritystä lukuun ottamatta henkilöstöjohtaja kuuluu yhtiön johtoryhmään. Henkilöstö nähdään siis tärkeänä tekijänä yrityksen menestykselle. Ja muutamissa yhtiöiden hallituksissa istuu henkilöjohtamisen ammattilaisia.

Yrityskulttuuri näkyy pienissä yksityiskohdissa

Yhtiökokoukset itsessään ovat kiinnostavia tilaisuuksia. Useat niistä ajoittuvat päiväaikaan, jolloin päivätyötä tekevien on hankala niihin osallistua. Paikalla olevat osakkeenomistajat ovatkin iäkkäämmästä päästä. Joku voisi kuvailla kokouksia myös puuduttaviksi, mutta olen eri mieltä.

Kokouksissa on vakiomuotoisuudesta huolimatta mielenkiintoisia mikroeroja, jotka viestivät itselleni yrityksestä kokonaisuutena sekä sen ja hallituksen tavasta toimia. 

Istuvatko hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kokouksen ajan ns. lavalla yleisön edessä, puhuvatko hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja suoraan paperista vai vapaamuotoisesti, kiittääkö hallituksen puheenjohtaja toimitusjohtajaa ja toimivaa johtoa menneestä vuodesta, esitteleekö toimitusjohtaja johtoryhmänsä.

Nämä pienet asiat kertovat hyvässä tilanteessa hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan toimivasta yhteistyöstä, sama koskee myös yrityksen johtoryhmää. Arvostus on luottamusta toisten tekemiseen ja luo kuulijalle tunteen vahvasta asioiden eteenpäin viennistä yhdessä. Vapaamuotoinen kertominen yrityksen tilanteesta luo kuulijalle tunteen, että voi luottaa yrityksen strategian toimintakelpoisuuteen.

Johtamisen tyyli ja geopolitiikka

Yhtä lailla on kiinnostavaa, mikä on toimitusjohtajien tapa kertoa menneestä vuodesta. Keskittyykö hän sisäisten asioiden / muutosten kuvaamiseen vai onko esitys rakennettu asiakas- tai markkinanäkökulmasta? Ja onko esitys rakennettu motivoimaan osakkeenomistajaa jatkamaan tai lisäämään omistustaan?

Hyvä markkinatilanteen analyysi luo tunteen, että toimitusjohtajalla on selvä tahtotila yrityksen suunnasta. Tämä synnyttää luottamusta osakkeenomistajalle kasvusta ja tuottavuudesta ja näin osakekurssin myönteisestä kehityksestä tulevaisuudessa.

Mielenkiintoista on myös seurata, miten hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja selviävät osakkeenomistajilta tulevista kysymyksistä. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa kaikki arvioivat sen merkitystä yrityksen menestymiselle, mikä antaa itsellekin monipuolisesti muita näkemyksiä normaalien median välittämien näkemysten lisäksi.

Yritysten geopoliittiset analyysit tuovat tunteen, että maailman tilanne ei ole niin synkkä kuin miltä se joskus uutisvirtoja seuratessa tuntuu. Yritysten ympärillä on ollut haasteita aina, mutta useimmiten ne ovat kuitenkin löytäneet ratkaisuja, joko lyhyemmällä tai pidemmällä aikavälillä

Yhtiökokoukset ovat myös kohtaamisia

Istuin kevään viimeisessä yhtiökokouksessa iäkkäämmän pariskunnan vieressä. Ehdimme ennen kokouksen alkua käydä läpi asuntomarkkinoita, soten toimivuutta, yritysten tilanteita ja kulttuurikokemuksia. Kokouksen päättyessä pariskunta totesi, että tapaamisiin ensi vuonna, samat istumapaikat! Kannustan siis kaikkia osakesijoittajia sisällyttämään pörssiyhtiöiden yhtiökokoukset kevätkalentereihinsa.

Tiina Mellas, KTM
Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen ja rahastonhoitaja

Kuulkaas sedät!

Tyttäreni opiskeli Kajaanin keskuskoulun musiikkiluokalla 1990-luvulla, ja olen tottunut käymään säännöllisesti tuon musiikkiluokan konserteissa. Ilokseni saatoin katsoa tämänkertaisen Kuulkaas sedät! -musikaalin maaliskuussa Kainuun Sanomien tarjoamana livelähetyksenä, vaikka en päässyt paikan päälle.

Kuulkaas sedät! -musikaalin lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset, haaveet, toiveet ja pelot. Musikaalin tehneet 20 oppilasta ovat käyneet koulua yhdessä seitsemän vuotta ja sinä aikana maailman ja heidän oman arkensa ovat mullistaneet koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Jo maailmantapahtumissa olisi tarpeeksi, mutta nuorten arkeen vaikuttavat kielteisesti monet muutkin tapahtumat – ja ne sedät.

Kolme tyttöä aloittaa kertomalla: ”Olen 13 vuotta ja olen kesälomareissulla suvun kanssa. Menen toisen tytön kanssa pellon poikki meren rantaan katsomaan suuria aaltoja.” Heidän perässään tulee kolme miestä, jotka kommentoivat heidän kehojaan ja pyytävät tulemaan heidän luokseen. Kertoja kertoo, miten hänessä herää raivo ja tarve suojella ystäväänsä.

Kerronta saa uuden sisällön, kun tarinan tyttö kertoo istuvansa sängyssä ja järkyttyneenä katsoo, kun se, johon hän luottaa eniten, käyttää häntä hyväksi. Hän kuvaa, miten hän antoi aina anteeksi, kunnes lopulta aikuisen tuella sai tehtyä tapahtuneesta rikosilmoituksen. Hän oli ylpeä itsestään pystyttyään tekemään sen.

Sitten tulee uusi tarina, jossa tyttö pohtii, että kuuluuko hän tänne. Häntä kiusataan ihonvärinsä vuoksi ja hän häpeää erilaista taustaansa, vaikka ei voi mitään omalle kulttuuritaustalleen.

Pian yleisö kuulee kahdesta listasta, joiden sanoista on jäänyt meihin jälkiä. Ensimmäinen lista alkaa sanoista, jotka ovat meille tytöille ja naisoletetuille surullisen tuttuja. (Tässä en halua toistaa niitä.) Nämä 13-vuotiaat tytöt joutuvat kokemaan niitä arjessaan jatkuvasti!

Mutta on olemassa myös toinen lista sanoista: kiitos, ole hyvä, anteeksi, rohkea, nätti ja rohkea, on ollut ikävä jne.

Kuulkaas sedät! -musikaali on hätkähdyttävä. Miten taitavia ja rohkeita nämä oppilaat ovat! Liikutuin syvästi esitystä kuunnellessani.

On tärkeää, että nuoria kuullaan. Mutta se yksin ei riitä. Tarvitaan tekoja, jotta nämä tarinat eivät toistu ja jotta seuraavien sukupolvien ei tarvitse enää kokea samaa. Me aikuiset olemme vastuussa siitä, että suomalainen toimintakulttuuri muuttuu ja että ongelmatilanteisiin puututaan.

Koululuilla on työvälineitä, joilla edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kuten toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Ne sisältävät konkreetteja toimenpiteitä, joilla voidaan luoda ja ylläpitää ystävällistä ja toisia kunnioittavaa oppimisympäristöä. Rasismia ja kiusaamista ei pidä suvaita.

Nuorten itse kirjoittaman musikaalin ohjauksesta vastasi Eino Saari ja musiikin sovittamisesta ja harjoittamisesta Minna Tikkanen ja Mikko Ylönen. Toivon kaikkea hyvää Kajaanin keskuskoulun musiikkiluokan oppilaille ja opettajille.

Marja-Leena Haataja
Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen
Kajaanin Akateemiset Naiset ry.

J.k. Kuulkaas sedät! -musikaali esitetään vielä kerran tiistaina 5.5.2026. Sinne minäkin suuntaan. Syksyllä 2026 pääsen seuraamaan musiikkiluokan arkea jälleen hieman lähempää, kun lapsenlapseni aloittaa samalla luokalla.