torstai 2. helmikuuta 2023

Vinkkejä vaalipaneelin järjestämiseen

Vaalipaneelit ovat jälleen ajankohtainen teema, joten julkaisemme vuoden 2021 kunnallisvaalien alla julkaistut, Akateemisten Naisten paikallisyhdistyksille tarjotut vinkit uudelleen. Vaalipaneelin voi järjestää helposti  myös verkkotapahtumana. Kysymysten laadinnassa voi hyödyntää Liiton hallitusohjelmatavoitteita 2023 - 2027


******************************************************************************


Tänä keväänä tutustumme Liiton Torstai on toivoa täynnä -verkkokahveilla Vuoden Jäsentekopalkinnon 2020 saaneisiin toimintamuotoihin. Palkinnonsaajia oli neljä. Esittelemme palkinnonsaajat myös blogissamme. Tammikuun 2021 verkkokahveilla Espoon-Kauniaisten (EKAN) yhdistyksen puheenjohtaja Armi Westin jakoi EKANIN vinkkejä onnistuneen vaalipaneelin järjestämisestä. Kiitos, Armi! Muut tämän kevään kokontumiskerrat ovat: 4.2., 4.3., 1.4., 6.5. ja 3.6. Lisätietoja: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.

Kunnallisvaalit pidetään 18.4.2021, joten nyt on hyvä alkaa valmistella tätä helppoa paikallisen vaikuttamistyön tapaa ja ottaa yhteyttä puolueisiin. Tasa-arvo tehdään kunnissa!
Kuva: Armi Westin

Tässä Armi Westinin vinkit yhdistyksille:
  • On todella tärkeää olla ajoissa liikkeellä. Ennen vaaleja ehdokkaita pyydetään moniin tilaisuuksiin. Myös onnistunut tilavaraus onnistuu vain ajoissa.
  • Tilaa kannattaa etsiä esimerkiksi kirjastoista tai mainostilaa vastaan sopivan paikallisyrityksen tai oppilaitoksen tiloista. Mikäli koronarajoitukset jatkuvat, myös hybridimalli on mahdollinen. Tällöin vain pieni joukko on paikan päällä ja muut osallistuvat verkon välityksellä. IT-tukea kannattaa kysyä tilan tarjoavalta taholta. Tämäniltaisessa keskustelussa mainittiin myös mahdollisuus mennä jututtamaan puolueita yhdistysaktiivien voimin paikkakunnan torille. Liitossa selvitellään mahdollisen IT-tuen myöntämistä tilaisuuksiin.
  • Akateemisten Naisten kunnallisvaaliteesit ja taustaineistoa paneeliin saa Liitolta helmikuussa. Pyrimme nostamaan yhdessä kaikenikäisten naisten tasa-arvo-ongelmat keskusteluun ja ratkottavaksi. Kysymyksiä kannattaa pyytää etukäteen myös oman yhdistyksen jäseniltä.
  • Panelisteille on hyvä kertoa kysymykset ja sallittu puheenvuorojen pituus etukäteen. Kannattaa myös miettiä, edistäisikö tasa-arvoa se, että jokaisesta puolueesta kutsuttaisiin myös miesedustaja mukaan. Yksin naisten voimin emme saa muutosta aikaan. Sopivia panelisteja voi kysyä jokaisen puolueen valtuustoryhmän puheenjohtajalta. Huom. kaikki puolueet tulee kutsua tilaisuuteen jotta säilytämme puolueettomuutemme.
  • Paneelin vetäjän tulee olla sujuvasanainen ja napakka. Moni politiikko puhuu ummet ja lammet, jos siihen suodaan tilaisuus. Vetäjä kannattaa myös briifata tilaisuuden sisällöistä ja tavoitteista hyvin etukäteen.
  • Markkinointiin ei voi panostaa liikaa. Yhdistyksen somekanava ja jäsenkirjeet tavoittavat nykyiset jäsenet, mutta potentiaalisia uusia jäseniä kannattaa kosiskella paikallismedian ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta. Osallistujille kannattaa antaa myös yhdistyksen oma esite.
  • Kiitoskirjeillä voi jälkikäteen myös vielä kertoa yhdistyksestä ja kutsua mukaan toimintaan. Tilaisuudesta kannattaa kirjoittaa muistiin myös yhdistyksen someen juttu tai jos kyseessä on verkkotilaisuus, jakaa sen video, koska tällaiset tilaisuudet ovat erinomaista mainosta yhdistykselle myös vielä pitkään tilaisuuden jälkeenkin.

EKAN ry. on järjestänyt vaalipaneelin 2017 kunnallisvaalien ja 2019 eduskuntavaalien alla ja sai toimintamuodosta Vuoden Jäsentekopalkinnon 2020.

torstai 24. marraskuuta 2022

Vuoden jäsentekopalkinnot 2022

Suomen Akateemisten Naisten Liitto palkitsee vuosittain sellaisia paikallisyhdistysten luomia hyviä käytäntöjä, jotka auttavat Akateemisia Naisia järjestönä ja jotka kaikkien Akateemisten Naisten yhdistysten kannattaisi ottaa ohjelmaansa.

Vuoden 2022 palkinnonsaajat (á 250 euroa) ovat Helsingforsin, Meri-Lapin ja Vantaan yhdistykset. Lisäksi Espoon-Kauniaisten ja Lappeenrannan yhdistykset saivat kunniamaininnat (á 125 euroa).

Helsingfors palkittiiin laaja-alaisen tietoisuuden lisäämisestä yhteistyössä verkostokumppaneiden erityisasiantuntijoiden kanssa pidetyllä seminaarilla, johon oli mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Seminaarin aiheena oli kierrätystalous.

Meri-Lappi palkittiin vuosikokouksen pitämisestä Kemin Lumilinnassa, joka toteuttaa käytännössä kestävän kehityksen toimintatapoja. Näitä perusteluita voisivat muutkin jäsenyhdistykset käyttää hyväksi kokouspaikkoja valitessa.  Kestävän kehityksen teot ja tulevaisuuden rakentaminen ovat osa yhdistyksen "DNA:ta", mistä on osoituksena lukiolaisille yhdistyksessä sen perustamisesta saakka vuosittain jaossa oleva stipendi. Stipendi tuo Akateemisten Naisten toimintaa näkyväksi paikkakunnalla, yhdistää sukupolvia ja kannustaa nuoria naisia.

Vantaa palkittiin jäsenmääränsä kasvattamisesta. Yhdistyksen oman arvion mukaan tehtävässä onnistumista auttoi monipuolinen ohjelmatarjonta, ml. vaalipaneelien järjestäminen sekä aktiivinen tapahtumista tiedottaminen. Lisäksi jäsenistön toiveita on kuultu ja toteutettu säännöllisten jäsenkyselyiden avulla.

Kunniamaininnan saanut Espoon-Kauniaisten verkkotapahtumasarja MatkaUnelmia kutsuu kaikki Akateemiset Naiset ulkomaanmatkoille, jotka onnistuvat kotisohvalla istuen. Lappeenrannan yhdistys palkittiin kunniamaininnalla yhdistyksen Zoom-osaamisen harjoittamisesta. 

Palkintoehdotukset tulee jättää huhtikuun loppuun mennessä. Yhdistyksissä voi jo hyvin alkaa valmistella omaa vuoden 2023 palkintoehdotusta. Lisätietoja Liiton verkkosivuilta.

perjantai 4. marraskuuta 2022

Euroopan neuvosto: Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa

Tänään 4.11.2022 vietetään naisten palkkapäivää. Palkkapäivä kertoo, milloin naisten palkanmaksu laskennallisesti päättyy. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen tietoihin. STTK:n ja naisjärjestöjen vuodesta 2011 esilläpitämä päivä havainnollistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa Suomessa; toisin sanottuna laskennallisesti naiset työskentelevät loppuvuoden palkatta.

Palkkaepätasa-arvo on maailmanlaajuinen ongelma ja sen kitkentä tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, University Women of Europe (UWE) teki kesällä 2016 kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Peruskirja on Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus, jolla säädetään taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista. Kantelun otti tutkittavakseen Euroopan neuvoston puolueeton tutkintaelin, Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea.

Suomea koskevassa päätöksessään (2020) komitea totesi, että Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa. Naisten ja miesten välinen palkkaero (16 %) on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja palkkaeroa ylläpitävä koulutuksen ja työelämän segregaatio on vain syventynyt.

Edelleen komitea totesi, että Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen. Lisäksi tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.

Euroopan neuvoston ministerikomitea suositteli maaliskuussa 2021 Suomea arvioimaan uudelleen nykyiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään ja poistamaan sukupuolten välistä palkkaeroa sekä harkitsemaan sellaisten uusien toimenpiteiden hyväksymistä, jotka voivat saada aikaan mitattavissa olevaa edistystä kohtuullisessa ajassa. Suomen tulee raportoida tämän järjestökantelun täytäntöönpanosta osana loppuvuodesta 2022 annettavaa 18. määräaikaisraporttia. Raportin laatimisesta vastaa ulkoministeriö ja se tehdään yhteistyössä asian kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa ja myös kuullen työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä.

Euroopan neuvoston edellä mainittujen suositusten lisäksi Suomen tulisi vauhdittaa palkka-avoimuutta perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi. Vuonna 2018 tehdyssä selvityksessä todettiin, että palkka-avoimuuden kehittämisessä lainsäädännölliset toimet ovat ensisijaisia, koska ne koskevat myös kollektiivisopimusten ulkopuolelle jäävää osaa työmarkkinoita. Palkka-avoimuuden edistämiseen tarvitaan kuitenkin poliittista tahtoa, jota nykyisiltä päättäjiltämme ei ole kahdella hallituskaudella löytynyt. STTK:n teettämän kyselyn mukaan myönteisimpiä palkka-avoimuudelle ovat alle 35-vuotiaat (70 %) eikä suhtautumisessa ole juurikaan eroa miesten ja naisten välillä. Tässä on yksi lisäsyy nuorille aktivoitua ensi kevään eduskuntavaaleissa. Muutos on mahdollinen!


Susanna Sulkunen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi




tiistai 13. syyskuuta 2022

Suomen kielen opetusta ja ystävätoimintaa - Akateemiset Naiset Ukrainan naisten tukena

Kuva: Pexels

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 ja pakotti tuhannet ukrainalaiset pakenemaan kodeistaan. Suomen Akateemisten Naisten Liitto liittyi Suomen 1325 -verkoston vetoomukseen rauhan puolesta vielä samana päivänä. Naisten turvallisuuteen otettiin kantaa International Helvi Sipilä Seminarin yhteydessä maaliskuussa. Monet kansainväliset järjestöt alkoivat kerätä rahaa Ukrainan sisäisten ja muualle lähtemään joutuneiden pakolaisten avuksi, ja myös Akateemisten Naisten paikallisyhdistyksissä kannustettiin rahan ja arjen tarvikkeiden keräykseen pakolaisille. Kajaanin yhdistyksen puheenjohtaja Helena Aaltonen järjesti omana merkkipäivänään hyväntekeväisyyskonsertin Ukrainasta Sotkamoon tulleiden pakolaisten hyväksi. Lisäksi esimerkiksi Vantaalla Akateemiset Naiset olivat luottamustoimissaan mukana vaikuttamassa kaupungin järjestämään tukitoimintaan.

Turussa Akateemisilta Naisilta pyydettiin apua työväenopiston ja kaupungin järjestämän kielikurssin käytännön järjestelyihin, ja yhdistys onnistui rekrytoimaan kurssille toistakymmentä vapaaehtoisia apuopettajaa, muistelee Luetaan yhdessä -toiminnassa mukana oleva Heli Forssell.

Lahden Luetaan yhdessä -vapaaehtoiset kokivat yllätyksen huhtikuussa, kun tiistai-illan ryhmään saapui yllättäen 29 uutta ukrainalaista opiskelijaa. Alkoi vanhojen ja uusien vapaaehtoisten aktiivinen rekrytointi pika-aikataululla, samalla kun venäjää taitava ryhmän entinen oppilas hyppäsi apuopettajan ja tulkin rooliin. Lahden kolmen eri opetusryhmän vapaaehtoiset yhdistivät voimansa, ja luovivat äkillisen osallistujaryntäyksen läpi, kunnes tilanne tasaantui loppukeväästä. Nyt kiinnostusta on ollut jälleen syksyllä jatkuvia ryhmiä kohtaan, kertoo Kirsti Heikkilä, yksi vapaaehtoisista.

- Puoli vuotta on kulunut julman hyökkäyssodan alkamisesta. Suomeen tulleet pakolaiset saavat apua kansallisesta ja kuntien yllä pitämästä pakolaisavusta. Ystävän tukea ei varmasti ole pakolaisilla liikaa, joten Akateemisten Naisten Luetaan yhdessä- ja muu ystävätoiminta on arvokasta, muistuttaa Helena Aaltonen Kajaanista.

Vapaaehtoistyön haasteena on usein kohderyhmän tavoittaminen. Elokuun alkuun mennessä Suomeen on tullut yli 35 000 ukrainalaista. Oulun paikallisyhdistyksessä heitä tavoitellaan yhteistyössä Oulun vastaanottokeskusten tukiyhdistys ry:n Moninaisilla poluilla-hankkeen avulla, kertoo Liiton ja Oulun yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Jokikokko

Luetaan yhdessä -toimintaan kaivataan lisää vapaaehtoisia erityisesti Forssassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Turussa, Vantaan Hakunilassa ja Tikkurilassa sekä Helsingissä Töölössä, Pitäjänmäellä ja Vuosaaressa. Myös Zoom-etäryhmiin voi tarjoutua. Lisätietoja antaa verkoston asiantuntija Salla Tieva: salla.tieva(a)luetaanyhdessa.fi tai 045 872 3929.

Susanna Sulkunen
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Juttu on julkaistu alun perin Minervan numerossa 2/2022.

maanantai 12. syyskuuta 2022

Miten järjestöharrastus voi auttaa työllistymisessä?

Suomen Akateemisten Naisten Liitto tuo yhteen eri-ikäiset Suomessa asuvat koulutetut naiset, jotka haluavat viihtyä, verkostoitua ja vaikuttaa positiivisesti korkeakoulutuksen ja työelämän tasa-arvoon. Vastavalmistuneille jo opintojen aikaan harrastuksissa kerrytetty osaaminen ja monialainen verkosto ovat kultaakin arvokkaampia.


Tässä ylisukupolvisesta jäsentoiminnastamme nousseita hyötyjä:

Uudet ajatukset - Oletko kyllästynyt vatuloimaan työllistymistäsi yksin? Ryhmässä kokemuksia vaihtamalla ideoita löytyy aivan uudella tavalla. 

Uudet kontaktit - Mietityttääkö alanvalinta tai -vaihto? Haluaisitko tietoa jostain tietystä ammatista, josta sinulla ei ole vielä kokemusta? Haluaisitko kuulla kokemuksia mainosbrosyyrien sijasta suoraan heiltä, jotka työskentelevät tuossa ammatissa? Akateemisissa Naisissa on ammattilaisia useilta eri aloilta ja eri elämänvaiheesta. Tule tutustumaan meihin!

Uudet taidot - Haluaisitko monipuolistaa ansioluetteloasi? Luottamustehtävissä voit kartuttaa mm. johtamis-, organisoimis-, ongelmanratkomis-, viestintä- ja taloustaitoja, joita myös työnantajat arvostavat. Harrastuksesi voi olla paljon enemmän kuin vain yksi lisäviiva CV:ssä!

Uudet työllistymismahdollisuudet - Eivätkö avoimet hakemukset nappaa? Tarvitsisitko kontakteja unelmien työpaikkaasi? Akateemisissa Naisissa voit auttaa organisoimaan omalle paikallisyhdistyksellesi esimerkiksi yritysvierailun, jossa voit kerätä tietoja organisaatiosta työpaikkana samalla, kun tulet itse tutuksi ko. yritykselle. Yritysvierailun jälkeen tehty hakemus on paremmin räätälöity ja vaikeampi ohittaa.

Etänäkin onnistuu - Voit myös luoda kontakteja unelmatyöpaikkaasi haastattelemalla ko. organisaation edustajaa Liiton jäsenlehteen tai blogiin vaikkapa työelämän tasa-arvokysymyksistä. Edelleen voit tuoda omaa ammatillista osaamistasi esille Liiton blogissa sekä koulutus- ja tasa-arvopolitiikkaan kohdistuvassa vaikuttamistyössämme.

Mitä sinä lisäisit tähän listaan?

Kerro se meille: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Voit tutustua toimintaamme lähemmin osoitteessa https://akateemisetnaiset.fi.

Susanna Sulkunen


torstai 8. syyskuuta 2022

Terveiset Turusta: Kiittäen Suomen Akateemisten Akateemisen Naisten Liittoa kunniajäsenyydestä

Kuva: Mari Waegelein

Arvoisat akateemiset sisaret ja ystävät!

Voimme onnitella liittoamme eli meitä itseämme siitä, että Liittomme edelleenkin on elinvoimainen 100-vuotias, joka on ylittänyt suomalaisen naisen odotetun eliniän. Se on tällä hetkellä noin 83 vuotta kun miesten vastaava on noin 76 vuotta. Olen pohtinut syitä tähän eroon. Niitä on tietysti monia, mutta olisiko yksi syy kuitenkin se, että useimmat naiset tekevät työtä vuorotta ja montaa asiaa yhtä aikaa. Poikkeuksia tietysti on molemmissa sukupuolissa. Ihminen on myös fysiologisesti luotu liikkuvaksi ja raskaampiakin fyysisiä suorituksia tekemään. Todennäköisesti myös yhdessä muiden kanssa kuin yksin, ei ole voitu kaikesta suoriutua. Siksi kannankin yhä suurempaa huolta siitä, että teknisen kehityksen myötä meidät sidotaan yhä enempi istumaan television, tietokoneen ja muiden vempaimien ääreen. Vaikka aivokapasiteetin käyttäminen ja näppäily saattaakin lisätä aivojen ja käsien liikkeiden koordinaatiota ja vaikka verkon kautta voidaankin olla yhteydessä muihin ihmisiin ja oikeastaan koko maailmaan, on tällä kehityksellä myös huomattava määrä negatiivisia puolia.

Nyt sain sanottua sen mitä kolme vuotta 2010 - 2012 Liiton puheenjohtajana koetin viestittää siinä onnistumatta. Keskushallituksen kokouksissa oli niin paljon asioita, jotka keskittyivät niin oman liittomme kuin kansainvälisten liittojen taloudenhoitoon, strategioiden ja säännösten laatimiseen eli erilaiseen byrokratiaan, ettei yhteiskunnalliselle keskustelulle tai edes keskushallituksen jäsenten toisiinsa tutustumiseen, riittänyt aikaa.

Tietysti joku voisi sanoa, että mikset ole katsonut netistä, mutta siihenkin tarvitaan aikaa. Parhaiten tutustuin 8 vuotta liiton puheenjohtajana toimineeseen FM Riitta-Maija von Weissenberg - Hartialaan, jonka nimikin alusta alkaen tuntui tutulta.

Tutustuin silloiseen SANL:n varapuheenjohtajaan FM Carita Martiniin, tuolloiseen turkulaiseen Kvinnliga Akademiker i Åboland’in jäseneen pääasiassa autokyytien aikana kun menimme lauantaisin keskushallituksen kokouksiin tai saadessani häneltä tarvittaessa yösijan hänen muutettuaan Helsinkiin.

Rahastonhoitajaksi suostunut KL Sirkka Eurén (aik. Oksanen) entisenä turkulaisena ja äitini oppilaana lähestyi minua Turun vierailunsa yhteydessä, silloin kun suostuin I varapuheenjohtajasta liiton puheenjohtajaksi.

Vuoden 2009 lopulla oltiin pattitilanteessa, kun huolimatta siitä, että olin ensimmäinen varapuheenjohtaja en katsonut voivani, pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevana, ottaa puheenjohtajuutta vastaan. Kun puheenjohtajaehdokkaita ei ollut, tarvittiin kokous, jossa niin MML Ritva-Liisa Karvetti, VM Sirkka-Liisa Hollmén ja PhD Karmela Bélinki olivat pohtimassa, mistä saataisiin liitolle puheenjohtaja. Painostuksen alla suostuin saatuani Riitta-Maijalta lupauksen, että hän Helsingin seudulla asuvana hoitaisi toimistoa ja auttaisi 3 vuoden kauteni yli. Kyseinen tilanne aktivoi myös keskushallituksen ulkopuolisia akateemisesti korkeasti koulutettuja. Perustettiin Tulevaisuuden- ja Strategiatoimikunnat monen muun toimikunnan ohella. Onneksi huomasin viime tipassa vuosikokouksessa myös ehdottaa Riitta-Maijaa hallituksen jäseneksi, jolloin yhdessä toimiminen oli mahdollista. Liiton taloudellinen tilanne saatiin talouden hoidosta vastaavan Sirkan ja monen muun toimenpiteen johdosta kuntoon. Sen jälkeen tilanne muuttui niin, että puheenjohtajaksi haki kolme kokenutta eli keskushallituksen jäsen YTM, Huk Mirja Saarni Tampereen Akateemiset naiset ry:stä, Helsingin Akateemiset Naiset ry:n silloinen puheenjohtaja MuT Leena Tiitu ja Kvinnliga Akademiker i Helsingfors’in jäsen professori Helena Ranta, joka valittiin.

Turun Akateemisten Naisten yhdistyksen tilanne olikin hyvässä hallinnassa paitsi sen suhteen, että keskushallituksessa ei ollut yhtään turkulaista jäsentä. Tosin liiton viestintäkomiteaan on kuulunut VTM, psykologi Eila Puhakka, joka kunnostautui Luetaan yhdessä -verkostossa ja käynnisti Turun Auroras-toiminnan ensimmäisenä.

Turun yhdistyksen hallituksen jäsenistä mainittakoon jäsenrekisteriä hoitanut varapuheenjohtaja DI Helena Hallannoro ja aktiivinen hallituksen jäsen FM Aino Mansikkamäki, joka mm. vastasi Tarttoon suuntautuvasta matkastamme Viron akateemisten naisten vieraiksi. Ansiokkaasti Luetaan yhdessä -verkoston alkuvaiheen koordinoijana Turussa toimivien suomenkielen opetusta antavien yhdistysten välillä toimi PsL Päivi Lehtinen. Viron kirjallisuuskerhon muututtua kirjallisuuskerhoksi sitä veti Leena Lassander, kunnes Tuula Korhonen otti vastuun yhteensä 14 vuoden ajaksi. Hän valmistautui perusteellisesti kirjallisuuskerhossa käsiteltyihin teoksiin. Seniorikerhoa vetivät vuosia Liiton silloinen kunniapuheenjohtaja Ritva-Liisa Karvetti ja lääninasessori Pirjo-Riitta Auranen. Edelliset puheenjohtajat VT Tiina Aalto ja HLL Päivi Antila johtivat tarmokkaasti yhdistystä ja taloudesta on huolehtinut vankasti toisen polven jäsen rahastonhoitaja ekonomi Maija Euranto.

”Last, but not least” muistutan parista tärkeästä yhdistystemme ja liittomme elinkelpoisuuteen ja toimintamahdollisuuksiin vaikuttavista asioista. Meillä on monipuolista ohjelmaa sijoitettuna eri päiviin jokaisena kuukauden viikkona ja erilaisina aikoina päivällä sekä illalla. Meillä on aktiivinen ydinjoukko, jonka kontaktien perusteella saamme pro bono -asiantuntijaluentoja. Pyrkimyksemme on lisätä verkostoyhteyksiä monialaisella yhteistyöllä. Kiinnostuneet osallistujat ovat elintärkeitä innostavan toiminnan jatkumiselle.

Maritta Pohlsin Korkeasti koulutetut naiset: Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia (SKS 2013) - teoksessa kerrotaan vuosisadan ajan yhteiskunnan muutoksista, arvoista, teemoista ja tapahtumista, joissa olemme olleet mukana kansallisesti ja kansainvälisesti. Ihmeellistä on, että tarinamme sai alkunsa vuonna 1919 siitä, miten akateemiset naiset voisivat rakentaa maailmanrauhaa yhteisvoimin. Pohdinta ei ole sadan vuoden aikana menettänyt ajankohtaisuuttaan.

Ketään unohtamatta toivotan meille kaikille hyvää terveyttä. Kiitän kaikista kohtaamisista ja kokemuksista sekä kunniajäsenyydestäni. Olkaamme ylpeitä siitä, että liittomme 100 vuotta kestäneen taipaleensa aikana on selvinnyt eri lamavuosista ja että nykyisestä maailman menosta huolimatta seuraavillekin ikäpolville avautuu mahdollisuus Oppimiseen kaiken ikää.

Ritva Tammivaara, LKT, dos



torstai 1. syyskuuta 2022

Akateemiset Naiset tasa-arvon puolustajina: FM Riittamaija von Weissenberg-Hartiala (1941–2019)

Vuosituhannen vaihtuessa Liiton puheenjohtajaksi valittiin FM Riittamaija von Weissenberg-Hartiala. Ennen puheenjohtajakauttaan (2001–2009) von Weissenberg-Hartiala oli toiminut jo vuosia muissa Liiton ja Helsingin paikallisyhdistyksen luottamustehtävissä. Kansallisteatterin suunnittelupäällikkönä työskennellyt von Weissenberg-Hartiala ryhtyi vahvistamaan Suomen Akateemisten Naisten Liiton organisaatiota hiljalleen, aluksi oman päivätyönsä rinnalla ja vuodesta 2006 lähtien eläkkeellä ollessaan. Vaativan vapaaehtoistyön tueksi Liitolle palkattiin osa-aikaisia toimistosihteereitä ja myöhemmin kokopäiväinen työntekijä, jonka perehdyttämisestä von Weissenberg-Hartiala vastasi. Von Weissenberg-Hartiala uudisti Liiton hallinnon ja vahvisti Liiton muiden naisjärjestöjen kanssa tekemää vaikuttamistyötä. Riittamaijan perintö elää Liitossa edelleen, ja Akateemisten Naisten työ tasa-arvoisen koulutuksen ja työelämän puolesta jatkuu.

Tekijöiden joukko laajenee


Riittamaija von Weissenberg-Hartiala aloitti Liiton uudistamistyön tehostamalla Liiton luottamushenkilöiden työnjakoa. Liiton hallitus nimesi aikaisempaa useampia työryhmiä, joissa saatettiin keskittyä paremmin käsillä olevan yksittäisen teeman valmisteluun. Erillinen viestintäkomitea sai tehtäväkseen uudistaa Liiton visuaalisen ilmeen ja suunnitella Liitolle verkkosivut. 

Ammattikorkeakoulu-uudistus antoi Liitolle aiheen pohtia jäsenkriteereitä, ja vuonna 2012 Akateemisten Naisten jäsenyys avattiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneille naisille. Vuosikymmen myöhemmin Akateemisten Naisten jäsenyyteen riittää useimmilla paikkakunnilla jo alempikin ammattikorkeakoulututkinto.

Liiton vuosikymmenten varrella harjoittama stipendienjako oli vienyt Liiton luottamushenkilöiltä paljon aikaa, minkä vuoksi Liitolle päätettiin perustaa oma nimikkorahasto Suomen Kulttuurirahastoon. Nimikkorahaston peruspääomaksi siirrettiin vuonna 2007 Liiton silloisen stipendirahaston pääoma sekä Anna-Liisa Oksasen Liitolle testamenttaama huoneisto. Nimikkorahasto toimii edelleen ja tukee vuosittain taloudellisesti naisten tieteellistä työtä.

Tasa-arvokysymykset ja naisen aseman parantaminen


Tasa-arvokysymykset ja naisen aseman parantaminen olivat Riittamaija von Weissenberg-Hartialan asialistalla korkealla sijalla. Hän nosti Liiton puheenjohtajana säännöllisesti esille naisten asemaan liittyviä kysymyksiä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Liiton ydinaluetta olivat työelämän epätasa-arvo ja yliopistojen miehiä suosiva nimityspolitiikka. 

Riittamaija von Weissenberg-Hartiala muistutti puheenvuoroissaan, miten tärkeää tasa-arvon saavuttamiseksi oli vaikuttaa asenteisiin päiväkoti-ikäisistä ja perusopetuksen piirissä olevista aina opettajakoulutukseen ja oppikirjojen kirjoittajiin. Suomessa kaikilla oli yhtäläinen mahdollisuus jatko-opintoihin, mutta kaikilla ei ollut yhtäläisiä lähtökohtia. Tutkimustieto osoitti, että koulutus periytyy Suomessa hyvin vahvasti: korkeakoulutettujen vanhempien lapset hakeutuivat herkemmin korkeakouluihin ja olivat jo valmiiksi yhteiskunnallisesti verkottuneita. Edelleen von Weissenberg-Hartiala puhui naisten osuuden hitaasta kasvusta professorikunnassa ja harmitteli, miten naisten pääsy professorinvirkoihin oli jopa hidastunut 1990-luvulla yleistyneen kutsumenettelyn myötä. Tämä menettely salli päteväksi tiedetyn henkilön kutsumisen virkaan sen sijaan, että valinta tehtiin normaalin avoimen hakumenettelyn kautta.

Laajan yhteistyöpohjan avulla Liitolle tehtiin oma tasa-arvosuunnitelma vuonna 2006. Suunnitelma antoi suuntaviivat Liiton tasa-arvotyölle. Ohjelmassa nostettiin keskeisiksi vaikuttamisen aloiksi nuorten akateemisten naisten uraongelmat, lasikattoilmiö, tasa-arvoiseen työyhteisöön pyrkiminen, tasa-arvotyössä verkottuminen ja Vuoden Akateemisen Naisen nimeämisen mahdollisuus. Jokaisen viiden ohjelmakohdan alla oli lukuisia ehdotuksia toimenpiteiksi.

Vuonna 2008 Liitto nosti edelleen profiiliaan asiantuntijaorganisaationa ja jätti opetusministerille toiveen, että Liiton edustajia voitaisiin käyttää asiantuntijoina ja lausunnonantajina sellaisia muutoksia ja uudistuksia suunniteltaessa, jotka vaikuttavat koulutusta, erityisesti korkeakoulutusta koskevaan kehitykseen sekä akateemisesti koulutettujen naisten urakehitykseen yleensä työelämässä ja etenkin korkeakouluissa ja yliopistoissa.

Ensimmäinen lausuntopyyntö saapui jo parin kuukauden kuluttua. Lausunnon uudesta yliopistolaista valmisteli asiantunteva joukko: Helsingin yliopiston aikaisempi vararehtori, professori emerita Raija Sollamo, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan toiminnanjohtaja Aura Korppi-Tommola sekä Liiton aikaisemmat puheenjohtajat filosofian tohtori Karmela Bélinki, Turun kesäyliopiston rehtori emerita, filosofian lisensiaatti Seija Jumppanen, professori emerita Anja Tiilikainen-Piimies, hallitusneuvos emerita Marja Paavilainen, hallituksen jäsen, filosofian maisteri Leena-Maija Laurén ja Liiton puheenjohtaja von Weissenberg-Hartiala.

Yhteistyö muiden naisjärjestöjen kanssa


Riittamaija von Weissenberg-Hartiala aloitti Liiton puheenjohtajana uuden käytännön osallistumalla säännöllisesti Naisjärjestöjen Keskusliiton (NJKL) järjestämiin tilaisuuksiin seminaareista Naisten Laivoihin ja Kansainvälisen naisten päivän juhlintaan. Pian Liiton yhteistyöverkostoon kuuluivat Suomen Naisyhdistys, Naisteologit, Suomen liike- ja virkanaiset, Suomalainen naisliitto, Marttaliitto, NNKY-liitto ja NYTKIS sekä sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, opetusministeriö ja eduskunta.

Liiton tärkein yhteistyökumppani oli edelleen NJKL, jonka hallituksessa Liiton edustajina toimivat aikaisempi puheenjohtaja Sirkka-Liisa Hollmén ja vuodesta 2005 professori Aura Korppi-Tommola. Nykyisin Liittoa edustaa NJKL:n hallituksessa varatuomari Katarina Murto.

Liitto oli edelleen myös Unifemin (nyk. Suomen UN Women) jäsen. Vuonna 1999 keskushallitus laati Unifemille selvityksen toimista naisten koulutustilanteen parantamiseksi Peking +5 kansalaisjärjestöraporttia varten, ja sittemmin Liitto on ollut mukana jokaisessa YK:lle viiden vuoden välein kootussa järjestöraportissa.

Uudet kansainväliset avaukset: Helvi Sipilä -seminaarit ja pohjoismainen verkosto


Vuonna 2005 YK järjesti Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman kymmenvuotisjuhlan Commission on Status of Women (CSW) -kokouksen yhteydessä. Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Leena-Maija Laurén ehdotti, että Liitto perustaisi kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaaritradition YK:ssa vuosittain pidettävän CSW-kokouksen yhteyteen. Yhteistyökumppaneiksi löydettiin NJKL:n ja Suomen Unifemin lisäksi Naisjärjestöt yhteistyössä – NYTKIS ry. sekä NNKY-liitto. Ensimmäisessä Helvi Sipilä -seminaarissa teemana oli ”Valtaa naisten käsiin” (Power in Her Hands).

Toisen seminaarin teemana oli ”Tytöt luovat tulevaisuutemme” (Girls Shaping our Futures). ”Sukupuolten välisen tasa-arvon ja tasapuolisen koulutuksen ansiosta lisääntyy koko yhteiskunnan hyvinvointi, joten peruskoulutuksen tärkeyden korostamisen tulee kuulua myös akateemisten naisten toimintaan”, kirjoitti von Weissenberg-Hartiala Liiton vuosikertomukseen.

YK:n CSW-kokouksen yhteydessä vuonna 2012 järjestetyn seitsemännen Helvi Sipilä -seminaarin teema oli ”She says YES to Economic Empowerment”. NNKY-järjestöjen maailmanliiton World YWCAn ohjelmajohtaja Hendrica Okondo summasi puheenvuorossaan, että köyhyys on suurin este tyttöjen kouluttamiselle. Monet suomalaiset, kuten ministeri Tuula Haatainen, pääsihteeri Tanja Auvinen, professori Helena Ranta ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön erityisedustaja Eva Biaudet, ovat muiden alustajien ohella kertoneet näkemyksensä kansainväliselle kuulijakunnalle. Tähän päivään mennessä Helvi Sipilä -seminaareja on järjestetty jo 16 kertaa ja yhteistyö jatkuu edelleen.

2000-luvulla vahvistui myös Suomen, Norjan ja Ruotsin maajärjestöjen välinen yhteistyö. Ensimmäinen yhteistapaaminen järjestettiin Turussa vuonna 2008. Kokouksessa perustettiin yhteistyöverkosto KANN (Kvinnliga Akademikers Nordiska Nätverk), jonka yhtenä tavoitteena oli saada kuuluviin yhteinen pohjoismainen ääni IFUW:n ja UWE:n päätöksenteossa. Verkosto halusi myös korostaa korkeakoulutuksen merkitystä naisten ja tyttöjen koulutuksen hyväksi tehtävässä työssä. 2010-luvulla pohjoismainen verkosto laajennettiin koskemaan Itämeren alueen sisarjärjestöjä Liettuassa, Venäjällä ja Virossa. Syksyn 2022 Itämeren seminaaria emännöi Ruotsin maajärjestö.

Kunnioitettavan elämäntyön Liitossa tehnyt von Weissenberg-Hartiala jatkoi vielä kahden puheenjohtajakautensa jälkeen Liiton keskushallituksen sihteerinä ja seuraajansa dosentti Ritva Tammivaaran tukena. Vuosikokouksessa 2012 Liiton puheenjohtajaksi valittiin professori Helena Ranta. Kansainvälisistä tehtävistään tunnetulla Rannalla oli myös pitkä ja monipuolinen kokemus naisjärjestötyöstä. Hän oli toiminut mm. NJKL:n puheenjohtajana ja oli johtanut 2009–2010 ministe­ri Stefan Wallinin asettamaa Valtioneuvos­ton miesten ja naisten tasa-arvoselonteon selvitysryhmää, jonka tehtä­vänä oli arvioida kolmen edellisen halli­tuksen tasa-arvo-ohjelmien toteutumista ja tunnistaa mahdollisia uusia ongelmia. Myöhemmin 2010-luvulla Riittamaija von Weissenberg-Hartiala kutsuttiin Liiton kunniajäseneksi. Hän sai saman kunnian myös omassa paikallisyhdistyksessään. 

Susanna Sulkunen
Liiton toimitusjohtaja
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Lähde: Pohls, Maritta 2013: Korkeasti koulutetut naiset: Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia. Helsinki: SKS.


Liiton satavuotisjuhlavuoden blogisarjassa ovat aikaisemmin ilmestyneet:

Akateemiset Naiset yhteisöllisinä yhdistysaktiiveina: FL Seija Jumppanen

Akateemiset Naiset roolimalleina sukupolvien ketjussa: FM Lahja Tuovinen (1902 - 1996)

Akateemiset Naiset verkostojen rakentajina: Ph.D. Karmela Bélinki

Akateemiset Naiset jatkuvan oppimisen puolestapuhujina: Dosentti Ritva-Liisa Karvetti (1929–2016)

Akateemiset Naiset ikääntyvien naisten asialla: Professori Eeva Jalavisto (1909–1966)

Akateemiset Naiset vertaistuen tarjoajina: Professori ja ministeri Inkeri Anttila (1916–2013)

Akateemiset Naiset kansainvälisyyden ja YK-yhteistyön airueina: Maisteri Alli Wiherheimo (1895–1978)

Akateemiset Naiset yliopistokoulutuksen lasikattojen särkijöinä: Professori Laimi Leidenius (1877–1938)

Akateemiset Naiset - 100 vuotta ystävyyttä, sivistystä ja tasa-arvoa