Globaalin tasa-arvon saavuttaminen ei saa viedä 300 vuotta

Tätä kirjoittaessani Suomessa käydään hallitusneuvotteluita. Neuvotteluihin osallistuvat puolueet miettivät säästökohteita ja järjestöavustukset ovat mukana listalla. Järjestöjen tekemä työ on kuitenkin hyvin kustannusvaikuttavaa, ja maailmanlaajuista vaikuttamistyötä tehdään hyvin pienillä vapaaehtoisresursseilla. Tästä yhtenä esimerkkinä käy Suomen Akateemisten Naisten Liiton edustajien osallistuminen YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commisson on the Status of Women, CSW) kokoukseen New Yorkiin.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Jutta Hartikainen ja Liiton varapuheenjohtaja Pauliina Inervo osallistuivat Liiton edustajina YK:n CSW67-istuntoon New Yorkissa 4.-11.3.2023. Istuntoon osallistui yhteensä yli 8 000 osallistujaa (avauspäivän luku) noin 700 kansalaisjärjestöstä ympäri maailman. 

Syy sille, miksi osallistuimme CSW:hen oli Liiton vuosittain yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton, NNKY-liiton, NYTKIS ry:n ja Suomen UN Womenin kanssa CSW:n yhteydessä järjestämä International Helvi Sipilä Seminar. Saimme vuorossaan jo 17. seminaarillemme virallisen sivutapahtuman statuksen, ja tilaisuus pidettiin Suomen pysyvässä YK-edustustossa 9.3.2023. Seminaarimme aiheena oli tällä kertaa teknologia ja naisten oikeudet. Puitteet seminaarille olivat loistavat ja yhteistyö lähetystön kanssa erittäin sujuvaa. Vaikka seminaari pidettiin eri paikassa kuin istunnon päätapahtumat, keräsi se kuitenkin salin täyteen kuulijoita. Lisäksi tapahtuma striimattiin Liiton YouTube-kanavan kautta ja tallennettiin. Striimiä seurasi noin 60 henkilöä. Tallenteet olivat Liiton sivustolla kahden viikon ajan keräten vielä lisää katsojia. Seminaaripuheet ovat edelleen luettavissa Liiton verkkosivuilta. 

Seminaarin esitykset täydensivät hienosti toisiaan ja Suomen toimet digitalisaation tasa-arvon edistämisessä herättivät kiinnostusta. Puhuttelevin puheenvuoro kuultiin kuitenkin videotervehdyksenä Afganistanista. Koskettavia oli myös kertomukset siitä, kuinka bangladeshilaisen perheen pojalle oli ostettu tietokone, mutta perheen tytöt eivät saaneet sitä käyttää. Voimaannuttavaa oli kuitenkin kuulla, että kielloista huolimatta tytöt olivat käyttäneet salaa tietokonetta ja nyt vuosia myöhemmin yksi heistä oli tasa-arvoaktivisti ja puhumassa seminaarissamme tyttöjen asemasta ja oikeuksista. 

CSW-istunnon avauspuheenvuorossaan YK:n pääsihteeri Antonio Guterres totesi, että tasa-arvon toteutuminen maailmanlaajuisesti vie nykyvauhdilla jopa 300 vuotta. Vaikka monissa yhteyksissä on korostettu sitä, että Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on huippuluokkaa kansainvälisillä mittareilla mitattuna, niin omalta osaltaan se konkretisoitui istunnon yhteydessä monin tavoin. Useissa puheenvuoroissa keskityttiin sellaisten asioiden korostamiseen, joita meillä on totuttu pitämään itsestään selvyyksinä tai normaalikäytänteenä, kuten esimerkiksi tyttöjen oikeuteen käydä koulua tai siihen, että tytöillä ja pojilla on yhtäläinen mahdollisuus käyttää digitaalisia viestintä välineitä. Puheenvuorot kertoivat karua kieltä eri maiden nykytilasta ja siitä taistelusta, joita aktivistit käyvät tyttöjen ja naisten yhtäläisten oikeuksien puolesta yhteiskunnan eri tasoilla. 

Jäimme kaipaamaan lisää konkretiaa siihen, mitä sekä yksilön, yhteisöjen ja valtioiden tasolla voitaisiin tehdä tasa-arvon edistämiseksi. Yhdessä puheenvorossa sentään haastettiin kaikki naisiin kohdistuvaa vähättelyä verkossa havaitsevat miehet puuttumaan tilanteeseen ilmoittamalla kyseiselle henkilölle, ettei käytös ja puhe ole suotavaa. 

Myös Suomella on vielä paljon tehtävää tasa-arvon saavuttamiseksi. Koulutuksen ja työelämän segregaatio asettaa suuren haasteen tasa-arvon toteutumiselle, eikä suomalaisnaisen eurokaan ole vielä samaa tasoa kuin miehen euro. Väkivaltatilastot kertovat nekin karua kieltään naisten asemasta ja turvallisuudesta Suomessa. 

CSW-istunnossa kävi selväksi myös se, että maailmalla ei vielä olla valmiita puhumaan yhdenvertaisuudesta tai intersektionaalisuudesta. Toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan paljon ennen kuin voidaan siirtyä seuraavalle tasolle. Tässä Suomella on merkittävä rooli. Olemme arvostettuja maailmalla juuri siksi, että uskallamme nostaa keskusteluihin myös vaikeita ja tunteita herättäviä aiheita. 

Huomionarvoista CSW-istunnon osalta oli myös se, että istuntoon ei osallistunut edustajia niistä maista, joissa ihmisoikeusloukkaukset ja erityisesti naisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on suurinta. Tähän lienee monia syitä, kuten se, että Yhdysvaltain maahantulokäytänteet ovat erittäin tiukkoja, ja WTC-iskujen jälkeen erityisesti Lähi-idän alueelta tulevien on lähes mahdotonta saada viisumia. Sama koskee tiettyjä Afrikan ja Aasian maita. Lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on edelleen kiristänyt viisumikäytäntöjä. 

Myös maat, joissa naisten asema on erityisen huono, kuten Afganistan, ovat haastavia. Sillä vaikka vielä onnistuisi saamaan viisumin, niin matkustuslupa joko perheen tai valtion puolesta ei välttämättä onnistu. Kun tähän kaikkeen vielä lisätään se, että matkustaminen New Yorkiin maksaa paljon ja että New York on yksi maailman kalleimmista kaupungeista, rajaa se omalta osaltaan osallistumista kaikista heikoimmassa asemassa olevilta osallistujilta. Näiden asioiden takia olisi hyvä miettiä sitä, että voisiko CSW-istuntoa järjestää välillä muuallakin kuin YK:n päämajassa.

CSW istuntoon osallistuminen oli monella tapaa silmiä avaavaa. Pian alamme jo valmistautua järjestökentällä ensi vuoden CSW-istuntoon ja 18. Helvi Sipilä -seminaarimme järjestämiseen. Seminaarin teemat tulevat edelleen YK:n CSW:ltä.  Ensi vuoden seminaarin teemat ovat nyt varmistuneet ja ne liittyvät köyhyyden tasa-arvovaikutuksiin, tästä yhtenä esimerkkinä voisi olla vaikkapa sukupuolitietoinen budjetointi. Kokoonnumme vielä kesäkuun aikana yhdessä muiden seminaarin järjestelyihin osallistuvien naisjärjestöjen kanssa työstämään seminaarin teemoja omaan konseptiimme sopiviksi ja samalla miettimään seminaarikonseptimme kehittämistä. Nähtyämme Pauliinan kanssa millainen CSW-istunto on, meidän on helpompi miettiä sitä, miten voimme omaa osuuttamme kehittää suhteessa koko tapahtumaan. Toivomme voivamme lisätä seminaarin vuorovaikutteisuutta ja tunnettuutta ennen kuin seminaarimme saavuttaa 20 vuoden merkkipylvään vuonna 2026. 

Teksti: Jutta Hartikainen

Kuvat: Pauliina Inervo

Päihittääkö Viro Suomen yrittäjäkasvatuksessa?

17th International Technology, Education and Development Conference pidettiin Valenciassa, Espanjassa 6.–8. maaliskuuta 2023. Liki 700 konferenssin osanottajaa eri puolilta maailmaa kokoontuivat keskustelemaan siitä, miten teknologian avulla voidaan vaihtaa tietoja, opetusta, hyviä käytänteitä ja pedagogisia malleja maasta ja maanosasta toiseen. 

Konferenssin pääpuhujat tulivat Yhdysvalloista: Dr Jose Antonio Bowen (American Association of Colleges and Universities) ja Dr Michael Wesch (University of Kansas). Molemmat korostivat digitaalisen oppimisen ja tiedonsiirron merkitystä oppimisprosessissa. Muut konferenssiesitelmät esittelivät laajasti erilaista oppimista, mm. robottioppimista, käänteistä oppimista, insinöörioppimista, korona-ajan digitaalista etäoppimista sekä nykyisin melko uutta digitaalista oppimista esimerkiksi terveydenhoidossa. 

Itse osallistuin yrittäjyyskasvatusosioon, jonka puheenjohtaja oli Dr Ülle Kesli Tarton yliopistosta. Hän kertoi, että Suomi on ollut heille kuin isoveli yrittäjyyskasvatuksessa. Tässä yrittäjyyskasvatus-istunnossa oli pelillisyys vahvasti läsnä. Hollannin mallissa esiteltiin peliä, jolla voidaan opettaa yrittäjyyskasvatusta koko Euroopassa. Oma esitykseni käsitteli oppilaiden oppimiskokemuksia Yrityskylä Pirkanmaan kontekstissa. Kokemukset siitä ovat olleet hyvin myönteisiä ja taloudelliset käsitteet tässäkin mallissa opitaan pelillisesti oppitunnilla. 

Vaan onko Viro jo menossa Suomen ohi yrittäjyyskasvatuksessa? Viron opettajakoulutuksessa näkyy vahvasti yrittäjyyskasvatus, ja yrittäjyyspainotteisia luokkia, yläkouluja ja toisen asteen oppilaitoksia on siellä Suomea enemmän. Missä viipyy Suomen koulutusjärjestelmän yrittäjyyspainotteisuus? Yrittäjäkasvatus olisi ainakin pienten kuntien etu, koska sillä voidaan saada nuoret pysymään kotipaikkakunnallaan, kun jo kouluaikana on rakennettu työelämäyhteyksiä.

FT, KL Auli Ojala 

Ojala osallistui konferenssiin esitelmällään Students´ experiences of working skills by Me & MyCity project. 

Nepalin sisaret kiittävät SANL:n tuesta – Thaiban ja Chapagaon kylien koulutusprojekti onnistui erittäin hyvin

Suomen Akateemisten Naisten Liiton (SANL) tavoitteena on vahvistaa käytännön yhteistyötä eri maiden sisarjärjestöjen kanssa. Liiton joulukeräysten ensimmäiseksi kohdemaaksi valittiin Nepal ja Nepal Association of University Women. Liitto toteutti Suomessa ensimmäisen joulukeräyksen 2020 - 2021, toisen vuotta myöhemmin ja viimeisimmän nyt vuodenvaihteessa 2022 - 2023. Tarkoituksena on tukea sisarjärjestömme toimintaa heidän omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Näin voidaan vaikuttaa todellisiin muutoksiin paikallisten naisten elämässä.

SANL:n jäsenten tuella Nepalin maajärjestö toteutti Thaiban ja Chapagaon kylissä projektin Economic empowerment of disadvantaged women in rural households. Koulutukseen osallistui yhteensä 38 naista, joilla ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Naisten lukutaidon, erilaisten käytännön taitojen, taloudellisen osaamisen, vertaistuen ja tasa-arvon vahvistaminen ovat  tärkeitä naisten, heidän  perheidensä ja koko kyläyhteisön hyvinvoinnin kannalta.

Koulutusprojekti aloitettiin Thaiban ja Chapagaon kylissä keväällä 2021. Aluksi oli edessä tilojen etsiminen, koulutarvikkeiden hankinta sekä kouluttajakoulutus.  Thaiban ja Chapagaon  kylien naisia opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä valmistamaan mm. pikkelsejä ja saippuaa torilla myytäväksi. Koulutuksessa perehdyttiin myös säästämiseen ja rahan lainaamiseen sekä yhdessä työskentelyyn.  Ohjelman lopussa helmikuussa 2023 naisten käyttöön luovutetun pienen alkupääoman turvin he voivat nyt aloittaa pienimuotoista tuotteiden myyntiä torilla. 

Vuodet 2021-2022 olivat koronavuosia, jolloin myös projekti keskeytyi useita kertoja.  Ohjelmaan sisällytettiin tässä vaiheessa Covid19 -tietoa sekä stressin käsittelyä, jotka olivat erittäin tärkeä osa koulutusta kriittisenä pandemian aikana.  

Koulutus on saatu onnellisesti päätökseen alkuvuodesta 2023. Kaikki 38 naista olivat mukana ohjelman loppuun saakka. Matkan varrella olevista haasteista huolimatta projekti onnistui erittäin hyvin. Siitä kiitos Nepalin maajärjestölle, paikalliselle projektiryhmälle, opettajille ja tietysti ahkerille ja sinnikkäille  koulutuksessa mukana oleville Thaiban ja Chapagaon naisille. 

Nepalin maajärjestö tulee pitämään yhteyttä näihin kyliin varsinaisen koulutuksen jälkeenkin seuraten projektin onnistumista. Tavoitteena on edesauttaa kestävää kehitystä kylissä ja saada aikaan pysyvä muutos naisten elämässä kohti parempaa.

Viimeisimmän Suomessa järjestetyn joulukeräyksen turvin työtä jatketaan seuraavaksi Satungalin kylässä, Chandragirin hallinnollisella alueella Kathamandun ulkopuolella, jossa 26 naista saa samansisältöistä koulutusta kuin Thaiban ja Chapagaon naiset. Projekti tulee kestämään vuoden.

Mrs. Ramita Suwall, Nepalin maajärjestön puheenjohtaja,  lähettää kaikille suomalalaisille Akateemisille Naisille suuret kiitokset tuesta sanoin: “Thank you the Finnish Federation of Graduate Women for believing in us and being with us all through the project”.

Näihin sanoihin on helppo yhtyä  -  suuret kiitokset Akateemiset Naiset!

Teksti: Heli Isohookana ja Christine Ek-Kommonen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälisyystyöryhmä

Kuvat: Ramita Suwal ja Nepal Association of University Women  

Vår systerförening i Nepal tackar FKAF för det stöd de fått - Projektet för skolning av kvinnor i byarna Chapagao och Thaiba har varit en succé

Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. har som mål att stärka sitt samarbete med olika systerföreningar utomlands och valde Kvinnliga Akademiker I Nepal  (Nepal Association of University Women NAUW) som sin första samarbetspartner i Förbundets nya julinsamlingar.

FKAF genomförde tre julinsamlingar bland sina medlemmar, den första 2020-2021, den andra ett år senare och den senaste under senaste december 2022 - januari 2023. 

Vår avsikt är att understödja vår systerförening i dess verksamhet så som de har planerat och på basen av de förutsättningar och behov som finns. Genom vårt gemensamma projekt hoppas vi kunna bidra till verkliga förändringar i de lokala kvinnornas liv.

Kvinnliga Akademiker i Nepal genomförde projektet Economic empowerment of disadvantaged women in rural households i byarna Thaiba och Chapagao. Inalles deltog 38 kvinnor som inte hade haft möjlighet att gå i skola i projektet. Läskunnighet, olika praktiska färdigheter, kännedom om ekonomi och kamratstöd leder till  jämlikhet och bidrar därmed inte bara till kvinnornas utan hela familjens välbefinnande. 

Projektet påbörjades våren 2021 med stöd från FKAF I byarna Thaiba och Chapagao. Till en början gällde det att hitta lokaliteter för verksamheten och att skaffa undervisningsmaterial samt att skola lärarna, Tot (Teaching of Trainers).

Kvinnorna i Thaiba och Chapagao undervisades i läsning, skrivning och räkning samt i att framställa pickles och tvål som skulle säljas på torgen. Kvinnorna fick också lära sig hur man kan spara och låna pengar samt vikten av gott samarbete. Då programmet närmade sig slutet, våren 2023, fick kvinnorna ett litet startkapital med vars hjälp de nu kan börja en småskalig försäljning av sina produkter på torgen.

Åren 2021-2022 präglades av Covid19 pandemin vilket ledde till att projektet måste avbrytas flera gånger. I detta skede  beslöt man att ta med upplysning om Covid19 och om hur man kan handskas med stress. Detta utgjorde en mycket viktig del av undervisningen under det kritiska skedet av pandemin.

Trots många utmaningar under programmets lopp roddes projektet lyckligt i hamn under våren 2023 och alla 38 kvinnor slutförde sin utbildning. Projektet lyckades tack vare de Kvinnliga Akademikerna I Nepal, de lokala projektgrupperna, lärarna och inte minst tack vare de flitiga och ihärdiga deltagarna från Thaiba och Chapagao.

Kvinnliga Akademiker i Nepal kommer att upprätthålla kontakten med dessa byar också efter den egentliga undervisningsperioden för att följa med hur projektet utvecklas. Målsättningen är att stödja hållbar utveckling i byarna och att få till stånd en bestående förändring till det bättre i kvinnornas liv.

Nu fortsätter Kvinnliga Akademiker i Nepal sitt arbete i byn Satungal i kommunen Chandragiri utanför Katmandu. I Satungal kommer 26 kvinnor att undervisas i samma ämnen som kvinnorna i Thaiba och Chapagao. FKAFs medlemmar stöder också detta ettåriga projekt som påbörjades i februari 2023.

MRS. Ramita Suwall, president of NAUW, tackar alla medlemmar I FKAF för understödet med följande ord: “Thank you the Finnish Federation of Graduate Women for believing in us and being with us all through the project”.

Text: Heli Isohookana och Christine Ek-Kommonen

Bilder: Ramita Suwal och Kvinnliga Akademiker i Nepal

Miksi tasa-arvo ei jo tule?

Viimeistään Minna Canthin ja tasa-arvon päivä sai kansanedustajaehdokkaat puhumaan tasa-arvosta, lausumaan Canthin osuvia mietelauseita ja järjestämään tilaisuuksia Canthin hengessä. Hyvä niin. Se on osoitus myös siitä, että tasa-arvon merkitystä ei ole kokonaan unohdettu. Tosin puolueiden vaalityö on osoittanut, että sivuäänet ovat koventuneet ja sukupuolten moninaisuus aiheuttaa pelkoa ja törkyistä huutelua nettisivuilla. 

Uusi hallitus saa tehtäväkseen laatia uuden hallituksen tasa-arvo-ohjelman. Toivotaan, että hallitus nostaa sen yhdeksi kärkitehtäväkseen. Suomi on ollut pitkään tasa-arvon mallimaa, ja tämän postauksen kirjoituspäivänä julkaistun raportin mukaan myös kuudetta kertaa maailman onnellisin kansa. Mutta useat asiat kuten palkkaero, vahva segregaatio eli koulutus- ja työmarkkinoiden kahtiajako miesten ja naisten aloihin sekä naisiin kohdistuva väkivalta osoittavat, että työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen on vielä tehtävä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu nykyvauhdilla vasta 300 vuoden päästä. Näin totesi YK:n pääsihteeri António Guterres naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) avajaispuheenvuorossa YK:n päämajassa New Yorkissa maaliskuussa 2023.

Näin voi ollakin, jos sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen jätetään erilaisten tapahtumien varaan kuten esimerkiksi kansainvälisen naistenpäivän, erilaisten projektien, vaalilupausten, hallituksen tasa-arvo-ohjelman lupauksiin.

Olen seurannut pitkään työni kautta sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymistä ja edistämistä. Vuosikymmenestä toiseen toistui julkipuheessa kysymys, miksi sukupuolen mukainen segregaatio on Suomessa niin voimakasta ja miksi se toistuu aina uusien sukupolvien koulutus- ja urapoluissa? 

Keskustelu aiheesta näytti jumiutuneen yksilökeskeiseen puheeseen, jossa korostetaan kaikkien mahdollisuutta valita ja tehdä ihan mitä vain. Muutosta asiassa ei selvästi saataisi vain hokemalla samaa ja toivomalla nuorten yhtäkkiä muuttavan kaiken. Näin on toimittu vuosikymmeniä. Tyttöjä ja poikia on kehotettu tekemään erilaisia uravalintoja segregaation lieventämiseksi ja sitten on jääty odottamaan, että tapahtuu muutosta. Mutta mitään ei sitten tapahtunutkaan. Aikuiset eivät hoitaneet omaa tehtäväänsä. (Aiheesta lisää: https://www.kaikkienduuni.fi/)

Vuosien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tuloksena niin Suomessa kuin kansainvälisesti on kuitenkin syntynyt hyviä käytäntöjä. Uskon itse vahvasti koulutukseen ja siihen, että sen myötä tietoisuus lisääntyy. Oman työni kautta syntynyt kokemus vahvistaa asiaa.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto esittää hallitusohjelmatavoitteissaan 2023-2027, että Suomeen perustettaisiin seuraavalla hallituskaudella valtakunnallinen segregaation purku- ja ehkäisytoimenpideohjelma, joka tähtäisi pysyvien segregaatiota purkavien rakenteiden ja resurssien luomiseen. Tämä ohjelma tulisi toteuttaa valtion ja kuntien hallinnon sekä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla.

Lisäksi Liitto edellyttää, että valtion, aluehallinnon ja kuntien viranomaisille sekä kansanedustajille ja valtuutetuille tarjotaan säännöllisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta. Laaja koulutusinterventio olisi erinomainen toimenpide asian edistämiseksi. Itse lisään tähän vielä vaateen koulutusten pakollisuudesta. Koska tasa-arvo on ihmisoikeus eikä mielipidekysymys.

Suomalaisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä tulee toteuttaa EU:n määrittämää sukupuolten tasa-arvon kaksoisstrategiaa, joka edellyttää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja erityisten sukupuolten tasa-arvoa koskevien toimintalinjojen ja toimenpiteiden, myös positiivisten erityistoimien yhdistämistä. Jotta tasa-arvo ottaisi pidempiä askeleita, tarvitaan jämäköitä ja konkreettisia toimenpiteitä.  

Kevätterveisin Nuasjärven rannalta,
Marja-Leena (Marle) Haataja

Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija

Vuoden jäsentekopalkinnot 2022

Suomen Akateemisten Naisten Liitto palkitsee vuosittain sellaisia paikallisyhdistysten luomia hyviä käytäntöjä, jotka auttavat Akateemisia Naisia järjestönä ja jotka kaikkien Akateemisten Naisten yhdistysten kannattaisi ottaa ohjelmaansa.

Vuoden 2022 palkinnonsaajat (á 250 euroa) ovat Helsingforsin, Meri-Lapin ja Vantaan yhdistykset. Lisäksi Espoon-Kauniaisten ja Lappeenrannan yhdistykset saivat kunniamaininnat (á 125 euroa).

Helsingfors palkittiiin laaja-alaisen tietoisuuden lisäämisestä yhteistyössä verkostokumppaneiden erityisasiantuntijoiden kanssa pidetyllä seminaarilla, johon oli mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Seminaarin aiheena oli kierrätystalous.

Meri-Lappi palkittiin vuosikokouksen pitämisestä Kemin Lumilinnassa, joka toteuttaa käytännössä kestävän kehityksen toimintatapoja. Näitä perusteluita voisivat muutkin jäsenyhdistykset käyttää hyväksi kokouspaikkoja valitessa.  Kestävän kehityksen teot ja tulevaisuuden rakentaminen ovat osa yhdistyksen "DNA:ta", mistä on osoituksena lukiolaisille yhdistyksessä sen perustamisesta saakka vuosittain jaossa oleva stipendi. Stipendi tuo Akateemisten Naisten toimintaa näkyväksi paikkakunnalla, yhdistää sukupolvia ja kannustaa nuoria naisia.

Vantaa palkittiin jäsenmääränsä kasvattamisesta. Yhdistyksen oman arvion mukaan tehtävässä onnistumista auttoi monipuolinen ohjelmatarjonta, ml. vaalipaneelien järjestäminen sekä aktiivinen tapahtumista tiedottaminen. Lisäksi jäsenistön toiveita on kuultu ja toteutettu säännöllisten jäsenkyselyiden avulla.

Kunniamaininnan saanut Espoon-Kauniaisten verkkotapahtumasarja MatkaUnelmia kutsuu kaikki Akateemiset Naiset ulkomaanmatkoille, jotka onnistuvat kotisohvalla istuen. Lappeenrannan yhdistys palkittiin kunniamaininnalla yhdistyksen Zoom-osaamisen harjoittamisesta. 

Palkintoehdotukset tulee jättää huhtikuun loppuun mennessä. Yhdistyksissä voi jo hyvin alkaa valmistella omaa vuoden 2023 palkintoehdotusta. Lisätietoja Liiton verkkosivuilta.

Euroopan neuvosto: Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa

Tänään 4.11.2022 vietetään naisten palkkapäivää. Palkkapäivä kertoo, milloin naisten palkanmaksu laskennallisesti päättyy. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen tietoihin. STTK:n ja naisjärjestöjen vuodesta 2011 esilläpitämä päivä havainnollistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa Suomessa; toisin sanottuna laskennallisesti naiset työskentelevät loppuvuoden palkatta.

Palkkaepätasa-arvo on maailmanlaajuinen ongelma ja sen kitkentä tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, University Women of Europe (UWE) teki kesällä 2016 kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Peruskirja on Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus, jolla säädetään taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista. Kantelun otti tutkittavakseen Euroopan neuvoston puolueeton tutkintaelin, Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea.

Suomea koskevassa päätöksessään (2020) komitea totesi, että Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa. Naisten ja miesten välinen palkkaero (16 %) on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja palkkaeroa ylläpitävä koulutuksen ja työelämän segregaatio on vain syventynyt.

Edelleen komitea totesi, että Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen. Lisäksi tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.

Euroopan neuvoston ministerikomitea suositteli maaliskuussa 2021 Suomea arvioimaan uudelleen nykyiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään ja poistamaan sukupuolten välistä palkkaeroa sekä harkitsemaan sellaisten uusien toimenpiteiden hyväksymistä, jotka voivat saada aikaan mitattavissa olevaa edistystä kohtuullisessa ajassa. Suomen tulee raportoida tämän järjestökantelun täytäntöönpanosta osana loppuvuodesta 2022 annettavaa 18. määräaikaisraporttia. Raportin laatimisesta vastaa ulkoministeriö ja se tehdään yhteistyössä asian kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa ja myös kuullen työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä.

Euroopan neuvoston edellä mainittujen suositusten lisäksi Suomen tulisi vauhdittaa palkka-avoimuutta perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi. Vuonna 2018 tehdyssä selvityksessä todettiin, että palkka-avoimuuden kehittämisessä lainsäädännölliset toimet ovat ensisijaisia, koska ne koskevat myös kollektiivisopimusten ulkopuolelle jäävää osaa työmarkkinoita. Palkka-avoimuuden edistämiseen tarvitaan kuitenkin poliittista tahtoa, jota nykyisiltä päättäjiltämme ei ole kahdella hallituskaudella löytynyt. STTK:n teettämän kyselyn mukaan myönteisimpiä palkka-avoimuudelle ovat alle 35-vuotiaat (70 %) eikä suhtautumisessa ole juurikaan eroa miesten ja naisten välillä. Tässä on yksi lisäsyy nuorille aktivoitua ensi kevään eduskuntavaaleissa. Muutos on mahdollinen!

Lisää aiheesta:

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean Suomea koskeva päätös (2020)

Euroopan neuvoston ministerikomitean Suomelle osoittama suositus (2021)

Susanna Sulkunen

Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja

sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Suomen kielen opetusta ja ystävätoimintaa - Akateemiset Naiset Ukrainan naisten tukena

Kuva: Pexels

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 ja pakotti tuhannet ukrainalaiset pakenemaan kodeistaan. Suomen Akateemisten Naisten Liitto liittyi Suomen 1325 -verkoston vetoomukseen rauhan puolesta vielä samana päivänä. Naisten turvallisuuteen otettiin kantaa International Helvi Sipilä Seminarin yhteydessä maaliskuussa. Monet kansainväliset järjestöt alkoivat kerätä rahaa Ukrainan sisäisten ja muualle lähtemään joutuneiden pakolaisten avuksi, ja myös Akateemisten Naisten paikallisyhdistyksissä kannustettiin rahan ja arjen tarvikkeiden keräykseen pakolaisille. Kajaanin yhdistyksen puheenjohtaja Helena Aaltonen järjesti omana merkkipäivänään hyväntekeväisyyskonsertin Ukrainasta Sotkamoon tulleiden pakolaisten hyväksi. Lisäksi esimerkiksi Vantaalla Akateemiset Naiset olivat luottamustoimissaan mukana vaikuttamassa kaupungin järjestämään tukitoimintaan.

Turussa Akateemisilta Naisilta pyydettiin apua työväenopiston ja kaupungin järjestämän kielikurssin käytännön järjestelyihin, ja yhdistys onnistui rekrytoimaan kurssille toistakymmentä vapaaehtoisia apuopettajaa, muistelee Luetaan yhdessä -toiminnassa mukana oleva Heli Forssell.

Lahden Luetaan yhdessä -vapaaehtoiset kokivat yllätyksen huhtikuussa, kun tiistai-illan ryhmään saapui yllättäen 29 uutta ukrainalaista opiskelijaa. Alkoi vanhojen ja uusien vapaaehtoisten aktiivinen rekrytointi pika-aikataululla, samalla kun venäjää taitava ryhmän entinen oppilas hyppäsi apuopettajan ja tulkin rooliin. Lahden kolmen eri opetusryhmän vapaaehtoiset yhdistivät voimansa, ja luovivat äkillisen osallistujaryntäyksen läpi, kunnes tilanne tasaantui loppukeväästä. Nyt kiinnostusta on ollut jälleen syksyllä jatkuvia ryhmiä kohtaan, kertoo Kirsti Heikkilä, yksi vapaaehtoisista.

- Puoli vuotta on kulunut julman hyökkäyssodan alkamisesta. Suomeen tulleet pakolaiset saavat apua kansallisesta ja kuntien yllä pitämästä pakolaisavusta. Ystävän tukea ei varmasti ole pakolaisilla liikaa, joten Akateemisten Naisten Luetaan yhdessä- ja muu ystävätoiminta on arvokasta, muistuttaa Helena Aaltonen Kajaanista.

Vapaaehtoistyön haasteena on usein kohderyhmän tavoittaminen. Elokuun alkuun mennessä Suomeen on tullut yli 35 000 ukrainalaista. Oulun paikallisyhdistyksessä heitä tavoitellaan yhteistyössä Oulun vastaanottokeskusten tukiyhdistys ry:n Moninaisilla poluilla-hankkeen avulla, kertoo Liiton ja Oulun yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Jokikokko. 

Luetaan yhdessä -toimintaan kaivataan lisää vapaaehtoisia erityisesti Forssassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Turussa, Vantaan Hakunilassa ja Tikkurilassa sekä Helsingissä Töölössä, Pitäjänmäellä ja Vuosaaressa. Myös Zoom-etäryhmiin voi tarjoutua. Lisätietoja antaa verkoston asiantuntija Salla Tieva: salla.tieva(a)luetaanyhdessa.fi tai 045 872 3929.

Susanna Sulkunen
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Juttu on julkaistu alun perin Minervan numerossa 2/2022.