20. Helvi Sipilä -seminaari YK:ssa: Naisten johtajuus, verkostot ja yhteistyö

YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan kokous (CSW70) oli meille Akateemisille Naisille tänä vuonna erityisen merkityksellinen, sillä järjestimme kokouksen yhteydessä jo 20. kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin. Kiitos upeille yhteistyökumppaneillemme Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä - Nytkis ry., Suomen NNKY-liitto ja Suomen UN Women, joiden kanssa olemme tämän seminaarin vuosittain järjestäneet. Erityiskiitos kuuluu Akateemisten Naisten jäsenelle Leena-Maija Laurénille, jonka aloitteesta koko seminaarisarja sai alkunsa - unohtamatta tietenkään itse Helvi Sipilää (1915–2009), joka teki uraauurtavaa tasa-arvotyötä Suomessa ja YK:ssa. Me kaikki seisomme jättiläisen harteille, mitä tasa-arvotyöhön tulee.

Kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarimme tämänkertaisena teemana oli naisten johtajuuden globaali edistäminen epävakaina aikoina. Ukraina-instituutin juhlasali täyttyi kuulijoista, jotka halusivat oppia lisää teemasta. Elämmehän jälleen aikaa, jolloin naisten oikeudet ovat vastatuulessa ja naisten edustus ylimmissä päätöksentekoelimissä on alkanut maailmanlaajuisesti laskea. 

UN Womenin mukaan vain 16 maata johtaa nainen. Edelleen naiset muodostavat vain 27,2 prosenttia parlamenttien jäsenistä ja vain runsas viidennes ministereistä on naisia. (Lähde: https://www.unwomen.org/en/articles/facts-and-figures/facts-and-figures-womens-leadership-and-political-participation#_edn1) Suomessa naiset pääsevät jo vallan hyvin ministereiksi, mutta mediassa edelleenkin asiantuntijuus herkästi sukupuolittuu: naisia kutsutaan keskustelemaan tasa-arvosta ja sotesta, kun taas miehiä kuullaan taloudesta ja militaristisesta turvallisuudesta.

Helvi Sipilä oli rohkea edelläkävijä

Kaikki seminaarin puhujat ministeri Sanni Grahn-Laasosesta UN Womenin varapääjohtajaan Kirsi Madiin ylistivät puheenvuoroissaan Helvi Sipilän poikkeuksellista uraa. Sipilä ei ollut ainoastaan ensimmäinen nainen YK:n apulaispääsihteerinä ja Suomen presidenttiehdokkaana, hän oli visionääri, joka ymmärsi, että naisten koulutus ja taloudellinen itsenäisyys ovat koko ihmiskunnan kehityksen edellytys.

Sanni Grahn-Laasonen

Suomikin tarvitsee uusia oppeja

Puhujat myös kiittivät vuolaasti meitä seminaarijärjestäjiä siitä, että olemme yhdessä pitäneet Helvi Sipilän saavutuksia ja perintöä esillä jo kahden vuosikymmenen ajan. Seminaarimme on muodostunut yhdeksi CSW-viikkojen arvostetuimmista oheistapahtumista, jossa globaali tasa-arvo-osaaminen kohtaa ja kehittyy. 

Helposti ajatellaan, että Suomella ei ole muilta mailta tasa-arvossa opittavaa, mutta poliittisen päätöksenteon tasa-arvon edistämisessä voisimme ottaa oppia esimerkiksi Ruandasta, joka on ensimmäinen maailman maa, jossa naiset ovat muodostaneet enemmistön parlamentissa. Suomessa emme ole päässeet vielä edes 50 prosenttiin.

Joko vihdoin nainen YK:n pääsihteeriksi?

Yksi seminaarin voimakkaimmista viesteistä tuli Suomen YK-suurlähettiläs Elina Kalkulta, joka kysyi, joko vihdoin saisimme naisen YK:n seuraavaksi pääsihteeriksi. Kalkku muistutti, että maailmanjärjestön tulisi näyttää esimerkkiä johtajuudesta, joka heijastaa koko väestöä, erityisesti nyt, kun globaalit kriisit vaativat moniäänistä ja inklusiivista päätöksentekoa.

Elina Kalkku

Solidaarisuus on selviytymisstrategia

Seminaarin paneelikeskustelu "Women’s leadership in difficult times" toi yhteen vaikuttajia Ruandasta, Ukrainasta ja Uudesta-Seelannista. Paneelissa peräänkuulutettiin erityisesti naisten välistä solidaarisuutta. Rose Rwabuhihi (Ruanda) ja Yuliya Kusher (Ukraina) muistuttivat, että kriisien keskellä naisten verkostot ovat ne, jotka pitävät yhteiskunnan rakenteita pystyssä. Lushomo Thebe (Uusi-Seelanti) toi nuoren polven juristin näkökulman: solidaarisuus ei saa olla vain juhlapuheita, vaan sen tulee tarkoittaa resurssien jakamista, mentorointia ja tilan tekemistä vähemmistöille ja nuorille naisille.

Vasemmalta: Rose Rwabuhihi, Yuliva Kusher ja Lushomo Thebe

 
Katse tulevaisuuteen

Voimme seminaarin järjestäjinä olla ylpeitä siitä, että Akateemisten Naisten 20 vuotta sitten tekemä aloite kantaa edelleen. Osaamisellamme ja verkostoillamme on valtava voima. Emme ainoastaan analysoi ongelmia, vaan luomme alustoja, joissa voi syntyä uusia johtajuuden malleja.

 
Tästä meidän on hyvä jatkaa vaikuttavaa yhteistyötä. Kuten Helvi Sipilä aikanaan osoitti: kun yksi ovi avataan, on meidän tehtävämme varmistaa, ettei se enää koskaan sulkeudu.

Jutta Hartikainen
Puheenjohtaja
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
Kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin valmisteluryhmä

Kuvat: Luis Enrique Rivera Cuyar

Voit katsoa kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin tallenteen osoitteessa https://youtu.be/I78Wm5Dtb10?si=xs4o6akkjbsBc2e2

Johtajuutta uudessa ajassa: aineettoman pääoman merkitys

Yhteiskunnan suurissa muutoksissa toimiminen edellyttää rohkeutta toimia ja pyrkiä vaikuttamaan julkisesti erilaisin menetelmin ja kannanotoin. Muutokset koskevat usein myös organisaatioiden kulttuuristen muotojen ja strategian uudistamista. Jotta voimme sopeutua muuttuvaan ympäristöömme, joudumme hallitsemaan monenlaisia asioita älyllisesti sekä tunnetasolla. Tämä edellyttää riittävän korkeatasoista koulutusta uusille sukupolville sekä jo työelämässä toimiville.

Suuret globaalit muutokset, teknologian kehittyminen sekä taloudellis- teknografinen ajattelutapa on tuonut mukanaan haasteita myös organisaatioiden hyvinvoinnille. Tärkeäksi muutosten hallinnan tueksi on noussut aineeton pääoma. Aineettomat pääomat muodostuvat organisaation psykologisesta ja sosiaalisesta pääomasta, osaamispääomasta sekä rakennepääomasta. Psykologinen pääoma näkyy organisaatiossa oma-aloitteellisuutena, yritteliäisyytenä, toimeliaisuutena ja vastuunkantona. Psykologisen pääoman on todettu olevan yhteydessä sitoutumiseen, suoriutumiseen, työtyytyväisyyteen ja sitä kautta hyviin vuorovaikutustaitoihin. Psykologisen pääoman kasvattaminen vaatii yksilöltä itseluottamusta, realistista optimismia, sitkeyttä ja tavoitteellisuuta.

Kollektiivinen psykologinen pääoma tarkoittaa organisaation jäsenten yhteistä luottamuksellista vuorovaikutuksellista suhdetta. Kollektiivinen psykologinen pääoma kasvattaa organisaatiossa toimijoiden luottamusta ja lisää tehokkuutta sekä tuottavuutta. Toimijat, joiden kollektiivinen psykologinen pääoma on suuri, herättävät yhteisössä innovatiivisuutta, positiivisuutta sekä tasapuolisuutta. He kykenevät ratkomaan ongelmia, suhtautuvat ympäristöönsä myönteisesti ja kannustavat ongelmatilanteista selviämiseen sekä kiinnittävät huomion kanssatoimijoiden vahvuuksiin.

Organisaation pääoma muodostuu aineellisista sekä aineettomista ominaisuuksista. Inhimillinen tietopääoma ei aina kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan rakennepääomaa. Rakennepääomaa ohjaavat aina yhteisön arvot, työskentelyn ilmapiiri, päätöksentekomallit ja prosessit. Yksilön sekä yhteisöjen aineettoman pääoman kasvun myötä myös taloudellinen tuottavuus kasvaa. Yhdistystoiminta sinänsä on oiva tapa hyödyntää ja kasvattaa omaa aineetonta pääomaa.

Lisää aiheesta kirjassani Sateenvarjon alla, tutkimusmatka johtajuuteen (2024).

Tarja Ruoholinna-Jakonen

KL, ESH, Johdon valmentaja 

Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen

Porin Akateemiset Naiset ry:n varapuheenjohtaja

 

CSW70: Erään aikakauden loppu

Maaliskuinen New York ja YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 70. istunto (Commission on the Status of Women, CSW70) tarjosivat tänä vuonna jotain aivan muuta kuin tasa-arvon edistysaskelia. Viikko oli minulle henkisesti raskas ja monella tapaa hälyttävä: anti-gender-liikkeen vaikuttaminen tuli varjoista suoraan iholle!

Historiallinen välirikko ja ponnettomia puheita

Historiallinen välirikko koettiin jo ensimmäisenä kokouspäivänä, jolloin perinteisen tavan mukaan oli tarkoitus hyväksyä CSW-kokouksen päätelmät. Yhdysvallat ei kuitenkaan hyväksynyt päätelmiä, vaan vaati niistä poistettavaksi kaikki sellaiset termit, joiden se katsoi kuuluvan ns. gender-ideologiaan.

Mitään “gender-ideologiaahan” ei oikeasti ole olemassa, vaikka käsitettä kuulee käytettävän jo Suomessakin, vaan anti-gender-liike käyttää tuota termiä lietsoakseen mielikuvaa salaliitosta, jossa seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeudet muka uhkaavat jollain tavoin naisten ja miesten ihmisoikeuksia.

Yhdysvaltojen avaus CSW-kokouksessa oli historiallinen harppaus poispäin sen aikaisemmin edistämistä länsimaisista, liberaaleista arvoista. Lopulta Yhdysvallat jäi vaatimassaan äänestyksessä yksin: 37 maata seisoi CSW-kokouksen päätelmien puolella. 14 maata oli poissa ja kuusi maata äänesti tyhjää.

Nähtäväksi jää, saako Yhdysvallat kerättyä itselleen anti-gender-liittolaisia seuraavaan CSW-kokoukseen. YK:n tukijaksi Yhdysvaltoja voi tuskin enää kutsua. Maa on vetäytynyt jo 30 YK-elimestä, mukaan lukien YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescosta.

Tämän shokeeraavan kokousviikon aloituksen jälkeen monet virallisista maapuheenvuoroista jäivät varsin ponnettomiksi. Oli hämmentävää kuunnella, miten YK:n jäsenvaltiot keskittyivät lähinnä kertaamaan menneitä tasa-arvotyön saavutuksia, vaikka tasa-arvon maailmanlaajuinen takapakki edellyttäisi keskustelua naisten ja vähemmistöjen kohtaamista ongelmista esimerkiksi Afganistanissa.

Aggressiiviset käytäväpuheet ja Helvi Sipilä -seminaarin herättämä toivo

Tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia haastettiin viikon mittaan myös kokouspaikan käytävillä ja CSW:n sivutapahtumissa. Aborttioikeuden kieltäminen, perheväkivallan palauttaminen ”perheen sisäiseksi asiaksi” ja sota-alueilla seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten syyllistäminen olivat osa tätä synkkää retoriikkaa. Pysäyttävintä oli nähdä, miten tähän työhön oli värvätty nuoria naisia, jotka silmät palaen toistivat oppimaansa anti-gender-propagandaa. Heidän kohteinaan olivat erityisesti Pohjoismaat ja muut jäljellä olevat liberaalit demokratiat.

Raskaan viikon keskellä valoa toi 20. kansainvälinen Helvi Sipilä -seminaarimme, jonka aiheena oli tällä kertaa naisjohtajuus. Anti-gender-liikehdinnän ulkopuolella elää edelleen vahva tahto rakentaa kestävämpää ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Seminaarissa korostui vahva toive siitä, että YK:n seuraava pääsihteeri olisi vihdoin nainen.

Anti-gender-liikkeen vahvistamat trendit

CSW-viikon tapahtumat eivät koskaan jää vain New Yorkiin. Ne antavat aina esimakua siitä, mitkä ilmiöt tulevat rantautumaan myös Suomeen ja omaan arkeemme. Nostan kärkeen seuraavat anti-gender-liikkeen vahvistamat trendit:

(1) Naisten kehon politisoituminen. Aborttioikeudesta yritetään tehdä perhepoliittinen kysymys. Suomen laskevasta syntyvyydestä tullaan syyttämään naisia ja heidän kehollista itsemääräämisoikeuttaan.

(2) Naisiin kohdistuvasta väkivallasta puhuminen vaikeutuu tahallisen vastakkainasettelun myötä. Naisia tullaan syyllistämään entistä enemmän kokemastaan väkivallasta ja asian tiimoilta tehtyjä lakialoitteita pyritään torppaamaan.

(3) Demokratian horjuttaminen. Naisten poliittista osallistumista ja jopa äänioikeutta yritetään kyseenalaistaa maalittamisen ja häirinnän keinoin.

(4) Arvokuilun syveneminen. Liberaalien naisten ja konservatiivisten miesten välinen kuilu kasvaa, ja tasa-arvon edistäminen yritetään kehystää virheellisesti miesten oikeuksien kaventamiseksi.´

Naisten on puolustettava oikeuksiaan yhdessä

Naisten välinen solidaarisuus on nyt elintärkeää. Vaikka olisimme yksityiskohdista eri mieltä tai emme itse olisi vielä kokeneet oikeuksiemme suoraa haastamista, monille se on jo arkipäivää. Meitä kaikkia tarvitaan muodostamaan vahva yhteinen rintama.

Maailmanlaajuisesti ajatellen meillä on kuitenkin asiat melko hyvin, vaikka paljon on vielä tehtävää ja sitäkin enemmän puolustettavaa. Yksi asia on kuitenkin varmaa: CSW70 antoi meille varoitussignaaleja, joita analysoimme koko loppuvuoden. Samalla työmme tasa-arvon puolesta jatkuu.

TtT Jutta Hartikainen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtaja

Arjen vuorovaikutuksesta päätöksentekoon: naiset rauhanrakentajina

Naisen mahdollisuudet edistää maailmanrauhaa ovat sekä rakenteellisia että hyvin arkisia. Rauha ei synny vain valtioiden välisissä neuvotteluissa, vaan myös kodeissa, työpaikoilla, yhteisöissä ja järjestöissä. Nainen voi vaikuttaa näihin kaikkiin tasoihin omalla toiminnallaan, valinnoillaan ja esimerkillään.

Hyvin usein aliarvostettu rauhanteko on arjen vuorovaikutus. Nainen voi rakentaa rauhaa kuuntelemalla, sovittelemalla ja vahvistamalla yhteisöjen luottamusta. Pienet teot kuten oikeudenmukainen kohtelu, empaattinen puhe ja kyky nähdä toisen näkökulma, leviävät ympäristöönsä ja luovat kulttuuria, jossa konflikteja ratkaistaan ilman väkivaltaa. Rauha alkaa siitä, miten kohtelemme toisiamme.

Naisia oli paljon mukana ns. laulavassa vallankumouksessa, joka toteutui Baltiassa vuosina 1987–1991. Tämä pitkä, rauhanomainen, kulttuurinen ja poliittinen liike johti Viron, Latvian ja Liettuan uudelleenitsenäistymiseen. Laulu oli keino ilmaista omaa identiteettiä ja vastarintaa ilman väkivaltaa.

Nainen voi edistää rauhaa koulutuksen ja osaamisen kautta. Vanha sanonta Kun koulutat naisen, koulutat koko kylän juontaa juurensa 1840–1880 lukujen ajattelijoiden sanontoihin. Ensimmäisiä lienee amerikkalainen kasvatusajattelija Catherine E. Beecher. Ajatus tuli esille myös 1800-luvun lopulla vanhana afrikkalaisena sananlaskuna. Kylä ei ole vain paikka. Se voi tarkoittaa yhteisöä, verkostoa, yhteistä tulevaisuutta tai kansakuntaa.

Koulutettu nainen vaikuttaa paitsi omaan elämäänsä myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimukset osoittavat, että naisten koulutustason nousu vähentää köyhyyttä, vahvistaa demokratiaa, edistää terveyttä ja ehkäisee konflikteja. Nainen, joka käyttää osaamistaan yhteiseksi hyväksi; opettajana, yrittäjänä, tutkijana tai poliittisena toimijana, rakentaa vakaampaa maailmaa.

Nainen, joka toimii aktiivisesti päätöksenteossa, rauhanneuvotteluissa ja kansalaisjärjestöissä lisää kestävien ratkaisujen todennäköisyyttä. Kun päätöksenteko heijastaa koko väestön kokemuksia, syntyy politiikkaa, joka huomioi sekä turvallisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ihmisoikeudet. Naiset ovat usein keskeisiä toimijoita myös ruohonjuuritason rauhanpyrkimyksissä.

Nainen edistää rauhaa taloudellisen itsenäisyytensä kautta. Kun naisilla on mahdollisuus omaan toimeentuloon, yhteiskunnat ovat vakaampia ja vähemmän alttiita väkivaltaisille konflikteille. Taloudellinen toimijuus antaa naiselle myös vaikutusvaltaa.

Rauha on sekä tekoja että asenteita. Nainen voi edistää maailmanrauhaa elämällä arvojensa mukaisesti: vahvistamalla oikeudenmukaisuutta, puolustamalla heikompia ja rakentamalla siltoja erilaisten ihmisten välille. Rauha ei ole abstrakti ihanne, vaan jokapäiväinen valinta, jonka nainen voi tehdä yhä uudelleen.

Aulikki Kuisma
II varapuheenjohtaja
Suomen Akateemisten Naisten Liitto

Suomi jää jälkeen – ammattisegregaatio ei ole valinta vaan rakenne

Helsingin Sanomat uutisoi 18.2.2026, että harvempi kuin joka kolmas luonnontieteen ja tekniikan aloilla työskentelevä on Suomessa nainen. Muualla Euroopassa osuus on tuplaantunut sitten vuoden 2008, Suomessa ei.

Kyse ei ole vain STEM-aloista. Kaikista suomalaisista palkansaajista enää alle 10 % työskentelee niin sanotuissa tasa-ammateissa, joissa eri sukupuolta olevien osuus on vähintään 40 %. Työmarkkinamme ovat hyvin vahvasti sukupuolittuneet.

Keskustelussa vedotaan usein “pohjoismaiseen tasa-arvon paradoksiin”: ajatukseen siitä, että Suomessa jokainen on voinut vapaasti valita alansa ja että nykytilanne kuvastaa yksilöiden aitoja mieltymyksiä.

Paradoksi ei kehitystä kuitenkaan selitä. Norjassa luonnontieteen ja tekniikan aloilla työskentelevistä yli puolet on naisia, Tanskassa ja Ruotsissakin lähes puolet. Myös Latvia ja Viro ovat tilaston kärkipäässä, Suomi taas tilaston pohjalla.

Kyse ei ole pohjoismaisesta kulttuurista, hyvinvointivaltiosta tai koulutustasosta. Kyse on rakenteista.

Stereotypiat “naisten” ja “miesten” töistä rajaavat koulutus- ja ammatinvalintoja jo varhaislapsuudesta alkaen. Ne ohjaavat opinto-ohjausta, rekrytointia, urapolkuja ja johtamisrakenteita. Lopputuloksena työmarkkinat jäykistyvät, ja suomalaisten osaaminen jää vajaakäyttöön.

Ammattisegregaatio ei katoa itsestään. Sen purkaminen vaatii pysyviä ja valtakunnallisia ratkaisuja.

Järjestömme hallitusohjelmatavoitteissa 2027–2031 edellytämme, että viimeistään seuraavalla hallituskaudella Suomessa mm.:

• Laaditaan ja toimeenpannaan valtakunnallinen segregaation purku ja ehkäisy -toimenpideohjelma, joka luo pysyvät segregaatiota purkavat rakenteet. Toteutetaan ohjelma valtion, alueiden ja kuntien hallinnon sekä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla.
• Selvitetään muissa Pohjoismaissa toteutettuja koulutuksen segregaation purkutoimenpiteitä ja niiden soveltavuutta Suomeen. Näitä toimenpiteitä ovat mm. miehille suunnattu sukupuolitietoinen hoiva-alan aikuiskoulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnan sukupuolipisteet.
• Kirjataan käytännön keinot sukupuolitietoisen kasvatuksen ja opetuksen edistämiseksi ja segregaation purkamiseksi varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten toiminnallisiin tasa-arvosuunnitelmiin. Suunnitelmien laatimiseen tulee tarjota koulutusta ja niiden toteutumista tulee valvoa aktiivisesti.

Suomi ei saa jäädä jälkeen. Koulutuksen ja työelämän tasa-arvon edistäminen on keskeinen edellytys Suomen kilpailukyvylle, talouskasvulle ja kestävälle rauhalle. 

Susanna Sulkunen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja

Yksityisten gynekologien hoidot pitää saada TK-lääkärihoidon hinnalla

Syöpien määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Hoitojen kehittyessä syöpiin kuolleisuus onneksi laskee. Varhainen toteaminen parantaa hoidon tuloksia. Gynekologisia syöpiä ei useinkaan havaita varhaisessa vaiheessa, koska gynekologisissa tarkastuksissa käydään yhä vähemmän. Tarkastuskäynnit maksavat paljon ja naiset joutuvat säästämään.

Suomen perusterveydenhuollossa on riittämättömästi gynekologista asiantuntemusta. Naistentautien hoitoa pitää hakea yksityiseltä sektorilta. Yksityisten naistentautilääkärien perimät hinnat ovat nousseet 40% kymmenessä vuodessa, kaksinkertaisesti yleiseen kustannusnousuun verrattuna. Hoitomaksut laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen sekä toimistomaksuineen ovat useita satoja euroja käyntikerralta, 70 euron Kela-korvauksen jälkeenkin.

Naisten pitää elämänsä varrella turvautua gynekologin palveluihin raskauden ehkäisyssä, ajoittaisten tarkastusten vuoksi, vaihdevuosina hormonikorvaushoitojen aloittamiseksi ja seuraamiseksi sekä koettujen oireiden vuoksi. Gynekologisten hoitojen tarpeen vuoksi naisten terveydenhoito on kalliimpaa kuin miesten terveydenhoito. Tämä sukupuolia eriarvoisesti kohteleva epäkohta pitää korjata. Tärkeää on myös parempi sosiaalinen tasa-arvo. Gynekologisten hoitojen Kela-korvaukset painottuvat ylempiin tuloluokkiin. Pienituloisilla ei ole varaa hoitoihin.  Yhteiskunnalle ja työnantajille on kuitenkin etua siitä, jos naisten tauteja hoidetaan ajallaan ja asiantuntevasti.

Suomen valtion tulee huolehtia siitä, että gynekologisia hoitoja tarvitsevat naiset saavat hoitoa tk-kustannustasolla. Silloin naiset saavat asianmukaista hoitoa tasa-arvoisella tavalla ja tulotasosta riippumatta. Vaihtoehtoja epäkohdan ratkaisuun voi olla monia: esim. Kela-korvausten nostaminen, hoitokäyntien hinnoittelu samalla tavalla kuin yksityislääkärikäynnit hinnoitellaan 65 vuotta täyttäneille, naistentautien hoidon sisällyttäminen työterveyshoitoon. Tärkeintä on saada asian valmistelu käyntiin sosiaali- ja terveysministeriössä. Meidän naisten on yhdessä varmistettava se.

Helena Aaltonen
Kajaanin Akateemiset Naiset ry.

Helvi Sipilä – suomalainen tienraivaaja YK:ssa ja naisten oikeuksien puolustaja

Suomen Akateemisten Naisten Liitto järjestää vuosittain International Helvi Sipilä Seminar -tilaisuuden YK:n naisten asiaa käsittelevän toimikunnan kokouksen yhteydessä New Yorkissa. Tänä keväänä tilaisuus järjestetään jo 20. kertaa yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton, Naisjärjestöt yhteistyössä – Nytkis ry:n, Suomen NNKY-liiton ja Suomen UN Womenin kanssa. Mutta kuka oli Helvi Sipilä?

Helvi Sipilä (1915–2009) oli Suomen ensimmäisiä naisjuristeja ja ensimmäinen presidenttiehdokkaana ollut nainen. Merkittävimmän uransa hän teki YK:n apulaispääsihteerinä – ensimmäisenä naisena maailmassa. Sipilälle myönnettiin 12 kunnia-tohtorin arvoa sekä ministerin arvonimi. Hän toimi johtavissa tehtävissä useissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten naisjuristien kansainvälisessä liitossa (International Federation of Women Lawyers) ja kansainvälisessä naisneuvostossa (International Council of Women).

Rohkea uravalinta

Asianajajan ammatti oli 1930- ja 1940-luvuilla naiselle harvinainen. Kun Helvi Sipilä ilmoitti vuonna 1943 perustavansa oman asianajotoimiston, hänestä tuli vasta toinen nainen Suomen historiassa, joka teki niin. Hän toimi yksityisenä asianajajana yli 30 vuoden ajan.

Yksityisyrittäjyys antoi hänelle myös mahdollisuuden osallistua laajasti yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän palveli muun muassa Suomen valtion tehtävissä ulkomailla ja rakensi samalla vahvaa kansainvälistä verkostoaan, joka kantoi pitkälle hänen myöhemmällä urallaan.

YK-ura ja historiallinen naisten maailmankonferenssi

Helvi Sipilä teki historiaa, kun hänet valittiin ensimmäisenä naisena hoitamaan YK:n apulaispääsihteerin tehtävää (1972 - 80). Hänet nimitettiin myös YK:n ensimmäisen naisten maailmankonferenssin (Mexico City, 1975) pääsihteeriksi. Konferenssi käynnisti YK:n naisten vuosikymmenen (1976–1985), jonka aikana perustettiin YK:n naisten asemaa edistävä rahasto (UNIFEM). Sipilä oli keskeisesti mukana sen synnyssä.

Myöhemmin, 2. heinäkuuta 2010, neljä YK:n naistoimijaa yhdistettiin uudeksi kokonaisuudeksi, UN Womeniksi. Myös UNIFEM sulautui osaksi tätä uutta organisaatiota. Sipilän työn vaikutukset näkyvät siis yhä globaalissa tasa-arvotyössä.

Vaikuttava puhe 90-vuotiaana

Helvi Sipilä oli laajalti arvostettu tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolestapuhuja. Vuonna 2005 90-vuotias Sipilä kutsuttiin pääpuhujaksi YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) yhteydessä järjestettyyn YK:n apulaispääsihteerien erityisistuntoon. Korkean ikänsä vuoksi hänen esityksensä oli ennakkoon nauhoitettu – mutta se lumosi yleisön YK:n konferenssisalissa Manhattanilla.

Tilaisuutta oli seuraamassa Kvinnliga Akademiker i Åboland rf:n jäsen Leena-Maija Laurén, joka toimi tuolloin Akateemisten Naisten maailmanjärjestön, International Federation of University Women, IFUWin (nyk. Graduate Women International, GWI) -järjestön naisten asemaa käsittelevän komitean puheenjohtajana. Hän sai omin silmin nähdä, kuinka syvästi Sipilän viisaus ja arvovalta koskettivat kansainvälistä yleisöä.

Tämä kokemus synnytti idean kansainvälisestä seminaarisarjasta, joka kantaisi Helvi Sipilän nimeä. Ehdotus esiteltiin Sipilälle Suomessa ja Sipilältä pyydettiin lupaa käyttää hänen nimeään tulevien seminaarien otsikoissa sekä omistaa sarja hänelle YK:n CSW-kokousten yhteydessä. Sipilä piti ajatuksesta ja antoi suostumuksensa.

Kansainvälinen Helvi Sipilä -seminaarisarja

Vuosien varrella seminaarisarjan perusajatus on pysynyt samana. Seminaarin teema valitaan YK:n CSW-kokouksen ajankohtaisista teemoista, ja puhujiksi kutsutaan sekä suomalaisia että kansainvälisiä asiantuntijoita.

Useimpina vuosina seminaarin avauspuheenvuoron on pitänyt se Suomen ministeri, joka on toiminut Suomen CSW-valtuuskunnan johtajana New Yorkissa. Järjestelyistä on vastannut sama viiden suomalaisen naisjärjestön yhteistyöryhmä. Nykyisin valmisteluryhmää johtaa Liiton puheenjohtaja Jutta Hartikainen, joka on toiminut aikaisemmin myös Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattorina.

Ensimmäinen seminaari demokratian juhlavuonna

Ensimmäinen kansainvälinen Helvi Sipilä -seminaari järjestettiin vuonna 2006 CSW50-kokouksen yhteydessä teemalla She Has Power in Her Hands. Seminaarilla juhlistettiin Suomen historiallista merkkivuotta: sata vuotta aikaisemmin Suomesta oli tullut ensimmäinen maa maailmassa, joka myönsi täydet poliittiset oikeudet kaikille yli 24-vuotiaille kansalaisille.

Helvi Sipilän elämäntyö muistuttaa meitä siitä, että yhden ihmisen rohkeus, sitkeys ja visio voivat muuttaa kansainvälisiä rakenteita.

Tänä keväänä kartoitamme Helvi Sipilä -seminaarilla oppeja naisjohtajuuden edistämiseen. Pyrimme samalla myös lisäämään nostetta ensimmäisen naispuolisen pääsihteerin valinnalle. Sitä YK:n lasikattoa ei ole vieläkään rikottu.

International Helvi Sipilä Seminar -seminaarisarjan esittelytekstin muokkasi blogipostaukseksi:

Susanna Sulkunen

Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja