torstai 4. helmikuuta 2021

Vuoden Jäsentekopalkinto 2020: Ylisukupolvinen toimintamalli

Tänä keväänä tutustumme Liiton Torstai on toivoa täynnä -verkkokahveilla Vuoden Jäsentekopalkinnon 2020 saaneisiin toimintamuotoihin. Palkinnonsaajia oli neljä. Esittelemme palkinnonsaajat myös blogissamme. Helmikuun 2021 verkkokahveilla Helsingin Akateemiset Naiset kertoivat yhdistyksensä ylisukupolvisesta jäsentoiminnasta. Kiitos upeasta esittelystä, Jenni Labarthe, Niina Kaartinen, Paula Kuusipalo-Määttä ja Leea Paija! Muut tämän kevään kokontumiskerrat ovat: 4.3., 1.4., 6.5. ja 3.6. Lisätietoja: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.


Helsingin yhdistyksessä jäsenten ikähaarukka on vaikuttavan laaja. 1990-luvulla ja 1930-luvulla syntyneiden naisten voi ensi alkuun kuvitella olevan hyvinkin kaukana toisistaan. Helsingin yhdistyksen ylisukupolviset tapahtumat ovat kuitenkin osoittautuneet menestyksekkääksi konseptiksi. Tällä hetkellä yhdistyksellä on käynnissä Elämäntaidot esiin -verkkoryhmä ja maaliskuussa 2021 aloittaa Vahvuuspaja. Voit lukea näistä lisää osoitteesta http://helsinginakateemisetnaiset.fi/. Seuraathan Helsingin Akateemiset Naiset ry:tä myös Facebookissa?

Ylisukupolvinen toimintamalli tuo eri-ikäiset jäsenet yhteen hienolla tavalla Helsingin yhdistys kannustaa myös muita Akateemisten Naisten paikallisyhdistyksiä kokeilemaan rohkeasti tätä toimintamallia. Tässä muutama vinkki illan keskustelusta:

  • Selvitetään mitkä teemat yhdistyksen jäseniä kiinnostavat. Taustatatietona Helsingin yhdistyksellä oli Mari Häkkisen ja Minna Jyrkiäisen ammattikorkeakoulu Metropoliaan Helsingin yhdistyksestä tekemät opinnäytetyöt. Pienemmässä mittakaavassa alkuun pääsee tekemällä jäsenkyselyn ja soittokierroksen yhdistyksessä.
  • Otetaan yhteistyökumppanien osaaminen avuksi. Helsingin yhdistys hyödynsi toimintamallin suunnittelussa ja lanseerauksessa myös yhteistyökumppaniverkostoaan, jota se on rakentanut vuosien varrella mm. tekemällä organisaatiovierailuita jäseniä kiinnostaviin järjestöihin ja yrityksiin. Maria Akatemia, Miina Sillanpään säätiö ja Ikäinstituutti toivat ideointiin mukaan lisää asiantuntemusta sekä uusia jäseniä.
  • Otetaan kohderyhmä suunnitteluun mukaan. Ylisukupolvista toimintamuotoa suunittelivat alusta saakka Helsingin yhdistyksen eri-ikäiset (ja hallituksen ulkopuoliset) jäsenet. 
  • Kokeillaan ja opitaan. Jäsenistön osallistamisen lisäksi oli tärkeää rohkaista suunnittelutiimiä ideoimaan vapaasti ja  kokeilemaan erilaisia jäsentapahtumia. Kaikki toimintamuodot tai vaikkapa ajankohdat eivät osoittaudu hyviksi, mutta kokemus ja tieto auttaa suunnittelussa aina eteenpäin. Heti ei myöskään tarvitse saada valmista pakettia kokoon! Fokus on yhdessä tekemisessä ja yhdessä oppimisessa.

Seuraavat Torstai on toivoa täynnä -verkkokahvit järjestetään maaliskuun 4. päivä klo 18-19. Silloin pääsemme tutustumaan joko Lahden onnistuneeseen jäsenhankintaan tai Vantaan hienoon digiloikkaan. Tammikuussa tutustuimme Espoon-Kauniaisten paikallisyhdistyksen vaalipaneeliin.

Vuoden Jäsentekopalkinto 2020: Vaalipaneeli

Tänä keväänä tutustumme Liiton Torstai on toivoa täynnä -verkkokahveilla Vuoden Jäsentekopalkinnon 2020 saaneisiin toimintamuotoihin. Palkinnonsaajia oli neljä. Esittelemme palkinnonsaajat myös blogissamme. Tammikuun 2021 verkkokahveilla Espoon-Kauniaisten (EKAN) yhdistyksen puheenjohtaja Armi Westin jakoi EKANIN vinkkejä onnistuneen vaalipaneelin järjestämisestä. Kiitos, Armi! Muut tämän kevään kokontumiskerrat ovat: 4.2., 4.3., 1.4., 6.5. ja 3.6. Lisätietoja: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.

Kunnallisvaalit pidetään 18.4.2021, joten nyt on hyvä alkaa valmistella tätä helppoa paikallisen vaikuttamistyön tapaa ja ottaa yhteyttä puolueisiin. Tasa-arvo tehdään kunnissa!
Kuva: Armi Westin

Tässä Armi Westinin vinkit yhdistyksille:
  • On todella tärkeää olla ajoissa liikkeellä. Ennen vaaleja ehdokkaita pyydetään moniin tilaisuuksiin. Myös onnistunut tilavaraus onnistuu vain ajoissa.
  • Tilaa kannattaa etsiä esimerkiksi kirjastoista tai mainostilaa vastaan sopivan paikallisyrityksen tai oppilaitoksen tiloista. Mikäli koronarajoitukset jatkuvat, myös hybridimalli on mahdollinen. Tällöin vain pieni joukko on paikan päällä ja muut osallistuvat verkon välityksellä. IT-tukea kannattaa kysyä tilan tarjoavalta taholta. Tämäniltaisessa keskustelussa mainittiin myös mahdollisuus mennä jututtamaan puolueita yhdistysaktiivien voimin paikkakunnan torille. Liitossa selvitellään mahdollisen IT-tuen myöntämistä tilaisuuksiin.
  • Akateemisten Naisten kunnallisvaaliteesit ja taustaineistoa paneeliin saa Liitolta helmikuussa. Pyrimme nostamaan yhdessä kaikenikäisten naisten tasa-arvo-ongelmat keskusteluun ja ratkottavaksi. Kysymyksiä kannattaa pyytää etukäteen myös oman yhdistyksen jäseniltä.
  • Panelisteille on hyvä kertoa kysymykset ja sallittu puheenvuorojen pituus etukäteen. Kannattaa myös miettiä, edistäisikö tasa-arvoa se, että jokaisesta puolueesta kutsuttaisiin myös miesedustaja mukaan. Yksin naisten voimin emme saa muutosta aikaan. Sopivia panelisteja voi kysyä jokaisen puolueen valtuustoryhmän puheenjohtajalta. Huom. kaikki puolueet tulee kutsua tilaisuuteen jotta säilytämme puolueettomuutemme.
  • Paneelin vetäjän tulee olla sujuvasanainen ja napakka. Moni politiikko puhuu ummet ja lammet, jos siihen suodaan tilaisuus. Vetäjä kannattaa myös briifata tilaisuuden sisällöistä ja tavoitteista hyvin etukäteen.
  • Markkinointiin ei voi panostaa liikaa. Yhdistyksen somekanava ja jäsenkirjeet tavoittavat nykyiset jäsenet, mutta potentiaalisia uusia jäseniä kannattaa kosiskella paikallismedian ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta. Osallistujille kannattaa antaa myös yhdistyksen oma esite.
  • Kiitoskirjeillä voi jälkikäteen myös vielä kertoa yhdistyksestä ja kutsua mukaan toimintaan. Tilaisuudesta kannattaa kirjoittaa muistiin myös yhdistyksen someen juttu tai jos kyseessä on verkkotilaisuus, jakaa sen video, koska tällaiset tilaisuudet ovat erinomaista mainosta yhdistykselle myös vielä pitkään tilaisuuden jälkeenkin.

EKAN ry. on järjestänyt vaalipaneelin 2017 kunnallisvaalien ja 2019 eduskuntavaalien alla ja sai toimintamuodosta Vuoden Jäsentekopalkinnon 2020.

torstai 14. tammikuuta 2021

Rouva Einstein


”Mitä? Oliko Albert Einsteinilla rouvakin?” Näin reagoi muuan ystäväni, kun kerroin hänelle lukuvuorossa olevasta kirjastani. Kysymys nauratti, sillä aivan samalla tavalla olin ajatellut, kun näin kirjan nimen ensimmäistä kertaa. Vastaus on kyllä, jopa kaksi vihittyä vaimoa, ja tämän kirjan päähenkilö oli niistä ensimmäinen.

Mileva ”Mitza” Maric oli syntynyt Serbiassa v. 1875. Kirjan mukaan hänellä oli synnynnäinen lonkkavaurio, jonka vuoksi hän ontui. Tämä esti vanhempien mukaan avioliittomahdollisuudet, sillä vanhoillisessa Serbiassa ei yksikään mies halunnut ”epämuodostunutta” vaimoa. Isä Maric oli kuitenkin edistyksellinen mies ja huomasi jo varhain tyttärensä älykkyyden, ja kannusti tätä käymään koulua. Perhe muutti jopa pienestä kotikaupungistaan Zagrebiin, jotta Mitza pääsisi lukioon.

Vuonna 1898 Mileva onnistui rikkomaan yhden lasikaton: hän läpäisi Zürichin teknillisen korkeakoulun pääsytutkinnon ja lähti opiskelemaan fysiikkaa ainoana naisena vuosikurssillaan. Aika pian alkoi samalla kurssilla opiskeleva Albert Einstein kiinnittää huomiota nuoreen naiseen, jota hän piti jopa lahjakkaampana kuin itseään. Opiskelu ei ollut helppoa, sillä ennakkoluulot naisten opiskelua kohtaan yleensä ja varsinkin matematiikan ja fysiikan opintoja kohtaan olivat vahvat. Lisäksi innokas kosija häiritsi Milevan mielenrauhaa, sillä hän oli lujasti päättänyt, ettei mikään saa estää häntä luomasta omaa uraa.

Viimein tunteet kasvoivat liian voimakkaiksi, ja Milevan oli annettava periksi. Lisäksi Albert lupasi, että heistä tulisi erilainen, boheemi aviopari, joka tekisi jatkossakin työtä yhdessä. Mutta ei enempää juonipaljastuksia!

Marie Benedict on vuonna 1968 syntynyt juristi, joka on ryhtynyt kirjoittamaan osittain fiktiivisiä romaaneja miehensä varjoon jääneistä naisista. Mileva Maricin lisäksi hän on kirjoittanut Clementine Churchillista, elokuvatähti Hedy Lamarrista ja nyt tammikuussa pitäisi ilmestyä romaani Agatha Christiestä. Mielestäni kirjailija tavoittaa ajankuvan erittäin hyvin. Tapojen muodollisuus, jäykkä puhuttelutyyli, tervehdykset niiauksineen ja kumarruksineen tuntuvat juuri sellaisilta kuin 1800-1900 -lukujen taitteessa voi kuvitella niiden olleen. Esimerkiksi kihlaukseensa saakka nämä kaksi opiskelijatoveria ovat Neiti Maric ja Herra Einstein – ja nämä tiedot perustuvat heidän kirjeisiinsä.

Myös opiskelu, professorien ennakkoluulot ja naisopiskelijan väheksyminen sekä toisaalta opiskelijoiden vilkkaat keskustelut Zürichin kahviloissa, tuntuvat erittäin todellisilta. Kuin huomaamattaan kirjaa alkaa lukea kuin faktaa.

Mutta entä sitten, kun monien vaikeuksien jälkeen avioliiton arki koittaa? Muuttuiko nerokas Albert Einstein luonteeltaan todella niin paljon kuuluisuuden myötä? Oliko Milevan oma lahjakkuus todella vielä suurempaa kuin Albertin? Siinä tuskin on mitään kummeksumista, että Milevan nimi jätettiin julkaisuista pois – hänhän oli ”vain nainen” – mutta olisiko Albert sallinut sen vastustelematta tapahtua tai jopa tahallaan tehnyt niin? Albert, joka oli luvannut tukea vaimonsa uraa? Nerouteen liittyy hyvin usein itsekeskeisyys, ja romaanin edetessä Albert Einstein muuttuu todella narsistiseksi paskiaiseksi (anteeksi sanavalinta, mutta osuvampaa en keksi). Mikä on fiktiota, mikä faktaa? Raja hämärtyy, mutta faktan puolesta puhuu ehkä se, että avioeron myötä Mileva vaati ja sai itselleen kaikki Albertin Nobel-palkinnon tuottamat tulot. Tai ei vain itselleen, sillä näillä rahoilla hän varmisti pojilleen hyvän koulutuksen.

Vaikka hieman epäilyjä kirjan todenmukaisuudesta nousee mieleen, romaani oli mielestäni erittäin kiinnostavaa luettavaa. Milevan tarina on uskottava ja surullinenkin, mutta se kertoo myös sinnikkyydestä ja siitä, että jos valitsee elämässä väärin, on aina mahdollisuus tehdä uusi valinta.

Marketta Holopainen
Lappeenrannan Akateemiset Naiset ry.

tiistai 1. joulukuuta 2020

Tasa-arvon takapakki on pysäytettävä - Satu Keiski-Tonin puhe Liiton vuosikokouksessa 28.11.2020

Julkaisemme VTM Satu Keiski-Tonin (Helsingin Akateemiset Naiset ry.) Suomen Akateemisten Naisten Liiton (SANL) vuosikokouksessa 28.11.2020 pitämän puheen kokonaisuudessaan tässä Akateemiset naiset -blogissamme, johon kaikki jäsenemme ovat tervetulleita tarjoamaan tekstejään koulutuksen ja työelämän tasa-arvosta. Lähetäthän tekstisi osoitteeseen: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi.  


Arvoisat kunniapuheenjohtaja ja liiton puheenjohtaja, hyvät kuulijat ja katsojat, kära vänner!

Olen iloinen, että saan esitellä SANLin vuosikokouksessa Naisjärjestöjen Keskusliiton (NJKL) vaikuttamistyötä ja tulevan vuoden toimintalinjauksia.

Tämän vuoden lopussa tulee kuusi vuotta täyteen NJKL:n hallituksessa. Kaikki kiitos professori Helena Rannalle ja Siv Dahlin-Janssonille, jotka aikoinaan kannustivat hallitusehdokkaaksi.

Olen saanut toimia keskusliiton varapuheenjohtajana, työvaliokunnassa sekä viestintä-, vaikuttaminen ja kansainvälisen toimikunnan puheenjohtajana.

Työ on ollut innostavaa ja palkitsevaa. Loistavat ihmiset ja ajan hermolla toimiminen ovat imaisseet ja koukuttaneet.

NJKL:n asema Suomessa on viime vuosien aikana muuttunut merkittävästi. Keskusliitto on tullut näkyväksi.

Olenkin erityisen iloinen siitä, että minut on pyydetty jatkamaan viestintätoimikunnan puheenjohtajana. Näin akateemistenkin naisten yhteistyö on mahdollista jatkua NJKL:n ytimessä.

Liitto perustettiin vuonna 1911 nimellä Suomen Naisten Kansallisliitto.



Perustaja oli Aleksandra Gripenberg ja 7 perustajajärjestöä.

Tavoitteena oli jo tuolloin vuonna 1911 vaikuttaa lainsäädäntöön, saada naiset mukaan komiteoihin ja päätöksentekoelimiin, politiikkaan ja edistää naisten oikeuksia avioliitossa.

Pykäliin oli kirjattu: sama palkka samasta työstä huolimatta työntekijän sukupuolesta

Varsin osuvat tavoitteet. Vieläkö joudumme odottamaan seuraavat 110 vuotta?

Tekemistä tasa-arvon eteen on vielä paljon, vaikka paljon on jo saavutettukin.

Vuonna 1919 eduskuntaan valittiin 19 naista eli naisten osuus oli 9,5 %. Viime eduskuntavaaleissa jo 93 naista eli 47 %.

Tänään Naisjärjestöjen Keskusliitossa on 66 jäsenjärjestöä ja yli 400 000 jäsentä! 

Tämä lause avaa jo useita päätöksentekijöiden ja median ovia.

Suurimpia jäsenjärjestöjä ovat esimerkiksi suomen- ja ruotsinkieliset Martat, Sairaanhoitajaliitto, Naisten Kartano.

Nykyisin varsin pieniäkin, nuoria yhdistyksiä on liittynyt jäseneksi. Yhteistyökumppanuutta ja näkyvyyttä etsitään vaikutusvaltaisen keskusliiton kautta. Esimerkiksit SYLI ry, Tunne rintasi ry, Korento ry, Kaivos- ja kaivannaisalalla toimivien naisten yhdistys WIMFinland, Vaasan somalinaiset.

Voidaankin kysyä, onko järjestökenttä murroksessa eikä ainoastaan koronan myötä. Hakeutuvatko ihmiset läheiseksi tuntemiinsa ns. yhden asian liikkeisiin? Yhteisöllisyyden merkitys korostuu pienissä organisaatioissa. Ihmiset liittyvät yhdistyksiin, jotka tarjoavat tällä hetkellä myös läheisen, omanlaisen, omaakin asiaa koskettavan yhteisön puhtaan vaikuttamistyön sijaan.

NJKL:n toiminta-ajatuksena on: 

Naisten aseman ja oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.

Toiminta on siis ihmisoikeusperusteista ja yhdessä kaikkien naisjärjestöjen kanssa.

Arvot ja toimintaperiaatteet ovat:

1. Sukupuolten tasa-arvo
2. Avoimuus ja yhdenvertaisuus
3. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton - sitoutumattomuus
4. Moniäänisesti yhteistyössä toimiva - moniäänisyys
5. Rohkeasti kantaa ottava

Vaikuttamistyö on laaja-alaista, monikanavaista; lausuntopyyntöjä, kuulemistilaisuuksia, tiedotteita, kannanottoja, julkilausumia, seminaareja, julkisen keskusteluun reagointia päivittäin ja viikoittain.

Noin kolme vuotta sitten NJKL asetti 7 hallitusohjelmatavoitetta vuosille 2019–2023.

1. Tasa-arvon takapakki on pysäytettävä
2. Tasa-arvo lähtee kasvatuksesta
3. Työelämä tarvitsee tasa-arvotekoja


4. Naisten hyvinvointi on tasa-arvokysymys
5. Tasa-arvoa urheiluun ja kulttuuriin
6. Tytöt ja naiset kehitysyhteistyön keskiöön
7. Naiset mukana kokonaisturvallisuudessa


Lähes kaikki on kirjattu hallitusohjelmaan: perhevapaauudistus, samapalkkaisuustoimet, suostumuksen puute raiskauksen tunnusmerkiksi, translain uudistus sekä väkivallan vastaiselle työlle kohdistettava lisärahoitus, segregaatioon puuttuminen, aborttilainsäädäntö ja sukupuolivaikutuksen ennakkoarviointi kaikkien ministeriöiden toimialoille ja budjetointiin.

Väkivallan torjuntaohjelma, itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä, perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat tasaisemmin molempien vanhempien kesken, täysipäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja pienentäminen 

Valtioneuvoston tavoitteena on aikaan saada Suomesta sukupuolten tasa-arvon mallimaa.

Työtä on edessä kuitenkin varsin paljon. 

Viime viikon NJKL:n vuosikokous hyväksyi viisi toimintalinjausta, jotka perustuvat keskusliiton aiempiin strategisiin linjauksin, ajankohtaisiin tutkimuksiin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen

Tasa-arvon takapakki on pysäytettävä!

Tämä vaikuttamisviesti onkin mainiosti monistunut jo median pääotsikointiin.

Suomi ei ole tasa-arvon kärkimaa. Niin koronakriisi kuin populismi ja taantumukselliset arvot uhkaavat edelleen naisten asemaa niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa.

Tulevien vuosien harppaukset on oltava huimia, jos tavoitteena tasa-arvon kärkimaa:

Suomi junnaa edelleen 4. sijalla Euroopan tasa-arvoa mittaavan EIGEn indeksin perusteella Ruotsin, Tanskan ja Ranskan jäljessä. Eurooppalaisessa keskustelussa Suomi saa sapiskaa palkkatasa-arvon puutteesta, segregaatiosta, väkivallasta.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on edelleen hankalaa. Naiset pitävät yli 90 % perhevapaista

Tämän vuoden indeksissä ei selvitetty Suomen pahinta ongelmaa perheväkivaltaa. Tulokset valmistuvat vasta vuonna 2022. Väkivaltakysymyksissä Suomi on sijoittunut aiemman selvityksen perusteella 27. sijalle - toiseksi viimeiseksi EU-maiden joukossa.

Suomi on räikeästi jakautunut miesten ja naisten aloihin. Koulutuksen suhteen Suomi on segregoitunein maa Euroopassa. Koulutusalojen ammatillinen jakautuminen on todellinen ongelma.

Naiset ovat aliedustettuina niin kuntapäättäjien joukossa kuin pörssiyhtiöissä.

Maahanmuuttajanaisten euro on 62 senttiä suomalaismiehen eurosta. Vammaisten naisten euroa ei ole edes laskettu.

Hallitusohjelman toteutuksella on siis kiire ja tekoihin olisi myös resursoitava riittävästi.

Tasa-arvo vaatii tekoja!

Tasa-arvoasiainneuvottelukunnan TANEn kanssa on toteutettu Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -yhteishanke, joka käynnistyi jo viisi vuotta sitten nimellä 100 tasa-arvotekoa. Hanke on ylittänyt toden teolla odotukset. Tekoja on satoja.

Nyt tasa-arvotekoja toivotaan naisten johtajuuden, median ja teknologian aloilta.

Tänä syksynä olemmekin voineet kuulla jo varsin kattavia esityksiä suurilta suomalaisilta teknologiayrityksiltä esim. Nokia on käynnistänyt monipuolista ja laaja-alaista työtä, samoin mukana Wärtsilä, Valmet.

Väkivalta ja vihapuhe on lopetettava – naiset vapaiksi!

Suomi ei ole turvallinen maa naisille.

Väkivalta ja vihapuhe on Suomen suurin ihmisoikeusloukkaus. Kotonaolo ja etätyö ovat entisestään lisänneet parisuhdeväkivaltaa, jonka uhreista 80 prosenttia on naisia. Joka kolmas 15-vuotias on kokenut seksuaalista väkivaltaa

Vihapuheelle erityisen alttiita ovat nuoret naiset ja julkisuudessa toimivat naiset niin mediassa, kuin politiikassa, toimittajat ja tutkijat.

Vihapuheet ovat kunnianloukkauksia, ne heikentävät naisten turvallisuutta ja halua osallistua julkisuudessa keskusteluun tai vaikuttamiseen. Jopa 60 prosenttia tytöistä epäröi osallistua somekeskusteluun väkivallan pelossa

Nettiviha on uhka sananvapaudelle ja demokratialle.

Jokaisen naisjärjestön olisi lisättävä valmiuksia reagoida vihapuheen seurauksin ja vastattava populismin nousuun.

Aktiivisia toimia toivotaan kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisilta häirinnän lopettamiseksi. Myös turvakotien määrä tulisi kaksinkertaistaa ja lisätä matalan kynnyksen palveluita.

Naisjärjestöjen vahvuus on moninaisuus.

Liitossa on edustettuna naiset varsin laajasti: vammaiset naiset, maahanmuuttajanaiset, eri kieliryhmiin, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset sekä naiset eri koulutus, työ- ja kokemustaustoista.

Naisjärjestöt vaativat moninaisten naisten kuulemista ja osaamisen hyödyntämistä kaikessa päätöksenteossa. Avainasemassa tässäkin ovat jäsenjärjestöjen puheenjohtajat.

Naiset ratkaisevat vaalit 2021.

Liitto haluaa nostaa naisten roolin päätöksenteossa. Sama tavoite kuin jo vuonna 1911.

Viestintäryhmä työstää kuntavaalitavoitteita ja suunnittelee parhaillaan vaalikampanjaa, jota järjenjärjestöt voivat hyödyntää.

Ehdokasasettelu, tasa-arvokysymykset ja naisten nostaminen kuntien johtotehtäviin ovat avainasemassa.

Onhan vain meidän kaikkien mielestä oikein, että puolet valtuutetuista olisi naisia _ nyt vain 40 prosenttia. Olisihan vain oikein, että puolet kunnanjohtajista on naisia. Nyt kunnanjohtajista naisia on vain joka neljäs, 25 prosenttia.

Verkostot, hyvä yhteistyö, lobbaus, nopea reagointi ovat vaikuttamisviestinnän perusta.

NJKL:ssä toimii nykyisin jäsenjärjestön johdon foorumi, jäsenjärjestöjen viestintäverkosto, viestintätapahtumat ja -koulutustilaisuudet viestinnän ammattilasille ja korkeatasoinen Tasa-arvoteot -foorumi, jonka puheenjohtajana istuu presidentti Tarja Halonen.

Tänään liitto on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, ajankohtainen viestijä, laaja-alaisesti verkostoitunut ja hyvä yhteistyökumppani, edelläkävijä digiloikassa ja koronasta huolimatta keskeinen vaikuttaja.

Se tukee jäsenjärjestöjä ja tuo esiin jäsenjärjestöjen hyviä käytäntöjä.

Avoimia webinaareja käynnistettiin ensimmäisenä jo maaliskuussa. Tuolloin esiteltiin jäsenjärjestöjen ainutlaatuista työtä huolehtia ruohonjuuritasolla omasta jäsenkunnasta heti kriisin puhjettua.

Syksyllä toteutui jo ensimmäinen kansainvälinen webinaari.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ei todellakaan ole hyytynyt koronakriisin keskellä.

Pari vuotta sitten liitto onnistu nostamaan medianäkyvyyden aivan uudelle tasolle. Potentiaalisen medianäkyvyyden mainosarvo ylsi jopa 700 000 euroon. Liitto sai kaikkiaan 97 mediaosumaa kirjoitetuissa uutisissa Suomessa ja ulkomailla. Näiden lisäksi lukuisat television ajankohtaisohjelmat.

Nyt pohditaankin uudenlaista pop up -tyyppistä digitalisaatioon perustuvaa vaikuttamistapaa.

Rahoitus kasvoi 2019 ja vuonna 2020 se ylsi puoleen miljoonaan euroon. Parhaimmillaan toimiston väkeä on ollut yhteensä 10 sukupuolen tutkimuksen ja viestinnän asiantuntijoita.

Vaikuttamisen ja viestinnän suurimmat harppaukset on tehty viestinnän perusteiden mukaisesi: toimintaympäristön jatkuva seuranta, nopea reagointi, proaktiivinen toiminta, lobbauksen merkityksen ymmärtäminen ja mediayhteistyökumppanuus.

Tunnettuus on kasvanut, NJKL:n puoleen käännytään, liiton asiantuntijat otetaan mukaan niin lainvalmisteluun kuin toimikuntiin, NJKL:ltä kysytään neuvoa.

NJKL:n yhteistyökumppaneita ovat muun muassa:
  • Tasa-arvolain neuvottelukunta
  • Naisjärjestöt yhdessä – Nytkis
  • Eduskunnan naisverkosto
  • SITRAn johtamiskoulutus
  • Maanpuolustuksen neuvottelukunta MONK
  • THL:n tasa-arvotiedon keskuksen asiantuntijaryhmä
  • LUMA-keskuksen Suomi-verkosto
  • We all Finland – hankkeen kumppanuusverkosto HY, Hanken Jyväskylän yo:n kauppakorkeakoulu.
  • Suomen UN Womenin 1325-verkosto

Vuosi 2021 on naisjärjestöjen 110 v juhlavuosi.

Teemaksi on valittu yhteistyökumppanien Ylen, Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja Wihuri -säätiön kanssa:

Miksi naisjärjestöjen työ on tärkeää? Millainen Suomi olisi ilman tätä työtä?


Miksi järjestöt ovat korvaamattomia pilareita suomalaisessa yhteiskunnassa ja miksi naiset hoitavat paljon yhteiskunnallisia tehtäviä.

Naisjärjestöt ovat muutakin kuin tavoitteiden edistämistä ideasta laiksi. Naisjärjestöt ovat paikkoja ihmisten kokoontumiselle ja perustuksia ihmisten väliselle jatkuvalle kanssakäymiselle. Ne vahvistavat parhaimmillaan ihmisten sosiaalisia suhteita ja antavat mahdollisuuden verkostoitua sekä vahvistaa rivejä.

Juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimii Riikka Vacker ja professori Aura Korppi-Tommola kirjoittaa parhaillaan viime vuosikymmenen historiikkia.

Juhlavuotta juhlitaan koko vuoden ajan: teemaseminaareja, webinaareja, somekampanjoita tiiviissä yhteistyössä.

Merkitys on tasa-arvon kiihdyttämisessä ei vain saavutusten ihailussa.

Juhlatilaisuus on Hanasaaressa toukokuun alussa ja pohjoismaisten naisjärjestöjen kesken tavataan syksyllä 2021. Syksyn teema on naiset ja vihapuhe.

Kiitos kaikille kuulijoille, kiitos akateemisille naisille!


SANLin vuosikokouksessa 28.11.2020

Satu Keiski-Toni
satu.keiski(a)gmail.com


maanantai 9. marraskuuta 2020

Selviytymistarina syrjäytymisestä ja koulutuksen voimasta

Tara Westover syntyi idaholaiseen mormoniperheeseen syyskuussa 1986. Perheessä oli viisi tai kuusi poikaa ja kaksi tytärtä, Tara koko joukon nuorimpana. Isä on perheen hallitseva hahmo, joka selkeästi määrää kaiken. Isä ei arvosta lukemista eikä kouluja. Perheessä on Raamattu ja muutamia muita kirjoja, mutta lapset eivät saa mennä kouluun. Äiti opettaa heitä kotona lukemaan, kirjoittamaan ja hieman laskemaan, mutta siinä kaikki suunnilleen onkin. Isälle pahin uhka on ”liittovaltion miehet”, jotka saattavat jonain päivänä tulla piirittämään heidän taloaan ja ampua heitä. Sitä varten perheen on jatkuvasti oltava valmiina pakenemaan vuorille. Isä ei tunnu hyväksyvän minkäänlaisia varovaisuustoimia, joilla voisi estää onnettomuuksia, koska Herra suojelee niitä, jotka häneen turvaavat. Siksi esimerkiksi sairaaloihin ei mennä edes pää kainalossa, lääkkeet ovat paholaisen juonia eikä isän rakennustyömailla käytetä minkäänlaisia turvalaitteita.

Äiti on kotoisin täysin erilaisesta perheestä kaupungista, mutta on näköjään päättänyt alistua kaikkeen, mitä hänen miehensä haluaa, aina ammattia myöten. Äiti tuntee yrtit ja osaa valmistaa niistä parantavia sekoituksia, ja isä keksii, että hän voi ruveta toimimaan kätilönä. Äiti ei halua, mutta alkaa kuitenkin kulkea paikallisen itseoppineen kätilön mukana. Hän ei pidä työstä lainkaan ja pelkää tekevänsä virheitä, mutta jatkaa kuitenkin. Kuitenkin jossain äidin sisällä asuu kapinallinen, joka silloin tällöin pääsee näkyviin kuin vahingossa. Hän ilmeisesti toivoo nuorimmalle tyttärelleen toisenlaista elämää jossain muualla.

Tätä kirjoittaessani olen kuunnellut kirjaa vasta noin neljä-viisi tuntia. Tara on 16-vuotias ja perheen ilmapiiri on ahdistava. Vanhimmat pojat ovat lähteneet kotoa riitaannuttuaan isän kanssa, mutta yksi heistä, Shawn, on tässä vaiheessa palannut takaisin. Hänellä ja Taralla on erikoinen suhde. Toisaalta Tara on pikkusisko, jota Shawn suojelee ja rakastaa, mutta toisaalta hänen oma henkinen tasapainonsa on heikko. Hän saa suunnattomia raivonpuuskia, kiusaa ja pahoinpiteleekin Taraa ja vahtii tämän pukeutumista, meikkaamista ja menemisiä. Tara on puolestaan loputtoman valmis antamaan veljensä hirveimmätkin teot anteeksi ja uskoo aina olevansa pohjimmiltaan itse syypää osakseen tulleeseen kohteluun.

Sen verran tiedän jatkosta, että Tara lopulta pääsee lähtemään kotoaan opiskelemaan. Romaani on nimittäin omaelämäkerrallinen ja kirjailija on suorittanut Utahissa Brigham Youngin yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon pääaineenaan historia. Sen jälkeen hän sai stipendin, jonka avulla pääsi opiskelemaan Cambridgen yliopiston Trinity Collegeen, josta valmistui vuonna 2014. 

Kirjaa voisi lukea karmivana kuvauksena ahdasmielisestä uskonnollisuudesta ja perheväkivallasta, mutta mielestäni sen tärkein anti korostaa koulutuksen merkitystä. Opillista sivistystä vastustava isä on toivoton jäärä, joka näkee kaiken yhteiskuntaa edustavan uhkana ja vihollisena. Kuullessaan, että autoilijoille aiotaan tehdä turvavyöpakko, hän halveksii ”länsirannikon liittovaltion miehiä, jotka kuvittelevat voivansa tuoda sosialistisia aatteittaan Idahoon” – ja repii autostaan turvavyöt irti. (Epäkunnioittavasti tuli mieleeni kysymys, mahtaako hän edes tietää, mitä sosialismi on.) Hänen lempisanojaan on illuminaatti, johon kuuluvat kaikki, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan. Piti oikein sanakirjasta tarkistaa, mitä illuminaatti tarkoittaa, ja sehän on salaliiton jäsen.  Jotenkin tuli tunne, että tämän kirjan myötä aloin hieman ymmärtää sitä, miksi presidentti Trumpin kannatus Yhdysvalloissa on ollut niin vankkaa. Syrjäseudulla kasvaminen ja kritiikitön jästipäisyys yhdistettynä tiedon puutteeseen luovat hyvän pohjan erilaisille salaliittoteorioille ja vihollisten näkemiseen kaikkialla. Kirja on ilmestynyt vuonna 2018, ja se tuntuu etenkin nyt USA:n presidentinvaalien aikaan erityisen ajankohtaiselta.

Marketta Holopainen
Lappeenrannan Akateemiset Naiset ry.

Tara Westover: Opintiellä (Tammi, 2020)
(Äänikirjan kuunteluaika 13 t 10 min)


Akateemisten Naisten ja Yrittäjänaisten yhteistyötä ideoimassa

Suomen Akateemisten Naisten Liiton työryhmät ovat tänä vuonna edistäneet uutterasti monenlaista kehittämistyötä järjestössämme. Digiosaamisen, työnhaun ja yrittäjyyden tuki -työryhmässä tartuttiin heti keväällä digiloikan haasteisiin ja laadittiin niistä vinkkilista paikallisyhdistyksillemme. Työryhmän syyskauden ensimmäisessä kokouksessa keskityimme yrittäjyyden tukemiseen. Siihen saimme tervetullutta ideointiapua Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Carita Orlandolta (kuvassa). Tunnin mittaisessa, lämminhenkisessä verkkokokouksessamme puhe pulppusi. Sain kirjattua talteen ainakin nämä seuraavat tiedot. Ehkäpä paikallisyhdistyksistämme nousee vielä lisääkin ideoita? 

Suomen Yrittäjänaiset ry.
(vuoteen 2012 asti Yrittäjänaisten Keskusliitto) perustettiin vuonna 1947 Helsingissä. Liiton muodostaa nykyään lähes 60 paikallisyhdistystä, joissa on jäseniä noin 5000. Yrittäjänaiset ovat tehneet aktiivista vaikuttamistyötä, minkä tuloksena on saatu aikaan esimerkiksi pientyönantajien palkanlaskentaohjelma palkka.fi, yrittäjän sairausvakuutuksen omavastuuajan lyhentyminen sekä YEL-kertymä yrittäjä-äidille äitiysloman ajalta. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen on ollut erityisen tärkeä kysymys Yrittäjänaisille, ja keväällä 2017 astui voimaan lakimuutos perhevapaakorvauksesta, joka vähentää työnantajan kustannuksia naispuolisen työntekijän perhevapaasta 2 500 eurolla. Hieno uudistus!

Keskustelimme Caritan kanssa paljon naisjärjestöjen tekemästä vaikuttamistyöstä, sillä valtakunnallisissa järjestöissä yhteiset viestit saadaan leviämään laajalle. Totesimme Akateemisilla Naisilla ja Yrittäjänaisilla olevan paljon yhteisiä intressejä tasa-arvoisen työelämän edistäjinä. Panostamme yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton kuntavaaliteesien laadintaan sekä kampanjoimme kevään 2021 vaalien alla tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen puolesta. Tutkimuksissa on todettu, että sukupuoliroolit ja -odotukset muovautuvat jo ensimmäisten elinvuosien aikana ja että nuo samat mallit ohjaavat myöhemmin myös nuorten ammatinvalintaa. Tasa-arvoisen työelämän kannalta on tärkeää päästä purkamaan haitallisia sukupuolistereotypioita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tässä työssä kunnilla on keskeinen rooli.  

Pohdimme Caritan kanssa myös sitä, millaista yhteistyötä paikallisyhdistyksemme voisivat tehdä keskenään. Molemmilta järjestöiltä löytyvät paikallisyhdistykset seuraavilta paikkakunnilta: Heinola, Helsinki, Huittinen, Kajaani, Kemi, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rauma, Salo, Tampere, Turku ja Vantaa


Yhteiset keskusteluillat?
Akateemiset Naiset voisivat hyvin kutsua Yrittäjänaisten edustajat kertomaan urapoluistaan ja siitä, mitä yrittäjäksi lähteminen on heiltä edellyttänyt. Muita kiinnostavia yhteisten jäseniltojen teemoja voisivat olla start-upien tukeminen ja enkelisijoittaminen. 

Myös joukkorahoitusmallit nousivat työryhmän keskustelussa esiin. Esimerkkinä mainittiin Satu Silvon joukkorahoituskampanja, jolla hän pyrkii pelastamaan Helsingissä toimivan kasvisravintolansa. Olisko joukkorahoitusmallista apua myös monille muille koronan kuristamille pienyrityksille?  

Yritysvierailut? Akateemiset Naiset tekevät usein yritysvierailuja paikallisiin yrityksiin. Yrittäjänaisten kautta löytyisi helposti vinkkejä juuri naisten pyörittämistä yrityksistä. 

Maahanmuuttajien yrittäjyys? Pohdimme myös sitä, miten voisimme yhdessä tukea Suomeen muuttaneiden naisten yrittäjyyttä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton Auroras-verkosto tarjoaa työelämäaiheista yksilö- ja ryhmämentorointia, ja Auroras-ryhmiin toivotaan vierailevia asiantuntijoita, jotka voivat kertoa esimerkiksi omasta ammattialastaan, työnhaun eri kanavista, rekrytoinnista tai yrittäjyydestä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja Susanna Sulkunen on jo ilmoittautunut tähän vapaaehtoistehtävään kertoakseen Auroraksen osallistujille siitä, miten järjestöharrastus voi auttaa työllistymisessä. Carita Orlando lupautui mukaan myös kertomaan naisten yrittäjyydestä Suomessa. Upea juttu!

Susanna Sulkunen
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Vinkit Akateemisten Naisten digiloikkaan

Kun koronapandemia lopetti keväällä 2020 yleisötapahtumien järjestämisen monessa paikallisyhdistyksessämme, kokosimme Digiosaamisen, työnhaun ja yrittäjyyden tuki -työryhmässämme vinkkejä yhdistysten digiloikkaan. Pandemia toivottavasti väistyy nopeasti, mutta nämä vinkit kannattaa kantaa mukana senkin jälkeiseen aikaan. 


Akateemisten Naisten runopiiri kokoontuu kerran kuussa Zoomin välityksellä.

1. Kaikkea ei ole peruttu, toiminta voi jatkua

Paikallisyhdistysten kannattaa tarjota jäsenilleen säännöllisiä mahdollisuuksia verkkotapahtumiin, jotta jokainen jäsen saisi hänelle kuuluvan mahdollisuuden osallistua yhdistyksen toimintaan.

2. Harjoitellaan yhdessä nyt, osataan myöhemminkin

Yhdistyksessä voidaan aloittaa vaikkapa vain yhteisestä kahvihetkestä ja suunnitella siinä tulevia teemailtoja jäsenten kiinnostuksen mukaan.

Verkkotapahtumia tai ainakin etäosallistumismahdollisuutta kannattaa tarjota myös korona-ajan jälkeen, sillä elämäntilanteet vaihtelevat eikä osallistuminen paikan päällä aina onnistu myöhemminkään.

Jäsentapahtumia kuten kiinnostavia alustuksia voi myös taltioida vaikkapa yhdistyksen Facebook-sivulle (onnistuu sovelluksella, ei selaimella).

3. Kerrotaan yhdistyksen verkkotapahtumista kaikissa yhdistyksen viestintävälineissä

Ei ole ennenkuulumaton ajatus, että joku liittyisi yhdistyksen jäseneksi voidakseen osallistua yhdistyksen tarjoamiin kiinnostaviin verkkotapahtumiin. Levittäkää sanaa hienosta toiminnastanne!

4. Pidetään osallistumiskynnys matalana

Aika moni meistä on jo ennen koronaakin käyttänyt Skypeä ja Whatsappia. Niillä onnistuu vaikkapa hallituksen tai yhdistyksen lukupiirin ryhmäpuhelu helposti ilman että täytyy opetella välttämättä mitään uutta.

Zoomissa ja Teamsissä kokous onnistuu, jos kokoonkutsujalla on niissä oma tili valmiina. Kartoittakaa yhdistyksenne jäsenten resurssit: kuka voisi toimia koollekutsujana ja tapahtuman moderaattorina? Zoomin maksuton versio sallii 45 minuutin kokoontumisen, Teamsissä vastaavaa aikarajoitusta ei ole.

Gmailin käyttäjät voivat kokoontua myös nykyään suoraan sähköpostilaatikosta löytyvällä Google Meet -alustalla.

5. Useimmat jäsentapahtumat onnistuvat verkossakin

  • Esitelmät
  • Lukupiirit
  • Keskustelupiirit
  • Yhdistyksen toiminnan esittely ja uuden suunnittelu yhdessä jäsenten kanssa

6. Uusia ideoita?

Järjestömme tarkoitus on edistää naisten työuraa, asemaa ja tasaarvoa. Valitaan myös kulttuuritapahtumien teemat sen mukaisesti.

  • Esitelmäkutsu tasa-arvotutkijoille
  • Lukupiirien kirjavalinnaksi edelläkävijöiden ja vähemmän tunnettujen
  • osaajien tarinat
  • Omat osaajat esiin: kutsukaa jäsenet kertomaan omasta työurastaan, sen varrella kohdatuista haasteista ja onnistumisista, kuka tai mikä auttoi eteenpäin, miten päätyi alalle jne.

Keksitkö muitakin vinkkejä? Jaa ne meidän kanssamme: sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Susanna Sulkunen