perjantai 15. elokuuta 2014

HYOLin koulutuspäivilla käytiin vilkasta keskustelua taloudesta ja historianopetuksesta

Historia- ja yhteiskuntaopettajien liiton (HYOL) kevätpäivät 26.- 27.4.2014 olivat tällä kertaa Tampereella.  Niin oli kaksi vuotta sittenkin. Tampere onkin keskeinen paikka koulutuspäiville. Suurkiitos siitä kuuluu aktiiviselle Pirkanmaan historianopettajien kerholle. Aktiivista ja aikaansaavaa porukkaa!  Varapuheenjohtaja Jari Pönni avasi kokouksen ja luonnehti puheessaan tulevia opetussuunnitelmia ja HYOLin hyvää jäsentilannetta, joka on noussut liki 1600 opettajajäseneen. Hyvä näin, järjestö on siis elinvoimainen ja tarpeellinen, summasi Pönni avajaispuheessaan.

Suomen rahat eivät riitä

Kansanedustaja Osmo Soinivaara puhui esitelmässään Niukan talouden sosiaaliturvasta. Soininvaara taustoitti puheessaan Suomen kansankunnan hyvinvoinnille ja nousulle 1800-luvulta lähtien. Soininvaaran mukaan taloudellista nousua edesauttoivat hyvä tuuri, hyvä koulutus, nopea sosiaalinen kierto ja Neuvostoliiton edullinen kauppa. Myös Efta-sopimuksen hyvät ehdot olivat hyvät sekä Suomen nousuun 1990 luvun puolivälistä saattanut Nokia. Edellisten lisäksi taloudellista nousua auttoi tietysti vihreä kulta: metsät. Soininvaara myös tähdensi, että vuonna 2030 työllisyysaste pitäisi nousta 65:stä liki 75 prosenttiin, kestävyysvajeen kuromiseksi kapeammaksi.  Ratkaisuksi hän esitti seuraavaa: nuoriso töihin aikaisemmin, Ruotsin mallin mukainen osapäivätyö, lasten olosuhteiden parantaminen ja jopa poikien opetusmenetelmien uudistaminen. Veroaste olisi syytä pitää Soinivaaran mukaan kohtuullisena, muutoin tulee veronmaksajista pula. Samassa puheessaan hän mainitsi lempiaiheensa perusturvatulon ja negatiivisen veroasteen, jolloin pienilläkin tuloilla kannattaa mennä töihin, ts. sosiaaliturva ei estäisi töihin menoa.  Henkilökohtaisen sosiaalitilin esimerkkeinä Soininvaara mainitsi Alankomaat ja Singaporen. Näissä maissa kerätään työntekijöiltä rahaa tulevia tarpeita varten. Osa rahasta on omaa ja osa yhteistä. Asunto on kuitenkin veronmaksajan ensisijainen hankinta, johon ei puututa sosiaalitiliä kerättäessä.

Suomalaisen hyvinvointivaltio näkymistä puhui pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. Valtion varsinaisena tulonlähteenä on arvonlisävero. Sitä on vaikea kiertää, koska se on sidottu tuotteen hintaan. Jokainen kuluttaja maksaa siis arvonlisäveroa kaupassa käydessään. Suomen varsinainen kasvu lähtee Lounasmeren mukaan yrityksistä, jotka luovat investoinneillaan ne työpaikkoja ja verotuloja. Nyt tarvittaisiin bisnesenkeleitä, jotka lainaisivat pääomaa yrityksille ja näin saataisiin uusia kasvuyrityksiä Suomeen. Suomalaisten omaisuus on kuitenkin asunnoissa. Tämän lisäksi suomalaisten pankkitileilläkin lojuu liki 80 miljardia euroa Pörssiosakkeisiin suomalaiset ovat sijoittaneet 25 miljardia euroa ja rahasatoihin 15 miljardia euroa. Suomessa ei kuitenkaan ole pankkikriisi vaan talouselämän rakennemuutoskriisi, Lounasmeri totesi lopuksi.

Nordean ja UPM:n ja Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ei juurikaan mairitellut kuulijoita esitelmässään Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus. Suomessa on Wahlroosin mukaan Euroopan leväperäisin työttömyysturva. Työttömiä on hankala saada töihin. Kiitos sosiaaliturvan, kärjisti Wahlroos värikkäässä puheessaan. Hyvästä sosiaaliturvasta ja kannustinloukkuongelmasta seuraa sitten osaksi osan väestön syrjäytyminen. Ja se maksaa.  Kuitenkin olemme siirtyneet suljetun maailman markkinoista globaaleille markkinoille. Kilpailu kiristyy entisestään. Työvoima täällä on liian kallista, mistä johtuu, että yritykset ja samalla pääoma muuttaa halvemman työvoiman maihin.  Palkkakustannukset ovat Wahlroosin mukaan karanneet käsistä. Hyvinvointivaltion terveydenhuolto on kallista: teknologia ja tutkimus on kallista. Onko laadun huonontamiselle tilaa, kysyy Wahlroos? Terveydenhuolto väestön ikääntyessä on ongelma koko Euroopassa, ei vain Suomessa.

Toinen hyvinvointivaltiota pureva seikka on koulutus. Ylikoulutamme ilmaiseksi yhteisillä verovaroilla Wahlroosin mukaan liikaa ihmisiä. Ylikysyntää koulutetuista on tietyillä aloilla – väärät ihmiset on siis koulutettu. Wahlroos esitti, että koulutuksessa vain ensimmäinen aste toimii hyvin, toinen aste ei, koska keskeytyksiä ja tyhjäkäyntiä on liikaa. Lisäksi Wahlroosin mukaan työmarkkinoiden rakenteita pitäisi muuttaa tuntuvasti – tässä ” hullun paratiisissa”, kuten hän värikkäästi asian ilmaisi. Wahlroosin puheenvuoro aiheutti vilkasta keskustelua, johon hän vastasi asiantuntevasti omalla, railakkaalla tyylillään.

YTT, taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juha Rahkonen valotti esityksessään Tilastojen kertomaa hyvinvointivaltiosta. Hän korosti mm. sitä, että suomalainen hyvinvointivaltio nauttii kansalaisten luottamusta, jonka luottamusta myös media tukee. Tämä perustuu ajatusakselille: verot luovat esim. palveluhyvinvointia ja työ jo sinällään yksilön hyvinvointia. Palvelujen saatavuus tulee olla kaikkien kansalaisten saatavilla, totesi Juha Rahkonen lopuksi.

Virikkeitä opetukseen – ulos luokkahuoneesta oppimaan!

Muina esiintyjinä HYOLin päivillä olivat Auri Kohola Taloudellilsesta tiedostustoimistosta. Kohola puhui asiantuntijaverkon käytöstä oppitunneilla opetuksen elävöittäjänä. Yrityskummeista opetuksen monipuolistamiseen kertoi puolestaan toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.  Yrityskummit ovat opettajien käytössä oppitunneilla joko virtuaalisesti tai livenä. Nettikutsu tai puhelinsoitto vain perään ja kummi tulee koulullesi. 

HejJoe- koulutushanketta esitteli lehtori Kimmo Kotro Joensuun normaalikoulusta. Koulutushankkeen keskeinen sisältö kohdistuu historiallisten ilmiöiden paikantamiseen.  Oppijakeskeisen tekniikan sovellusta käytetään historiallisten ilmiöiden paikannuksesta luokkahuoneen ulkopuolella oppilaiden arjen oppimisympäristöissä.

Sunnuntaina HYOLin koulutuspäivillä oli vuorossa opintoretki Särkänniemeen Koiramäkeen ja Delfinaarioon. Visavuori ja Emil Vikströmin museo oli toisena tutustumiskohteena. Koulutuspäivien illanvietto oli puolestaan Komediateatterissa, jossa valittiin vuoden historianopettajaksi Kimmo Päivärinta. Hänet palkittiin ansiokkaasta toiminnasta opettajana ja sähköisen pedagogiikan ja oppimateriaalin kehittäjänä. 

Lämmin kiitos kaikille osallistujille sekä Tampereen kaupungille vastaanotosta historiallisella Raatihuoneella!

FT Auli Ojala
SANL:n hallitusjäsen ja UWE:n rahastonhoitaja