torstai 24. marraskuuta 2022

Vuoden jäsentekopalkinnot 2022

Suomen Akateemisten Naisten Liitto palkitsee vuosittain sellaisia paikallisyhdistysten luomia hyviä käytäntöjä, jotka auttavat Akateemisia Naisia järjestönä ja jotka kaikkien Akateemisten Naisten yhdistysten kannattaisi ottaa ohjelmaansa.

Vuoden 2022 palkinnonsaajat (á 250 euroa) ovat Helsingforsin, Meri-Lapin ja Vantaan yhdistykset. Lisäksi Espoon-Kauniaisten ja Lappeenrannan yhdistykset saivat kunniamaininnat (á 125 euroa).

Helsingfors palkittiiin laaja-alaisen tietoisuuden lisäämisestä yhteistyössä verkostokumppaneiden erityisasiantuntijoiden kanssa pidetyllä seminaarilla, johon oli mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Seminaarin aiheena oli kierrätystalous.

Meri-Lappi palkittiin vuosikokouksen pitämisestä Kemin Lumilinnassa, joka toteuttaa käytännössä kestävän kehityksen toimintatapoja. Näitä perusteluita voisivat muutkin jäsenyhdistykset käyttää hyväksi kokouspaikkoja valitessa.  Kestävän kehityksen teot ja tulevaisuuden rakentaminen ovat osa yhdistyksen "DNA:ta", mistä on osoituksena lukiolaisille yhdistyksessä sen perustamisesta saakka vuosittain jaossa oleva stipendi. Stipendi tuo Akateemisten Naisten toimintaa näkyväksi paikkakunnalla, yhdistää sukupolvia ja kannustaa nuoria naisia.

Vantaa palkittiin jäsenmääränsä kasvattamisesta. Yhdistyksen oman arvion mukaan tehtävässä onnistumista auttoi monipuolinen ohjelmatarjonta, ml. vaalipaneelien järjestäminen sekä aktiivinen tapahtumista tiedottaminen. Lisäksi jäsenistön toiveita on kuultu ja toteutettu säännöllisten jäsenkyselyiden avulla.

Kunniamaininnan saanut Espoon-Kauniaisten verkkotapahtumasarja MatkaUnelmia kutsuu kaikki Akateemiset Naiset ulkomaanmatkoille, jotka onnistuvat kotisohvalla istuen. Lappeenrannan yhdistys palkittiin kunniamaininnalla yhdistyksen Zoom-osaamisen harjoittamisesta. 

Palkintoehdotukset tulee jättää huhtikuun loppuun mennessä. Yhdistyksissä voi jo hyvin alkaa valmistella omaa vuoden 2023 palkintoehdotusta. Lisätietoja Liiton verkkosivuilta.

perjantai 4. marraskuuta 2022

Euroopan neuvosto: Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa

Tänään 4.11.2022 vietetään naisten palkkapäivää. Palkkapäivä kertoo, milloin naisten palkanmaksu laskennallisesti päättyy. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen tietoihin. STTK:n ja naisjärjestöjen vuodesta 2011 esilläpitämä päivä havainnollistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa Suomessa; toisin sanottuna laskennallisesti naiset työskentelevät loppuvuoden palkatta.

Palkkaepätasa-arvo on maailmanlaajuinen ongelma ja sen kitkentä tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton eurooppalainen kattojärjestö, University Women of Europe (UWE) teki kesällä 2016 kantelun Euroopassa vallitsevasta sukupuolten välisestä palkkaepätasa-arvosta, joka loukkaa Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Peruskirja on Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus, jolla säädetään taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista. Kantelun otti tutkittavakseen Euroopan neuvoston puolueeton tutkintaelin, Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea.

Suomea koskevassa päätöksessään (2020) komitea totesi, että Suomi ei ole edistänyt riittävästi maan palkkatasa-arvoa. Naisten ja miesten välinen palkkaero (16 %) on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja palkkaeroa ylläpitävä koulutuksen ja työelämän segregaatio on vain syventynyt.

Edelleen komitea totesi, että Suomen lainsäädännön tulisi tunnistaa myös tapaukset, joissa työntekijä irtisanotaan vastatoimenpiteenä tämän esittämään samapalkkavaateeseen. Lisäksi tasa-arvolain tulisi edellyttää tasa-arvosuunnitelman tekoa myös alle 30 työntekijän organisaatioilta. 93 prosenttia suomalaisyrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät jopa 23 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.

Euroopan neuvoston ministerikomitea suositteli maaliskuussa 2021 Suomea arvioimaan uudelleen nykyiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään ja poistamaan sukupuolten välistä palkkaeroa sekä harkitsemaan sellaisten uusien toimenpiteiden hyväksymistä, jotka voivat saada aikaan mitattavissa olevaa edistystä kohtuullisessa ajassa. Suomen tulee raportoida tämän järjestökantelun täytäntöönpanosta osana loppuvuodesta 2022 annettavaa 18. määräaikaisraporttia. Raportin laatimisesta vastaa ulkoministeriö ja se tehdään yhteistyössä asian kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa ja myös kuullen työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä.

Euroopan neuvoston edellä mainittujen suositusten lisäksi Suomen tulisi vauhdittaa palkka-avoimuutta perusteettomien palkkaerojen poistamiseksi. Vuonna 2018 tehdyssä selvityksessä todettiin, että palkka-avoimuuden kehittämisessä lainsäädännölliset toimet ovat ensisijaisia, koska ne koskevat myös kollektiivisopimusten ulkopuolelle jäävää osaa työmarkkinoita. Palkka-avoimuuden edistämiseen tarvitaan kuitenkin poliittista tahtoa, jota nykyisiltä päättäjiltämme ei ole kahdella hallituskaudella löytynyt. STTK:n teettämän kyselyn mukaan myönteisimpiä palkka-avoimuudelle ovat alle 35-vuotiaat (70 %) eikä suhtautumisessa ole juurikaan eroa miesten ja naisten välillä. Tässä on yksi lisäsyy nuorille aktivoitua ensi kevään eduskuntavaaleissa. Muutos on mahdollinen!


Susanna Sulkunen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi