keskiviikko 31. toukokuuta 2023

Globaalin tasa-arvon saavuttaminen ei saa viedä 300 vuotta

Tätä kirjoittaessani Suomessa käydään hallitusneuvotteluita. Neuvotteluihin osallistuvat puolueet miettivät säästökohteita ja järjestöavustukset ovat mukana listalla. Järjestöjen tekemä työ on kuitenkin hyvin kustannusvaikuttavaa, ja maailmanlaajuista vaikuttamistyötä tehdään hyvin pienillä vapaaehtoisresursseilla. Tästä yhtenä esimerkkinä käy Suomen Akateemisten Naisten Liiton edustajien osallistuminen YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commisson on the Status of Women, CSW) kokoukseen New Yorkiin.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattori Jutta Hartikainen ja Liiton varapuheenjohtaja Pauliina Inervo osallistuivat Liiton edustajina YK:n CSW67-istuntoon New Yorkissa 4.-11.3.2023. Istuntoon osallistui yhteensä yli 8 000 osallistujaa (avauspäivän luku) noin 700 kansalaisjärjestöstä ympäri maailman. 

Syy sille, miksi osallistuimme CSW:hen oli Liiton vuosittain yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton, NNKY-liiton, NYTKIS ry:n ja Suomen UN Womenin kanssa CSW:n yhteydessä järjestämä International Helvi Sipilä Seminar. Saimme vuorossaan jo 17. seminaarillemme virallisen sivutapahtuman statuksen, ja tilaisuus pidettiin Suomen pysyvässä YK-edustustossa 9.3.2023. Seminaarimme aiheena oli tällä kertaa teknologia ja naisten oikeudet. Puitteet seminaarille olivat loistavat ja yhteistyö lähetystön kanssa erittäin sujuvaa. Vaikka seminaari pidettiin eri paikassa kuin istunnon päätapahtumat, keräsi se kuitenkin salin täyteen kuulijoita. Lisäksi tapahtuma striimattiin Liiton YouTube-kanavan kautta ja tallennettiin. Striimiä seurasi noin 60 henkilöä. Tallenteet olivat Liiton sivustolla kahden viikon ajan keräten vielä lisää katsojia. Seminaaripuheet ovat edelleen luettavissa Liiton verkkosivuilta

Seminaarin esitykset täydensivät hienosti toisiaan ja Suomen toimet digitalisaation tasa-arvon edistämisessä herättivät kiinnostusta. Puhuttelevin puheenvuoro kuultiin kuitenkin videotervehdyksenä Afganistanista. Koskettavia oli myös kertomukset siitä, kuinka bangladeshilaisen perheen pojalle oli ostettu tietokone, mutta perheen tytöt eivät saaneet sitä käyttää. Voimaannuttavaa oli kuitenkin kuulla, että kielloista huolimatta tytöt olivat käyttäneet salaa tietokonetta ja nyt vuosia myöhemmin yksi heistä oli tasa-arvoaktivisti ja puhumassa seminaarissamme tyttöjen asemasta ja oikeuksista. 

CSW-istunnon avauspuheenvuorossaan YK:n pääsihteeri Antonio Guterres totesi, että tasa-arvon toteutuminen maailmanlaajuisesti vie nykyvauhdilla jopa 300 vuotta. Vaikka monissa yhteyksissä on korostettu sitä, että Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on huippuluokkaa kansainvälisillä mittareilla mitattuna, niin omalta osaltaan se konkretisoitui istunnon yhteydessä monin tavoin. Useissa puheenvuoroissa keskityttiin sellaisten asioiden korostamiseen, joita meillä on totuttu pitämään itsestään selvyyksinä tai normaalikäytänteenä, kuten esimerkiksi tyttöjen oikeuteen käydä koulua tai siihen, että tytöillä ja pojilla on yhtäläinen mahdollisuus käyttää digitaalisia viestintä välineitä. Puheenvuorot kertoivat karua kieltä eri maiden nykytilasta ja siitä taistelusta, joita aktivistit käyvät tyttöjen ja naisten yhtäläisten oikeuksien puolesta yhteiskunnan eri tasoilla. 

Jäimme kaipaamaan lisää konkretiaa siihen, mitä sekä yksilön, yhteisöjen ja valtioiden tasolla voitaisiin tehdä tasa-arvon edistämiseksi. Yhdessä puheenvorossa sentään haastettiin kaikki naisiin kohdistuvaa vähättelyä verkossa havaitsevat miehet puuttumaan tilanteeseen ilmoittamalla kyseiselle henkilölle, ettei käytös ja puhe ole suotavaa. 

Myös Suomella on vielä paljon tehtävää tasa-arvon saavuttamiseksi. Koulutuksen ja työelämän segregaatio asettaa suuren haasteen tasa-arvon toteutumiselle, eikä suomalaisnaisen eurokaan ole vielä samaa tasoa kuin miehen euro. Väkivaltatilastot kertovat nekin karua kieltään naisten asemasta ja turvallisuudesta Suomessa. 

CSW-istunnossa kävi selväksi myös se, että maailmalla ei vielä olla valmiita puhumaan yhdenvertaisuudesta tai intersektionaalisuudesta. Toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan paljon ennen kuin voidaan siirtyä seuraavalle tasolle. Tässä Suomella on merkittävä rooli. Olemme arvostettuja maailmalla juuri siksi, että uskallamme nostaa keskusteluihin myös vaikeita ja tunteita herättäviä aiheita. 

Huomionarvoista CSW-istunnon osalta oli myös se, että istuntoon ei osallistunut edustajia niistä maista, joissa ihmisoikeusloukkaukset ja erityisesti naisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on suurinta. Tähän lienee monia syitä, kuten se, että Yhdysvaltain maahantulokäytänteet ovat erittäin tiukkoja, ja WTC-iskujen jälkeen erityisesti Lähi-idän alueelta tulevien on lähes mahdotonta saada viisumia. Sama koskee tiettyjä Afrikan ja Aasian maita. Lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on edelleen kiristänyt viisumikäytäntöjä. 

Myös maat, joissa naisten asema on erityisen huono, kuten Afganistan, ovat haastavia. Sillä vaikka vielä onnistuisi saamaan viisumin, niin matkustuslupa joko perheen tai valtion puolesta ei välttämättä onnistu. Kun tähän kaikkeen vielä lisätään se, että matkustaminen New Yorkiin maksaa paljon ja että New York on yksi maailman kalleimmista kaupungeista, rajaa se omalta osaltaan osallistumista kaikista heikoimmassa asemassa olevilta osallistujilta. Näiden asioiden takia olisi hyvä miettiä sitä, että voisiko CSW-istuntoa järjestää välillä muuallakin kuin YK:n päämajassa.

CSW istuntoon osallistuminen oli monella tapaa silmiä avaavaa. Pian alamme jo valmistautua järjestökentällä ensi vuoden CSW-istuntoon ja 18. Helvi Sipilä -seminaarimme järjestämiseen. Seminaarin teemat tulevat edelleen YK:n CSW:ltä.  Ensi vuoden seminaarin teemat ovat nyt varmistuneet ja ne liittyvät köyhyyden tasa-arvovaikutuksiin, tästä yhtenä esimerkkinä voisi olla vaikkapa sukupuolitietoinen budjetointi. Kokoonnumme vielä kesäkuun aikana yhdessä muiden seminaarin järjestelyihin osallistuvien naisjärjestöjen kanssa työstämään seminaarin teemoja omaan konseptiimme sopiviksi ja samalla miettimään seminaarikonseptimme kehittämistä. Nähtyämme Pauliinan kanssa millainen CSW-istunto on, meidän on helpompi miettiä sitä, miten voimme omaa osuuttamme kehittää suhteessa koko tapahtumaan. Toivomme voivamme lisätä seminaarin vuorovaikutteisuutta ja tunnettuutta ennen kuin seminaarimme saavuttaa 20 vuoden merkkipylvään vuonna 2026. 

Teksti: Jutta Hartikainen

Kuvat: Pauliina Inervo

maanantai 29. toukokuuta 2023

Päihittääkö Viro Suomen yrittäjäkasvatuksessa?

17th International Technology, Education and Development Conference pidettiin Valenciassa, Espanjassa 6.–8. maaliskuuta 2023. Liki 700 konferenssin osanottajaa eri puolilta maailmaa kokoontuivat keskustelemaan siitä, miten teknologian avulla voidaan vaihtaa tietoja, opetusta, hyviä käytänteitä ja pedagogisia malleja maasta ja maanosasta toiseen. 

Konferenssin pääpuhujat tulivat Yhdysvalloista: Dr Jose Antonio Bowen (American Association of Colleges and Universities) ja Dr Michael Wesch (University of Kansas). Molemmat korostivat digitaalisen oppimisen ja tiedonsiirron merkitystä oppimisprosessissa. Muut konferenssiesitelmät esittelivät laajasti erilaista oppimista, mm. robottioppimista, käänteistä oppimista, insinöörioppimista, korona-ajan digitaalista etäoppimista sekä nykyisin melko uutta digitaalista oppimista esimerkiksi terveydenhoidossa. 

Itse osallistuin yrittäjyyskasvatusosioon, jonka puheenjohtaja oli Dr Ülle Kesli Tarton yliopistosta. Hän kertoi, että Suomi on ollut heille kuin isoveli yrittäjyyskasvatuksessa. Tässä yrittäjyyskasvatus-istunnossa oli pelillisyys vahvasti läsnä. Hollannin mallissa esiteltiin peliä, jolla voidaan opettaa yrittäjyyskasvatusta koko Euroopassa. Oma esitykseni käsitteli oppilaiden oppimiskokemuksia Yrityskylä Pirkanmaan kontekstissa. Kokemukset siitä ovat olleet hyvin myönteisiä ja taloudelliset käsitteet tässäkin mallissa opitaan pelillisesti oppitunnilla. 

Vaan onko Viro jo menossa Suomen ohi yrittäjyyskasvatuksessa? Viron opettajakoulutuksessa näkyy vahvasti yrittäjyyskasvatus, ja yrittäjyyspainotteisia luokkia, yläkouluja ja toisen asteen oppilaitoksia on siellä Suomea enemmän. Missä viipyy Suomen koulutusjärjestelmän yrittäjyyspainotteisuus? Yrittäjäkasvatus olisi ainakin pienten kuntien etu, koska sillä voidaan saada nuoret pysymään kotipaikkakunnallaan, kun jo kouluaikana on rakennettu työelämäyhteyksiä.

FT, KL Auli Ojala 

Ojala osallistui konferenssiin esitelmällään Students´ experiences of working skills by Me & MyCity project