Minna Helle: Järki ja tunteet

Kirjan nimi on sama kuin Jane Austenin romaanissa, mutta siihen yhtäläisyys päättyy. Vai päättyykö sittenkään? Romaanihan tämä teos ei ole, mutta kirjoittajassa on ehkä hieman samaa kuin Austenin päähenkilöissä: tarmokkuutta, omapäisyyttä, aloitekykyä.

Minna Helle on tullut suurelle yleisölle tutuksi valtakunnansovittelijana; ensimmäisenä naisena siinä virassa. Hän hoiti työtään menestyksekkäästi ja kohautti sitten ainakin iltapäivälehtiä ja ammattiyhdistysliikettä siirtymällä teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi keväällä 2018, kesken nelivuotiskauttaan. Silloisista lehtiotsikoista saattoi saada sen käsityksen, että hänen menettelynsä olisi ollut epäeettistä. Hän oli sovitellut lakkoja ja samalla oli ollut tähtäimessä uusi työ toisen osapuolen palveluksessa. Kukaan valtakunnansovittelija ei kai aiemmin ollut vaihtanut työtään muuhun kuin eläkkeeseen.

Minna Helle kirjoitti tänä vuonna myös tämän kirjan. Omien sanojensa mukaan hän halusi jakaa sen, mitä on viimeisten vuosien aikana oivaltanut ja toivoo pystyvänsä vaikuttamaan siihen, että Suomessa pystytään saamaan aikaan fiksuja ja tulevaisuuden kannalta hyviä ratkaisuja.

Toden totta, kun kirjaa lukee, alkaa lukija väkisinkin muistella oman elämänsä ristiriitatilanteita ja miettiä omaa käytöstään. Miten menettelin silloin? Juuri tuohon olen tainnut syyllistyä. Olisiko pitänyt tehdä noin? Ja tietysti nyt, kun hallitus ja ammattiyhdistysliike käyvät isoa taistelua irtisanomislaista, kirjan anti tuntuu erittäin ajankohtaiselta.

Kirjan alkupuolella Helle kertoo lyhyesti lapsuudestaan, nuoruudestaan ja opiskelustaan, mutta ei jää niihin muistoihin kovin pitkäksi aikaa. Oikeustieteen opintojen jälkeen hän rakensi uraansa tarmokkaasti kuuden vuoden ajan, mutta sitten alkoi biologinen kello tikittää. Jos halusi perhettä, sen aika oli nyt. Samaan aikaan hän sai ensimmäisen suuren työtehtävänsä Akavan edustajana tupo-neuvottelujen työryhmässä. Hyvällä tahdolla molemmat urakat pystyttiin hoitamaan, niin raskaat neuvottelut kuin odottavan äidin jaksaminen niiden aikana.

Lapsen synnyttyä Helle palasi mahdollisimman pian takaisin työelämään. Hän törmäsi ennakkoluuloihin ja epäilyihin, ettei todella välitä lapsestaan ja asettaa uransa perheen edelle. Hyvällä itsetunnolla varustettu Helle päätti elää omaa elämäänsä, sulkea korvansa kritiikiltä ja itse luoda rajansa. Lämpimän kiitoksen arjen sujumisesta hän antaa ex-miehelleen. Vanhemmat erosivat tyttären ollessa 3-vuotias, ja sen jälkeen molemmat vanhemmat ovat vastanneet lapsenhoidosta vuoroviikoin.

Loppuosa eli n. 2/3 kirjasta on jaettu neuvottelutaitoja ja –tilanteita pohtiviin lukuihin. Miten riidat syntyvät? Miten riidat ratkaistaan? Uutta sopimuskulttuuria tarvitaan muuttuvassa maailmassa ja lopuksi annetaan vielä ohjeita otsikolla Muista ainakin nämä.

En tässä ala näitä tarkemmin eritellä, mutta niihin kannattaa kyllä perehtyä. Tämän kirjan antaisin luettavaksi työelämänsä alkuvaiheessa olevalle nuorelle, joka joutuu osallistumaan erilaisiin neuvotteluihin ja palavereihin. Neuvottelutaitoa meillä ei vielä opeteta läheskään tarpeeksi oppilaitoksissa ja tässä on oiva apu tutustua lähemmin sen tekniikkaan.

Marketta Holopainen
Lappeenrannan Akateemiset Naiset ry.

Muistot talteen

Monet Akateemisten Naisten paikallisyhdistykset ovat juhlineet äskettäin pyöreitä vuosiaan. Meidän yhdistyksemme Lappeenrannassa vietti viimeksi kolme vuotta sitten 60-vuotisjuhlaansa.

Juhlaa valmistellessa tuli mieleen, että yhdistyksen toiminnasta pitäisi tehdä historiikki. Tuumasta toiseen: retki kaupunginarkistoon, jossa oli tallella kokoustietoja vuosikymmenten takaa. Ihan alkuvuosien pöytäkirjoja ei löytynyt, mutta muuten monia mielenkiintoisia papereita ja lehtileikkeitä.

Päätimme toteuttaa historiikin digitaalisena kuvakirjana. Sellaisen teko on helppoa. Tietokoneelle saa ladata valmiita ohjelmia netistä ilmaiseksi. Maksuttomia ne ovat tietysti siksi, että kun ihmiset lataavat niitä koneelle, tekevät kuvakirjan ja tilaavat, valmiiksi painettu tuote tietysti maksaa. Ihan halpoja valmiit kirjat eivät ole, mutta ainakin Ifolorilla, jota olen itse käyttänyt, voi jokainen tilaaja itse päättää, haluaako kalliimman de luxe-version vai vaikka edullisemman kierrekantisen kirjan. Esimerkiksi sidottu, pehmeäkantinen 36-sivuinen kirja A4-kokoisena maksaa n. 25 €

Kirjan tehneelle yhdistykselle suurin hyöty tulee siitä, että kirjoja voidaan tilata täsmälleen se määrä kuin halukkaita ostajia on. Varastoon ei siis jää lojumaan jo maksettuja kappaleita. Ja jos joku tilaamatta jättänyt tulee katumapäälle myöhemmin, uuden kappaleen voi tilata vielä vuosien kuluttua – kunhan vaan tiedostot siirretään koneen vaihdon yhteydessä uuteen koneeseen.

Koska meidän kirjamme julkaisusta on jo kolme vuotta, en enää muista, montako kirjaa tarkalleen meni, mutta aika moni jäsenistä halusi sen muistoksi itselleen. Kirjan voi myös ladata julkaistavaksi ja katsottavaksi nettiin. Tästä linkistä pitäisi löytyä meidän kirjamme katsottavaksi. Aikaisemmin linkki säilyi netissä kuukauden ajan, mutta nyt en huomannut sivuilla mainintaa aikarajoituksesta.

Kuvakirjojen teko on myös hauskaa puuhaa. Ohjelmat kehittyvät ja tekniikan oppii nopeasti. Sivumäärä täytyy valita, esim. 36 s tai 48 sivua, ja siksi jouduimme keksimään hieman täytejuttuja, jotta saatiin joka sivulle jotain. Jos aloitusvaiheessa on valinnut liian pienen sivumäärän, sitä voi muuttaa työn edistyessä. Välillä ohjelma ilmoittaa, että kuvan resoluutio on liian heikko, mutta kyllä ne heikommatkin kuvat aika hyvin valmiissa kirjassa näkyvät.

Suosittelen ehdottomasti ainakin pienille yhdistyksille kuvahistoriikin tekoa. Onpa mielessä käynyt, että uuden kirjan voisi tehdä vaikka kymmenen vuoden välein. Siellähän ne kaupunginarkistossa säilyvät, ja kenties joku tutkija niistä joskus hyötyy.

Marketta Holopainen
Lappeenrannan Akateemiset Naiset