maanantai 26. tammikuuta 2015

Imaamien yliopistokoulutus tukisi maahanmuuttajien kotoutumista


Miksi kotoutuminen kangertelee Suomessa? Ongelmaa ihmetellään lehdissä ja siitä puhutaan eri yhteyksissä. Luetaan yhdessä -verkoston opetusryhmissä näemme läheltä monia syitä. Koulutukseen on vaikeaa päästä heti maahan tultua, jolloin motivaatio on suurimmillaan. Ennen kotoutumislain voimaantuloa tulleet ovat toivottomassa tilanteessa, sillä vähäiset koulutuspaikat täyttyvät heillä, joille on tehty uuden lain edellyttämä kotoutumissuunnitelma. Perheelliselle koulutukseen pääsy voi tuottaa ikävän yllätyksen: opintotuki on pienempi kuin toimeentulotuki. Kummalliselta tuntuu myös vaatimus, johon olen viime aikoina törmännyt: kielenopetukseen päässeen tulisi ottaa opintolainaa! Kun mahdollinen – ja usein heikosti palkattu – työpaikka on vuosien päässä, lainasumma ehtii kasvaa niin suureksi, että siitä ei selviä. Menevätkö silloin luottotiedot?

Toisenlainenkin uhkakuva estää kotoutumista. Vieraissa oloissa oma tuttu uskonto tuo turvaa. Olisi tietenkin hienoa, jos imaamit voisivat tukea koulutukseen lähtijöitä. Olen varma, että näin myös tapahtuu, mutta valitettavasti olen törmännyt toisenlaiseenkin ajatteluun: ”Ei meidän naiset tarvitse suomen kielen taitoa, he synnyttävät ja kasvattavat lapsia”. Yhteyksiä suomalaisiin naisiin ei näin ajatellessa pidetä toivottavina.

Tätä taustaa vasten on enemmän kuin ilahduttavaa keskustelu imaamien yliopistokoulutuksesta Suomessa. Sen avasi jokin aika sitten Lundissa työskentelevä professori Mika Vähäkangas. Toissapäivän (22.1.15) HS:ssä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani Ismo Dunderberg sanoo, että imaamien kouluttamiseen yliopistossa ei ole estettä ja jatkaa: "Tiedekunnan tutkimus ja opetus eivät rajoitu kristilliseen traditioon, vaan tavoitteena on kasvattaa uskonnon asiantuntijoita yleensä. Akateeminen islamin koulutus voisi myös edistää uskontojen rauhanomaista dialogia ja sitä kautta yhteiskuntarauhaa".

Jutussa on haastateltu myös Suomen islamilaisia johtavaa imaami  Anas Hajjaria, joka pitää koulutusta mahdollisena, mutta toteaa, että koulutus voitaisiin toteuttaa myös Marokon tai Egyptin islamilaisissa yliopistoissa. Mielestäni koko asia vesittyy, jos koulutus viedään pois Suomesta tai Pohjoismaista. Ymmärrän toki, että imaamilta edellytetään Hajjarin sanoin Koraanin opiskelua, sen lukemista ja ulkomuistamista sekä tutustumista muun muassa profeetan perimätieto-oppiin ja logiikkaan. Arabian kielen taidon pitää lisäksi olla erinomainen. Olkoon näin. Maahanmuuttajien kotoutumista tukisi imaami, joka lisäksi tuntisi muita uskontoja, ymmärtäisi suomalaista kulttuuria ja lainsäädäntöä ja osaisi suhtautua kriittisesti kaikkeen saamaansa tietoon.


Marja Liisa Toivanen