Kävin viime talvena Uudessa-Seelannissa autoillen kummankin saaren läpi. Ihanan luonnon, ystävällisten ihmisten ja huikeiden maisemien lisäksi tutustuin Uuden-Seelannin alkuperäiskansan, maorien, erittäin kiehtovaan kulttuuriin, josta muilla kansoilla ympäri maailman voisi olla oppia otettavaksi.
Tarina Arohasta ja maailmasta, jossa naisen ääntä arvostettiin
Kauan ennen kuin eurooppalaiset purjehtijat saapuivat Uuden-Seelannin
rannoille, maorit elivät vahvassa yhteydessä maahan, mereen ja esi-isiinsä. He
kutsuivat kotiaan nimellä Aotearoa – Pitkän valkoisen pilven maa.
Jokainen heimo, iwi, kantoi mukanaan tarinoita, jotka sitoivat heidät
vuoriin, jokiin ja tähtiin.
Eräässä rannikkokylässä eli nuori nainen nimeltä Aroha.
Hän oli päällikkösuvun tytär, mutta hänen arvonsa ei perustunut pelkkään
syntyperään. Maorien maailmassa naisen asema saattoi olla vahva ja arvostettu:
sukulinja, mana (henkinen voima ja arvovalta) ja viisaus kulkivat sekä
miesten että naisten kautta. Arohan isoäiti kertoi usein tarinaa Papatūānukusta,
maasta itsestään – suuresta äidistä, josta kaikki elämä versoi. “Muista”,
isoäiti sanoi, “että me kaikki synnymme äidin sylistä. Siksi naisen voimaa ei
voi erottaa maan voimasta.”
Aroha oppi puhetaidon salat ja seisoi rohkeasti maraella,
kylän kokoontumispaikalla, ilmaisten ajatuksiaan heimon neuvotteluissa. Vaikka
tietyt seremonialliset roolit saattoivat olla perinteisesti miesten tehtäviä,
naiset saattoivat toimia johtajina, parantajina ja tietäjinä. Heidän äänensä
kuului päätöksenteossa, erityisesti silloin kun kyse oli maasta, perheestä ja
tulevista sukupolvista.
Kun naapurikylän kanssa syntyi kiista kalavesistä, Aroha
ehdotti rauhanomaista ratkaisua. Hän muistutti, että heidän esiäitinsä olivat
opettaneet tasapainoa ja yhteisvastuuta. Hänen puheensa oli niin vaikuttava,
että molemmat osapuolet suostuivat jakamaan alueen ja vahvistamaan liittoaan
avioliiton ja lahjojen vaihdon kautta.
Vuosien kuluttua Arohasta tuli itse arvostettu johtaja.
Hänen tarinansa eli lauluissa, joita lapset oppivat nuotion äärellä. Ja
jokaisessa säkeessä toistui ajatus: maorien kulttuurissa voima ei ole vain
miehen ominaisuus. Se virtaa maasta, esi-isistä – ja aivan yhtä vahvasti esiäideistä.
Naisten äänioikeudesta tämän päivän haasteisiin
Naisen asema Uudessa-Seelannissa on historiallisesti ja
kansainvälisesti tarkasteltuna vahva. Vuonna 2025 Uusi-Seelanti sijoittui
viidenneksi Maailman talousfoorumin Global Gender Gap Report -vertailussa. Maa tunnetaan tasa-arvon edelläkävijänä, ja naisten oikeudet ovat
kehittyneet varhain verrattuna moneen muuhun valtioon. Tästä huolimatta
täydellinen tasa-arvo ei ole vieläkään täysin toteutunut, ja yhteiskunnassa
esiintyy edelleen rakenteellisia haasteita.
Merkittävä käännekohta Uuden-Seelannin historiassa oli vuosi
1893, jolloin maasta tuli ensimmäinen valtio maailmassa, joka myönsi naisille
äänioikeuden. Tämän uudistuksen taustalla vaikutti muun muassa
tasa-arvoaktivisti Kate Sheppard, jonka työ loi pohjan naisten poliittiselle
osallistumiselle. Seuraava askel otettiin vuonna 1919, jolloin naiset saivat asettua vaaleissa myös ehdolle.
Sittemmin naiset ovat olleet merkittävässä roolissa
Uuden-Seelannin politiikassa. Maalla on ollut kolme naista pääministerinä,
joista tunnetuin lienee Jacinda Ardern. Hänen kautensa 2017–2023 vahvisti
entisestään kuvaa maasta, jossa naiset voivat toimia korkeimmissa mahdollisissa
johtotehtävissä. Myös parlamentissa naisten osuus on kansainvälisesti
vertaillen korkea (45,5 %), mikä kertoo poliittisen osallistumisen suhteellisen
tasapuolisesta jakautumisesta.
 |
| Jacinda Ardern. Kuva: Newzild, Wikipedia CC BY-SA 4.0 |
Työelämässä uusiseelantilaiset naiset ovat hyvin koulutettuja, ja korkeakouluissa heitä on usein enemmän kuin miehiä. Lainsäädäntö tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa esimerkiksi samapalkkaisuuden periaatteella. Käytännössä palkkaeroa esiintyy kuitenkin edelleen, ja ylimmissä yritysjohtotehtävissä miehet ovat yhä enemmistönä. Lisäksi perhe- ja hoivavastuu jakautuu usein enemmän naisille, mikä voi vaikuttaa urakehitykseen. (Lisätietoja: https://data.unwomen.org/country/new-zealand)
Erityisen tärkeä näkökulma on maorinaisten asema.
Perinteisessä maorikulttuurissa naisilla on ollut vahva hengellinen ja
yhteiskunnallinen rooli. Nyky-yhteiskunnassa maorinaiset ovat aktiivisia
politiikassa, kulttuurissa ja koulutuksessa, mutta he kohtaavat keskimäärin
enemmän sosiaalisia ja taloudellisia haasteita kuin muu väestö. Tämä osoittaa,
että tasa-arvon kysymykset liittyvät myös etniseen taustaan ja
yhteiskunnalliseen asemaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että naisen asema
Uudessa-Seelannissa on monella mittarilla vahva ja kehittynyt. Maa on ollut
tasa-arvon suunnannäyttäjä jo yli sadan vuoden ajan, ja naiset osallistuvat
aktiivisesti yhteiskunnan kaikille osa-alueille. Samalla on kuitenkin tärkeää
tunnistaa, että taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo vaatii yhä jatkuvaa
kehittämistä.
Kesälukemista
Jos haluat upottautua vahvemmin tarinan muodossa
Uuden-Seelannin historiaan ja maorien ja valkoisten yhteiselämään, suosittelen
lukemaan Sarah Larkin trilogian, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Valkoisen
pilven maa, tai muita hänen yksittäisiä teoksiaan, joista useat sijoittuvat
Uuteen-Seelantiin.
Ihanaa kesää ja lukuiloa!
Marjo Kaarteenaho-Kaukonen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen
Oulun Akateemiset Naiset ry.
