Toisen asteen koulutus myllerryksessä

Viime aikoina tapetilla on ollut lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmät ja rakenteellista kehittämistä koskevat uudistukset. Samalla koulutuksen järjestelmäverkkoa uudistetaan ja tiivistetään. Kyseessä on suomalaisen koulutusjärjestelmän historian mittavimmista muutoksista, jolla pyritään paitsi säästöihin, myös pedagogisiin uudistuksiin.

Uudessa rahoituslainsäädännössä palkitaan tuloksellisuudesta. Koulutuksen järjestäjien on siis rakennettava tutkintoja, joilla työllistytään. Käytännössä tämä tarkoittaa yksilöllisiä etenemispolkuja, erilaisista osaamisista joustavasti koottuja tutkintoja; näkökulmana työllistyminen. Työssä oppimista lisätään ja ennen kaikkea tarvitaan aiempaa enemmän dialogia työelämän ja koulutuksen kesken kaikilla toisen asteen koulutuksen tasoilla.

Lukion tuntijako

Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen lukiokoulutuksen uudesta tuntijaosta 13.11.2014. Uusissa tavoitteissa korostuvat: ajattelun taidot, oppimaan oppimisen taidot, ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Tämän lisäksi uudessa tuntijaossa korostuvat tiedonhankinta, hallinta- ja tietotekniset taidot. Myös yrittäjätaidot ja työelämätaidot painottuvat lukion uudessa tuntijaossa.

Tärkeäksi taidoksi nostan oppimisen motivaation ja oppimaan oppimisen taidot. Lukiolaisen on tiedettävä miksi hän opiskelee lukiossa, mitä taitoja tarvitaan jatko-opinnoissa ja työelämässä ja minne hän aikoo jatkokouluttautua. Oppimisen tulee olla nuoren kannalta merkityksellistä, toisaalta vaativaa, jotta oppimisen motivaatio herää.

Myös tiedonhankinta-, hallinta- ja tietoteknisiä taitoja tarvitaan niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Nämä kaikki ovat tärkeitä taitoja ja niiden saavuttaminen haastaa lukion uudistamaan pedagogiikkaansa mm. siten, että opettajien välinen yhteistyö lisääntyy (oppiainerajat ylittävät yhteiset kurssit ja teema-alueet) ja koulun toimintaympäristön muutokset huomioidaan aikaisempaa paremmin opetuksessa, oppimisessa ja opinto-ohjauksessa.

Itse lukion tuntijakoon tehdyt muutokset ovat vähäisiä. Tuntijaon uudistukset ovat pieniä verrattuna esimerkiksi peruskoulun tuntijakoon. Peruskoulunhan tuntijaon aikaväli on noin kymmenen vuotta. Uusi lukion tuntijako astuu voimaan 1.8.2016 ja joulukuussa avataan palauteverkkokysely tuntijaosta osoitteessa: http://www.minedu.fi Ministeriön kotisivua kannattaa seurata ja osallistua kyselyyn.

Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeen keskustelutilaisuus Tampereella

Opetus- ja kulttuuriministeriön kaikille avoin Tulevaisuuden peruskoulu -keskustelutilaisuus järjestettiin Tampereella 2.12.2014 Tampereen yliopisto normaalikoulussa. Aiheena oli joustavat opetusjärjestelyt.

Tulevaisuuden peruskoulu -kehittämishankkeen tavoitteena on selvittää perusopetuksen nykytilaa ja oppimistulosten heikkenemisen syitä, kaventaa tyttöjen ja poikien oppimistulosten eroja ja löytää keinoja oppilaiden kouluviihtyvyyden ja motivaation parantamiseen.

Hankkeessa toteutettiin syksyllä laaja verkkokysely, johon vastasi lähes 7000 vanhempaa, oppilasta ja opettajaa. Vastaajista 25 % oli opettajia ja 45 % huoltajia. Vastauksissa ilmenneitä huolenaiheita ovat: osaamistason lasku, PISA-tulosten lasku, erityisesti matematiikan osalta, ja opettajien osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus sekä pienempi ryhmäkoko.

Syitä erityisesti osaamistason laskuun haettiin koulun ulkopuolelta, yhteiskunnallisesta muutoksesta, koulun rakenteista ja koulun merkityksen vähenemisenä nuorten elämässä. Koulu ei ole enää samanlainen nuoren itsensä toteuttamisen foorumi kuin aiemmin.

Tampereen tilaisuudessa rehtorin puheenvuoron piti Esa Parkkali Juhannuskylän koulusta. Hän esitteli joustavia opetusjärjestelyjä peruskoulussa. Aluerehtori Päivi Laukkanen puolestaan puhui oppimisen muutoksesta ja ilmiömäisestä oppimisesta. Oppilaan ja opettajan puheenvuorot tulivat Pohjois-Hervannan koulusta. Molemmat puheenvuorot korostivat tieto- ja viestintätekniikan osaamista ja sen kehittämistä tulevaisuuden peruskoulun oppimisen taidoissa.

Aiemmin vastaavanlaisia aiheiltaan erilaisia tilaisuuksia on järjestetty Oulussa, Turussa ja Helsingissä. Porissa aiheena oli: tehostettu ja erityinen tuki sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Joensuussa aiheena oli puolestaan opettajien perus- ja täydennyskoulutus. Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeen loppuraportti ilmestyy ensi vuoden alkupuolella, jolloin jokainen meistä voi lukea hankkeen tuloksista ja tutustua visioihin tulevaisuuden peruskoulusta.

FT, KL Auli Ojala
Kirjoittaja toimii Yrityskylä-tutkijana Tampereen perusopetuksen hallinnossa
(auojala[a]saunalahti.fi)