KTM Kirsi Jokikokko (Oulun Akateemiset Naiset ry.) on toiminut Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtajana viimeiset kuusi vuotta. Liiton sääntöjen mukaan hallitustehtävässä voi toimia vain kaksi kolmevuotista kautta, joten Kirsin työ Liiton puheenjohtajana tulee nyt päätökseen. Julkaisemme hänen jäsenlehti Minervaan elokuussa 2024 kirjoittamansa kolumnin. Lämpimät kiitokset Kirsi upeasta työstäsi Akateemisten Naisten hyväksi!
Hyvät Akateemiset Naiset
Tapahtumarikas kesä on kääntymässä syksyksi ja kirjoitan teille viimeistä Minerva-kolumniani Liiton puheenjohtajana. On ollut suuri ilo ja kunnia luotsata tätä yli sata vuotta vanhaa järjestöä yhdessä teidän kaikkien kanssa. Vaikka järjestöllämme on ikää ja jäsenistömmekin ikääntyy, olemme silti pysyneet hyvin ajan hermolla alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuusi vuotta sitten en olisi ehkä uskonut kuinka notkeasti otimme digiloikan vuoden 2020 aikana ja omaksuimme uusia työkaluja niin paikallisyhdistyksissä kuin valtakunnallisessa toiminnassamme.
Puheenjohtajakauteni aikana olemme myös päivittäneet Liiton strategiaa, tuo prosessi on auttanut ainakin itseäni kirkastamaan sanomaamme sekä ymmärtämään, miksi tämä järjestö on edelleen olemassa ja miksi sen toiminta on edelleen merkityksellistä. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että kuluneet kuusi vuotta ovat olleet yhdessä tekemisen ja toiminnan kehittämisen aikaa. Monista haasteista huolimatta olemme saaneet aikaan paljon hyvää, ja olen siitä hyvin kiitollinen kaikille toiminnassa mukana olleille. Erityiskiitokseni haluan osoittaa Liitomme toimitusjohtajalle, Liiton kotoutumistyön toiminnanjohtajalle, muille työntekijöille sekä kaikille kanssani keskushallituksessa toimineille akateemisille naisille. Olette olleet minulle tärkeitä ja toivon yhteistyömme jatkuvan tulevaisuudessakin jossain toisessa muodossa.
Suomalaista järjestökenttää koettelevat tällä hetkellä valtavat paineet, erityisesti rahoitusleikkausten vuoksi. Monen valtionrahoitteisen järjestön toiminta uhkaa hiipua jo tulevana syksynä ja uskon myös, että kilpailu vapaaehtoistyötä tekevistä jäsenistä eri järjestöjen välillä kiristyy entisestään. Me akateemiset naiset olemme kuitenkin mielestäni hyvässä asemassa verrattuna moneen muuhun järjestöön. Olemme onnistuneet luomaan toimivia prosesseja, joita voidaan pyörittää vapaaehtoisvoimin, ja meillä on aktiivisia jäseniä niin paikallisyhdistyksissä kuin valtakunnallisessa toiminnassakin. Olemme myös rakentaneet vahvan ja toimivan yhteistyöverkoston useiden muiden järjestöjen kanssa. Meitä arvostetaan ja pidetään luotettavana yhteistyökumppanina. Hyvä kulukuri on ollut meille itsestäänselvyys jo vuosien ajan eikä toimintamme ole pelkästään ulkopuolisen rahoituksen varassa. Upeat työntekijämme ovat aktiivisesti seuranneet järjestökentän muutoksia ja kartoittaneet mahdollisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Optimistina uskon vahvasti, että akateemisten naisten järjestö selviää tulevista vuosista ja toimintamme jatkuu. On kuitenkin tärkeää, että toiminnan jatkuvaan parantamiseen kiinnitetään edelleen huomioita, toimintatapoja tulee haastaa, uusia keinoja otetaan käyttöön, tarvittaessa vanhoista luopuen.
Haluan kiittää teitä kaikkia akateemisia naisia ja toivotan onnea ja menestystä tälle järjestölle. Vaikka puheenjohtajakauteni päättyy, en hyvästele teitä. Olen edelleen ylpeä voidessani sanoa olevani akateemisten naisten jäsen.
