Finanssi-Lontoo ja EU

Monikansallinen Lontoo ja Britannian matokuuri

”Lontoo on ehkä maailman monikansallisin kaupunki”, toteaa lehdistöneuvos Jouni Mölsä Suomen Lontoon suurlähetystöstä. Satoja vuosia kaupunki on ollut laajan muuttoliikkeen kohteena, mikä näkyy katukuvassa eri rotujen ja kansallisuuksia mahtavana kirjona. Tämä asia on briteille tuttu juttu eikä sitä edes huomata arjen rutiineissa. Britannian talouskehityksessä on samoja piirteitä kuin muuallakin Euroopassa ja sen budjettivaje on lähetystöneuvos Sami Pirkkalan mukaan peräti 11 % bruttokansantuotteesta. Julkisen velan ennakoidaan kasvavan lähelle 80 % BKT:sta.

Julkisen talouden vajauksen kuriin saaminen ja tasapainottaminen onkin pääministeri  David Cameronin päätavoitteena kuluvalla hallituskaudella. Talouden elvyttämislääkkeet ovat todella kovat eikä oppositiossa oleva työväenpuolue usko niiden toteutuvan ainakaan ennen vuotta 2016. Hallitus aikoo leikata julkisia menoja 81 miljardilla punnalla, mikä tarkoittaa lähes puolen miljoonan työpaikan karsimista. Suurimmat säästöt sosiaalimenoissa tullaan saavuttamaan sairausmaksujen pituuden lyhentämisellä ja mm. luopumalla hyvätuloisten lapsilisistä. Ohjelman mukaan nostetaan eläkeikä 66 vuoteen ennen 2020. Näin Britannia kulkee samaa latua useimpien EU-maiden kanssa ja ihmeeltä tuntuukin, jos Suomi voi tehdä tästä jatkossa poikkeuksen. Cameronin hallituksen mukaan sen säästöohjelma on tasapuolinen ja kohdistuu yhtä hyvin köyhiin kuin rikkaisiinkin.

Lontoon City ja EU:n talouspolitiikka

Britannia on teollisuuden historiallinen kehto, mutta tuotannon merkitys nykyisellään on marginaalinen. Tavarakaupan kasvattamiseen pyritään silti vaikuttamaan, ja vahvistamaan tuotantoa yrityssektorilla. Maan kauppatase on jo kauan ollut negatiivinen, mutta Britannialla on vahva palvelusektori ja finanssisektorin osuus kansantuotteesta on kolmenkymmen prosentin luokkaa. Tästä johtuu, että Britannia on huolissaan meneillään olevasta massiivisesta finanssialan direktiivivalmistelusta EU:ssa.

”Lontoon etuna finanssikeskuksena on ollut sen mahdollisuus tavoittaa maailman muut finanssikeskukset saman vuorokauden aikana”, kertoo lähetystöneuvos Pirkkala Suomen Lontoon suurlähetystöstä. Jatkossa on vaikeata tietää, mikä merkitys tällä asialla finanssimaailmassa on. Lontoon finanssikeskus-roolilla ja alan suurella merkityksellä Britannian taloudessa on keskeinen vaikutus maan EU-politiikkaan. Nyt kysytään, onko maan EU-ratkaisuilla suljettu pois mahdollisuus vaikuttaa juuri Britannian kannalta keskeisiin talouspoliittisiin asioihin EU:ssa. Britanniahan on jäänyt pois fiskaalisopimuksesta, Euroopan vakuusrahastosta ja monesta muustakin euroon liittyvästä päätöksenteosta. Moni eurokriisiin liittyvä ratkaisu tulee kuitenkin aikanaan vaikuttamaan koko EU:n piirissä.

Hallituksen piirissä on vahva EU-kriittinen ryhmä, mikä vaikeuttaa sen linjavetoja. Toisaalta Britannia on kyllä monin tavoin aktiivisesti mukana EU:n toiminnassa ja se pitää sisämarkkinoita tärkeimpinä markkinoinaan. Tältä osin myönteisyyttä EU:ta kohtaan siis löytyy. Britannia haluaa nyt erityisesti vaikuttaa EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntelyä koskeviin päätöksiin. Lontoon Cityssä ollaan huolissaan erilaisista finanssisektorin vakavaraisuuteen, johdannaiskauppaan ja toimintojen läpinäkyvyyteen liittyvistä suunnitelmista, joita EU:ssa on vireillä suuri joukko.

Ns. Tobinin veroa vastustetaan ehdottomasti, vaikka se Ranskan esittämässä muodossaan ei paljonkaan poikkea Britanniassa käytössä olevasta osakekauppaverosta. Britanniassa ei nähdä hyvänä mitään sellaista finanssisektorille kohdistettavaa rasitetta, mitä ei ole maailman muilla talousalueilla. Aihetta huoleen onkin, sillä Britannian osuus maailmankaupassa on pienentynyt myös finanssisektorilla.

1950-luvulla ei Britanniassa uskottu, että dollari voisi syrjäyttää punnan maksuvaluuttana. ”Kultakannasta luopumisen jälkeen ei kuitenkaan mennyt montakaan vuotta, kun dollariekspansia oli toteutunut”, kertoo lähetystöneuvos Pirkkala.  Hallitseva kauppavaluutta on historian myötä vaihtunut monta kertaa. Lontoon Cityn huoli finanssiasemastaan ei ole turha, sillä harva asia rahoitusmarkkinoilla on pysyvää. Nykyisen kehityksen ennustaminen lienee vaikeaa. Kiinasta tullee vuoteen 2020 mennessä jo absoluuttisestikin Yhdysvaltoja suurempi talous. Markkinoilla absoluuttisella koolla on enemmän merkitystä kuin suhteellisella koolla.

Suomen suurlähetystö Lontoossa

Suomen suurlähetystö sijaitsee upealla alueella Belgraviassa, Lontoossa. Lähetystöllä on läheiset yhteydet  pohjoismaiden lähetystöihin sekä muihin alueella sijaitseviin lähetystöihin. Suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen käytössä oleva rakennus lähellä Kensingtonin palatsia sijoittuu alueelle, missä residenssiään pitävät mm. Norjan ja Venäjän suurlähettiläät. Alueelle on hakeutunut maailmanluokan miljardöörejä ja mm. formulomamaailman johtaja Ecclestone osti tyttärensä käyttöön hienoa talon.

Kensingtonin residenssin ensimmäinen haltija oli suurlähettiläs Sakari Tuomioja, joka myös oli ensimmäinen kuningatar Elisabetin kohdannut Suomen suurlähettiläs Lontoossa. Tulevat olympialaiset näkyivät myös ohjelmassa ja odotettavissa on mm. Kentin herttuan vierailu Suomen suurlähettilään luona järjestettävässä Helsingin olympialaisia koskevassa muistelutilaisuudessa. Suhteet hoviin ovat siis hyvät.

Suomen kaupan osalta lähetystössä ollaan tyytyväisiä suomalais-brittiläisen kauppakamarin toimintaan. Se perustettiin vajaa kymmenen vuotta sitten, ja lähetystö järjestää sen kanssa yhteisiä verkostoitumistilaisuuksia, joiden tavoitteena on verkottaa ja lisätä suomalaisyritysten yhteyksiä paikalliseen yritysmaailmaan.  Lähetystöllä on tiivis yhteistyö suomalaiseen merimieskirkkoon, mikä on yhä tärkeämpi sosiaalinen tukikohta suomalaisille. Pisa-tutkimuksen suomalaismenestyksen vuoksi lähetystön järjestämät opetusta ja koulujärjestelmää koskevat tilaisuudet ovat myös olleet suosittuja.

Koulutus ja Britannia

Perinteisesti brittiläinen koulutusjärjestelmä koostuu yksityisestä ja julkisesta puolesta. Yksityinen koulu tarjoaa opintien 7-9 prosentille lapsista ja takaa yleensä myös hyvän sijoittumisen työelämään jo pelkästään sen puitteissa solmittujen suhteiden pohjalta. Vanhempien huoli julkisen koulun tulosten heikkouksista on johtanut siihen, että on ryhdytty perustamaan ns. vapaakouluja. Niissä oppilaiden vanhemmilla on mahdollisuus itse vaikuttaa opetusjärjestelmään ja opettajien työhön. Näitä kouluja on tänä vuonna tarkoitus perustaa jo toimivien lisäksi eri puolille maata muutamia satoja. ”Näin ollen Britannian koulujärjestelmä näyttäisi eriytyvän entisestään”, toteaa lehdistöneuvos Mölsä . 

Erot Suomen koulutusjärjestelmään ovat melkoisia. Suomen opettajakunnasta katsotaan 97 prosentin olevan päteviä toimeensa ja kykenevän koulutuksensa puitteissa myös käyttämään tutkimustietoon perustuvaa aineistoa työssään. Samoin suomalaisopettajat voivat varsin itsenäisesti suunnitella opetuksensa sisältöä ja tuntiohjelmia ilman, että heidän toimintaansa koko ajan tarkkailtaisiin kuten Britanniassa. Britanniassa ihmetelläänkin sitä, että Suomi on kyennyt saavuttamaan jatkuvasti huipputason Pisa-tutkimuksissa, vaikka brittiläistä opettajien testausjärjestelmää ei meillä olekaan käytössä. Lähetystön käsityksen mukaan vapaampi järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen toimintaan. Britanniassa ei ole mahdollisuutta poiketa mallista, vaikka siihen olisi tarvettakin eikä opettajilla ole paljonkaan omaa harkintavaltaa työssään.

Hallituksen säästöt koskevat julkista sektoria lähes kauttaaltaan, mutta koulutuksen määrärahoihin ei ole tulossa vähennyksiä. Toisaalta oppilasmäärien kasvu merkitsee oppilasta kohden käytettävissä olevien varojen pienentymistä, joten Britannian talouden matokuuri puraisee myös koulutusta. Toivokaamme vain, että Suomessa ei koulutusmäärärahoja supisteta – koskeehan se suoraan tulevaa sukupolvea ja samalla myös meidän kaikkien hyvinvointia ja tulevaisuutta.

Teksti: Auli Ojala FT, KL

SANL:n hallitusjäsen ja UWEn rahastonhoitaja

Artikkeli perustuu Suomen Lontoon suurlähetystössä lähetystöneuvos Sami Pirkkalan ja lehdistöneuvos Jouni Mölsän kanssa käymiini keskusteluihin sekä sieltä saatuun sähköiseen aineistoon vuonna 2012.

(Tiivistelmä artikkelista on julkaistu SANL:n jäsenlehdessä (Minerva 4/2013).