Kaksoisuhriutumisen kokemuksia ja katteettomia lupauksia: kokemukset parisuhdeväkivallasta ja ulkopuolisten reaktioista suhteessa valtiollisiin lupauksiin

Tampereen Akateemiset Naiset ry. myönsi tammikuussa 2015 kolme 300 euron stipendiä ansiokkaalle pro gradu -tutkielmalle. Perusteena on, että pro gradu -tutkielma on ajankohtainen ja yhdistyksen keskeisen tavoitteen - sukupuolten tasa-arvon edistämisen - kannalta tärkeä. Yksi palkinnon saajista oli Eija Eronen, joka tutki pro gradu -työssään naisten kokemuksia parisuhdeväkivallan uhrina olemisesta ja ulkopuolisten reaktioista, Keväällä 2015 valmistuneessa Suomen Akateemisten Naisten Liiton teettämässä kyselytutkimuksessa selvisi, että joka neljäs suomalaisista korkeakoulutetuista naisista on kokenut joskus parisuhdeväkivaltaa.

Käsittelin pro gradu -tutkielmassani naisten kokemuksia parisuhdeväkivallan uhrina olemisesta ja ulkopuolisten reaktioista. Määrittelin ulkopuolisiksi kaikki ihmiset, jotka kohtaavat parisuhdeväkivallan uhreja. Lähtökohtani oli huoli siitä, että heidän reaktionsa voivat joissakin tilanteissa saada aikaan kaksoisuhriutumisen kokemuksia.

Kaksoisuhriutumisen käsite viittaa yhtäältä väkivallan uhriksi joutumiseen ja toisaalta uhrin kokemaan sivuutetuksi ja ulossuljetuksi tulemiseen (ks. McWilliams 1998, 140; Perttu 1999, 31). Selvitin, olivatko ulkopuolisten reaktiot johtaneet kokemuksiin kaksoisuhriutumisesta.

Kontekstoin naisten kokemuksia valtiollisiin lupauksiin. Nämä lupaukset merkitsevät ensinnäkin säädöksiin, poliittisiin ohjelmiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kirjattuja sitoumuksia valtiollisesta huolenpidosta. Toisekseen ne viittaavat sekä sukupuolisopimukseen että universalismin ideaan, sillä nekin pitävät sisällään kansalaisille luvattuja oikeuksia.

Tarkastelin naisten kokemuksia eksistentiaalisen fenomenologian tulokulmasta. Tutkielman aineistona olivat kahdeksan (N=8) parisuhdeväkivallan uhriksi joutuneen naisen syvähaastattelut. Haastattelin kerran jokaista informanttia. Haastattelutaltioinneista muodostui yhteensä 322 sivun laajuinen tekstiaineisto (fontti 11, rivinväli 1,15). Analysoin aineiston hyödyntäen Juha Perttulan (1995) Amedeo Giorgin (1985a, 1985b) fenomenologisesta analyysimetodista tekemää sovellusta.

Tutkimustulosten mukaan kokemukset väkivallan uhrina olemisesta vaikuttivat useiden naisten elämään paitsi voimakkaasti myös pitkän aikaa. Koettu väkivalta heikensi heidän ihmissuhteitaan ja henkilökohtaista hyvinvointiaan. Vaikka väkivalta loppui, sen seuraukset eivät hävinneet minnekään.

Naisten kokemat ulkopuolisten reaktiot olivat vaihtelevia. Joissakin tilanteissa ne näyttivät johtaneen kaksoisuhriutumisen kokemuksiin. Nämä kokemukset palautuivat lähinnä koettuun puuttumattomuuteen, epäoikeudenmukaiseen ja loukkaavaan kohteluun tai väkivallan vähättelyyn.

Näytti siltä, että valtiolliset lupaukset tulivat parhaiten lunastetuiksi siellä, missä parisuhdeväkivaltaa oltiin totuttu käsittelemään. Naiset kokivat tulleensa autetuiksi erityisesti turvakodeissa, yksilökeskusteluissa ja vertaistukiryhmissä. Vastaavasti lupauksia näytti rikkoontuneen pääasiassa niissä paikoissa ja niiden henkilöiden vaikutuksesta, joiden toiminta ei keskittynyt väkivaltaproblematiikkaan. Naiset kokivat kohtaamattomuutta toiveidensa ja erityisesti sosiaaliviranomaisten ja poliisin toiminnan välillä.

Vaikutti siltä, että valtiolliset lupaukset eivät taanneet tasa-arvon toteutumista avun hakemisessa ja saamisessa. Naisten kokemukset autetuksi tulemisesta näyttivät palautuneen joiltain osin siihen, missä ja kenen kanssa he asioivat. Osa informanteista teki rikoksia ja kärsi päihdeongelmista väkivaltaisen parisuhteen aikana. He saattoivat olla muita heikommassa asemassa avun hakemisen ja saamisen suhteen.

Tutkimustulosten avulla voidaan ymmärtää parisuhdeväkivallan dynamiikkaa naisten näkökulmasta. Niitä on mahdollista hyödyntää myös parisuhdeväkivallan uhreille kohdennettujen palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.

Eija Eronen
Tampereen yliopisto

Lähteet
Perttula, Juha (1995) Kokemus psykologisena tutkimuskohteena. Johdatus fenomenologiseen psykologiaan. Tampere: Suomen fenomenologinen instituutti, SUFI-tutkimuksia 14.
Giorgi, Amedeo (1985a) Sketch of a Psychological Phenomenological Method. Teoksessa Amedeo Giorgi (toim.) Phenomenology and Psychological Research. Pittsburg: Duquesne University, 8–22.
Giorgi, Amedeo (1985b) The Phenomenological Psychology of Learning and Verbal Learning Tradition. Teoksessa Amedeo Giorgi (toim.) Phenomenology and Psychological Research. Pittsburg: Duquesne University, 23–85.
McWilliams, Monica (1998) Violence against Women in Societies under Stress. Teoksessa R. Emerson Dobash & Russell P. Dobash (toim.) Rethinking Violence against Women. Thousand Oaks: SAGE, 111–140.
Perttu, Sirkka (1999) Perheväkivalta auttamistyössä. Opas ammattihenkilöstölle. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto, Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 21.