Tekoälyyn perustuvat laskentakaavat eli algoritmit ohjaavat nykyisin tärkeitä yhteiskunnallisia asioita kuten rekrytointia, lainojen myöntämistä ja resurssien jakoa. Koska nämä järjestelmät eivät ole puolueettomia, on niiden oikeudenmukaisuuden kannalta välttämätöntä, että kehitystyö on avointa kaikille.
Tasa-arvon toteutuminen vaatii, että naiset osallistuvat teknologian kehittämiseen kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää ennakoivaa valvontaa ja järjestelmien säännöllistä tarkastamista. Julkisen sektorin tekoälyhankkeissa on arvioitava niiden vaikutukset tasa-arvoon ja velvoitettava kehittäjät raportoimaan käytetyn tiedon kattavuudesta, jotta järjestelmät eivät syrji ketään.
Tekoäly heijastaa aina tekijöidensä arvostuksia sekä sitä tietoa, jota sille syötetään. Jos tekoälyn kehittäjät ovat liian samanlaisia, järjestelmiin rakentuu vinoumia, jotka voivat vahvistaa olemassa olevia syrjiviä malleja. Tämän riskin pienentämiseksi meidän on varmistettava kehittäjien monipuolisuus ja eri alojen osaaminen. Nykyisessä epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa teknologian monimuotoisuus on myös turvallisuus- ja demokratia-asia. Kun järjestelmiä on kehittämässä eri taustoista tulevia ihmisiä, ne kestävät paremmin manipulointia ja tiedolla vaikuttamista. Inhimillinen ja eettinen näkökulma onkin liitettävä osaksi teknistä työtä.
STEM-alojen (tiede, teknologia, tekniikka ja matematiikka) koulutus on tärkein työkalu teknologiseen vaikuttamiseen. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) raportit kuitenkin osoittavat, että Suomessa työmarkkinat ovat edelleen jyrkästi jakautuneet miesten ja naisten aloihin. Suomi on EU-vertailussa hännillä, kun katsotaan STEM-alojen sukupuolijakaumaa. Onkin välttämätöntä purkaa ne rakenteet, jotka ohjaavat uravalintaa ja lisätä panostuksia naisten STEM-opintoihin sekä alanvaihtoon.
Jotta voimme houkutella tyttöjä ja naisia näille aloille, tarvitsemme myös näkyviä, julkisia esimerkkejä menestyneistä naisista, jotka toimivat esikuvina ja raivaavat tietä alan huipulle, rikkovat lasikattoja. Ei kuitenkaan riitä, että tytöt ja naiset hakeutuvat STEM-aloille. Kriittistä on myös heidän pysyminen alalla. Tämä vaatii alan sisäisten käytänteiden päivittämistä ja harjoittelu- ja työskentelyolosuhteiden muokkaamista siten, että myös naiset kokevat voivansa toimia alalla, eivätkä koe osaamisensa vähättelyä tai syrjintää työtehtävissä, uralla etenemisessä tai työpaikan yleisessä ilmapiirissä.
Naisten mukanaolo ei ole vain tasa-arvokysymys, vaan välttämättömyys yhteiskunnan kestävyyden vahvistamiseksi.
Jutta Hartikainen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtaja
jutta.hartikainen@akateemisetnaiset.fi
Naisten mukanaolo ei ole vain tasa-arvokysymys, vaan välttämättömyys yhteiskunnan kestävyyden vahvistamiseksi.
Jutta Hartikainen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtaja
jutta.hartikainen@akateemisetnaiset.fi
