Hyvin usein aliarvostettu rauhanteko on arjen vuorovaikutus.
Nainen voi rakentaa rauhaa kuuntelemalla, sovittelemalla ja vahvistamalla
yhteisöjen luottamusta. Pienet teot kuten oikeudenmukainen kohtelu, empaattinen
puhe ja kyky nähdä toisen näkökulma, leviävät ympäristöönsä ja luovat
kulttuuria, jossa konflikteja ratkaistaan ilman väkivaltaa. Rauha alkaa siitä,
miten kohtelemme toisiamme.
Naisia oli paljon mukana ns. laulavassa vallankumouksessa,
joka toteutui Baltiassa vuosina 1987–1991. Tämä pitkä, rauhanomainen,
kulttuurinen ja poliittinen liike johti Viron, Latvian ja Liettuan
uudelleenitsenäistymiseen. Laulu oli keino ilmaista omaa identiteettiä ja
vastarintaa ilman väkivaltaa.
Nainen voi edistää rauhaa koulutuksen ja osaamisen kautta.
Vanha sanonta Kun koulutat naisen, koulutat koko kylän juontaa juurensa
1840–1880 lukujen ajattelijoiden sanontoihin. Ensimmäisiä lienee amerikkalainen
kasvatusajattelija Catherine E. Beecher. Ajatus tuli esille myös 1800-luvun
lopulla vanhana afrikkalaisena sananlaskuna. Kylä ei ole vain paikka. Se voi
tarkoittaa yhteisöä, verkostoa, yhteistä tulevaisuutta tai kansakuntaa.
Koulutettu nainen vaikuttaa paitsi omaan elämäänsä myös
ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimukset osoittavat, että naisten koulutustason
nousu vähentää köyhyyttä, vahvistaa demokratiaa, edistää terveyttä ja ehkäisee
konflikteja. Nainen, joka käyttää osaamistaan yhteiseksi hyväksi; opettajana,
yrittäjänä, tutkijana tai poliittisena toimijana, rakentaa vakaampaa maailmaa.
Nainen, joka toimii aktiivisesti päätöksenteossa,
rauhanneuvotteluissa ja kansalaisjärjestöissä lisää kestävien ratkaisujen
todennäköisyyttä. Kun päätöksenteko heijastaa koko väestön kokemuksia, syntyy
politiikkaa, joka huomioi sekä turvallisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
että ihmisoikeudet. Naiset ovat usein keskeisiä toimijoita myös
ruohonjuuritason rauhanpyrkimyksissä.
Nainen edistää rauhaa taloudellisen itsenäisyytensä kautta.
Kun naisilla on mahdollisuus omaan toimeentuloon, yhteiskunnat ovat vakaampia
ja vähemmän alttiita väkivaltaisille konflikteille. Taloudellinen toimijuus
antaa naiselle myös vaikutusvaltaa.
Rauha on sekä tekoja että asenteita. Nainen voi edistää
maailmanrauhaa elämällä arvojensa mukaisesti: vahvistamalla
oikeudenmukaisuutta, puolustamalla heikompia ja rakentamalla siltoja erilaisten
ihmisten välille. Rauha ei ole abstrakti ihanne, vaan jokapäiväinen valinta,
jonka nainen voi tehdä yhä uudelleen.
Aulikki Kuisma
II varapuheenjohtaja
Suomen Akateemisten Naisten Liitto
