CSW69: Tasa-arvo ei ole ideologia, vaan rauhan ja talouskasvun tae

YK:n naisten asemaa käsittelevä toimikunta (Commission on the Status of Women, CSW) on tärkein sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia käsittelevä maailmanlaajuinen foorumi. Järjestyksessään 69. CSW-kokous pidettiin New Yorkissa 10.-21.3.2025. Sen aikana YK:n jäsenvaltiot ja kansalaisjärjestöt järjestivät lukuisia seminaareja, joiden teemoina olivat sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeudet koulutuksessa, taloudessa ja työelämässä. Suomen Akateemisten Naisten Liitto järjesti CSW:ssä yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton, Nytkis ry:n, Suomen NNKY-liiton ja Suomen UN Womenin kanssa kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin Ukrainan naistentilanteesta. Liitosta seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Jutta Hartikainen, Pauliina Inervo ja Susanna Sulkunen. New Yorkissa Liittoa edustivat Hartikainen ja Inervo.

YK:n päämaja. Kuva: Pauliina Inervo

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta YK:n Pekingin julistuksesta ja sen sisältö oli pääteemana CSW-kokouksessa. Pekingin julistuksen sanomana on, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joita on jatkuvasti edistettävä. Julistukseen on sitoutunut 189 YK:n jäsenvaltiota. Julistuksen ja toimintaohjelman allekirjoittaneet valtiot ja alueet ovat raportoineet YK:lle toimintaohjelman toteutumisesta viiden vuoden välein. Suomessa kansalaisjärjestöt ovat laatineet YK:lle oman Peking-raporttinsa ja Suomen Akateemisten Naisten Liitto on osallistunut myös niiden laatimiseen. Viimeisin kansalaisjärjestöraportti julkaistiin Tasa-arvopäivillä 2024, ja raportti antaa yli 120 suositusta naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamiseksiSuomessa. 

Maailmanlaajuisesti Pekingin julistuksen toteutuksessa on menty monilta osin eteenpäin. Valitettavasti tämänhetkinen maailmantilanne ja poliittinen päätöksenteko ovat johtaneet ns. pushback-ilmiöön eli tasa-arvon vastustamiseen sekä naisten ja tyttöjen aseman heikentämiseen ja taantumiseen. Tällä hetkellä naisten ja lasten tilanne pahenee yhteiskunnan sisäisin keinoin Afganistanissa enemmän kuin missään muualla. Väkivaltaiset konfliktit kurjistavat olosuhteita myös mm. Haitissa, Kongossa, Palestiinassa, Sudanissa ja Ukrainassa. Naisten oikeuksien puolustajat ja kansalaisyhteiskunnan toiminta kohtaavat niin ikään maailmanlaajuisesti uhkia: toiminnan tilaa kavennetaan ja varoja vähennetään kaikkialla – myös Suomessa. Suomen hallituksen päätös leikata järjestöjen tukea heikentää sekä hyvinvointia että valtiontaloutta. (Järjestöjen yhteinen kannanotto 2024)

YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan Pekingin julistus on sitova ja sitoumuksen ylläpitäminen on varmistettava erityisesti nyt, kun tasa-arvon edistyminen on uhattuna. Vaikka jotkut maat, jotka aiemmin puolustivat naisten oikeuksia, eivät enää tee niin, niiden vastapainoksi ovat nousseet uudet naisten oikeuksien puolustajat. Tästä kehityksestä on hyvänä esimerkkinä CSW:n päätöslauselma. Sitä neuvottelivat loppuvaiheessa Yhdysvallat ja Saudi-Arabia. CSW:n puheenjohtajana nykyisin toimiva Saudi-Arabia tuki CSW:ssä edistyksellisempää politiikkaa naisten oikeuksien suhteen kuin Yhdysvallat. Näin ovat ajat muuttuneet!

Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman aikaansaannoksena ja arvona on se, että ne ovat jo 30 vuoden ajan kannustaneet kaikkia maita pyrkimään korkeammalle naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteuttamisessa. Tutkimukset osoittavat, että sukupuolten tasa-arvo, vahvat hyvinvointipolitiikat ja perheiden tukeminen edistävät talouskasvua. Siksikin niiden vastustamista on vaikea ymmärtää. Guterres kuvasi tätä ilmiötä sekä täysin hyväksymättömäksi että haitalliseksi ja vaati yhteisiä toimia naisten ja tyttöjen väheksynnän, aliarvioinnin ja vihan torjumiseksi ja edistyksen säilyttämiseksi.

YK:n pääsihteerin tavoin myös eri seminaarien puhujat toivat esiin sen, että sukupuolten tasa-arvo on välttämätöntä paitsi ihmisoikeuksien toteutumiselle, myös kestävän kehityksen ja taloudellisen kasvun saavuttamiselle. Nämä samat asiat nousivat esiin myös Suomen sivutapahtumana olleessa kansainvälisessä Helvi Sipilä -seminaarissamme, jonka keskiössä oli Ukrainan tilanne ja vankkumattoman tuen osoittaminen Ukrainalle. Viestimme oli yhteinen seminaarin pääpuhujana toimineen UN Womenin varapääjohtaja Kirsi Madin, Suomen valtion ja Suomen YK-edustuston kanssa.

Naisten ja naisjärjestöjen tiivis yhteistyö nähtiin tärkeimpänä tekijänä pushback-ilmiön torjumisessa ja tasa-arvon edistämisessä. Guterres muistutti kansalaisyhteiskunnan toimijoita siitä, että ”Valta otetaan, sitä ei anneta”. Siksi naisjärjestöjen on itse arvostettava asiaansa ja hakeuduttava paikkoihin, joissa päätökset tehdään ja vahvistettava keskinäistä yhteistyötään tasa-arvon edistämisessä. Yhdessä edespäin, sisaret!

Pauliina Inervo
Suomen Akateemisten Naisten Liiton II varapuheenjohtaja

Pauliina Inervo Suomen YK-edustustossa 2025

Ukrainan naiset kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan rakentajina: Helvi Sipilä -seminaari New Yorkissa 12.3.2025

Jo vuorossaan 19. International Helvi Sipilä Seminar pidettiin viikko sitten YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) kokouksen yhteydessä New Yorkissa. YK:n ensimmäisen naispuolisen apulaispääsihteerin työtä kunnioittava seminaarisarja sai alkunsa Suomen Akateemisten Naisten Liiton aloitteesta vuonna 2005. Liiton yhteistyökumppaneina seminaarisarjan järjestämisessä ovat alusta saakka toimineet Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä – Nytkis ry., Suomen NNKY-liitto ja Suomen UN Women. Tällä kertaa seminaari järjestettiin CSW:ssä Suomen virallisena sivutapahtumana. Suomen ulkoministeriön ja Suomen pysyvän YK-edustuston lisäksi 19. Helvi Sipilä -seminaarin yhteistyökumppanina toimi Ukraina-instituutti, jonka tiloissa seminaari pidettiin New Yorkissa.

Suomalaisten naisjärjestöjen CSW-edustus

Kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarimme teemana oli ukrainalaisten naisten rooli oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan rakentamisessa. Seminaarista tuli poikkeuksellisen ajankohtainen, kun alkuvuosi osoitti Yhdysvaltain Ukrainan politiikan elävän murrosvaihetta. Ukraina-instituutti tallensi seminaarin ja tallenne on nyt julkaistu osoitteessa https://youtu.be/_mNzacHWWDE.  

Seminaarivieraat toivotti lämpimästi tervetulleiksi Ukraina-instituutin puheenjohtaja Kathy Nalywajko, joka esitti tilaisuuden järjestäjille lämpimät kiitokset heidän Ukrainalle osoittamastaan tuesta. Suomen maadelegaatioista avauspuheenvuoron piti valtiosihteeri Laura Rissanen, joka korosti Suomen tuen Ukrainalle jatkuvan. Rissanen piti tärkeänä varmistaa, että naisille ja lapsille suunnattu tuki kohdentuu sitä erityisesti tarvitseville aina tarkoituksenmukaisessa muodossa.

Kuva: UN Women / Ryan Brown

Seminaarin pääpuhujana toimi UN Womenin varapääjohtaja Kirsi Madi. Madi aloitti muistuttamalla seminaariyleisöä naisjärjestöjen voimasta. Hän kertoi, miten naisjärjestöt ovat puolustaneet osallistavaa demokratiaa ja sukupuolten tasa-arvoa jo 1900-luvun alusta saakka ja miten ne ovat myötävaikuttaneet yli 1500 lain syntymiseen 180 maassa. 

Naisjärjestöt toimivat Madin mukaan usein myös humanitaarisen avun etulinjassa ja tarjoavat kriisialueilla elintärkeää apua siviileille. Madi totesi, että naisjärjestöjä tarvitaan rauhantyöhön, koska ne rakentavat turvallisempaa ja osallistavampaa yhteiskuntaa. 

Sodan vuoksi Ukrainassa naiset vastaavat tällä hetkellä paitsi perinteisesti naisten tehtäviin kuuluvista töistä myös aiemmin miesten vastuulla olevista tehtävistä. Jos naisten voimat ehtyvät, koko yhteiskunta on vaarassa romahtaa. Siksi kriisialueiden naiset tarvitsevat ja ansaitsevat myös Suomen horjumattoman tuen, linjasi Madi.

Seminaarin paneelikeskustelu, jota veti Naisjärjestöjen Keskusliiton tuore puheenjohtaja Silvia Modig, tuki Madin sanomaa. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat traumat ja ongelmat ovat laaja-alaiset, moninaiset ja kasvavat, ja kansainvälistä tukea tarvitaan Ukrainassa paljon. 

NJKL: Seminaarikuvia

Health Right International -järjestön Ukrainan maajohtaja Halyna Skipalska korosti puheenvuorossaan vapaaehtoisorganisaatioiden valmiutta, halua ja verkostoja sekä voimien yhdistämistä ja strategioiden luomista, jotta tarvittavat toimet saadaan tehtyä.

Toimittaja Katya Soldak nosti esiin naisten osallisuuden merkityksen luotettavan tiedon keruussa ja välittämisessä kriisialueilta. Tällä hetkellä suurin osa toimittajista ja myös kustannusliikkeiden johtajista ovat miehiä. Tämän seurauksena myös kriisialueilta kerätty tieto välittyy näiden näkökulmien kautta. Naisten ja lasten tilanne, avunsaanti ja olosuhteet eivät saa niille kuuluvaa huomiota.

Naisten rooli nähtiin tärkeänä myös korruption vastaisessa työssä, mihin juristi Oksana Nesternko uskoi naisorganisaatioiden saavan tahtoa ja voimaa naistoimijoiden verkostonsa avulla. Korruption kitkeminen ukrainalaisesta yhteiskunnasta on keskeinen tekijä jälleenrakennustyön onnistumisessa.

NNKY:n maailmanliiton pääsihteeri Casey Harden totesi, että naisille tulisi suunnata rahoitusta ja että tuo rahoitus pitäisi kanavoida suoraan naisorganisaatioille. Nämä tietävät parhaiten, minne rahoitus on tarkoituksenmukaisinta kohdentaa, jotta se ohjautuu sitä eniten tarvitseville.

Hardenin mukaan naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta ja jatkuva stressi on traumatisoinut suuren joukon ukrainalaisnaisia ja -lapsia. Mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Huolet ja murheet jatkuvat myös sodan jälkeen, kun miehet palaavat rintamalta ja perheiden yhdistäminen alkaa. Myös tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan resursseja ja rahaa.

Kansainvälinen Helvi Sipilä -seminaarimme sai paljon kiittävää palautetta puhujilta ja yleisöltä. Seminaari nosti esiin naisten osallistamisen tärkeyden Ukrainan rauhan rakentamisessa ja jälleenrakentamisessa. Seminaarimme toi yhteen vaikutusvaltaisia henkilöitä keskustelemaan naisten rooleista rauhanrakentamisessa ja kansalaisyhteiskunnassa ja auttoi jakamaan tietoa Ukrainan naisten asemasta taas laajemmalle. 

Pauliina Inervo
Seminaarin valmisteluryhmän jäsen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton II varapuheenjohtaja

Pauliina Inervo

 

Nainen, pidä kiinni oikeuksistasi ja lähde ehdolle!

Suomessa käydään kunta- ja aluevaalit huhtikuussa 2025. Ehdolle tarvitaan nyt ennen kaikkea naisia, koska enemmistö maamme päättäjistä on edelleenkin miehiä. Tämä tarkoittaa sitä, että olipa sitten kyse mistä tahansa meidän kaikkien elämään vaikuttavista päätöksistä, niin suurin äänivalta näissä päätöksissä on miehillä. Naisten ääntä ja kokemusta kuitenkin tarvitaan. Esimerkiksi turvallisuusnäkökulmasta naisille on eri lailla merkittävää, missä bussipysäkki sijaitsee tai paljonko resursseja on kohdennettu lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn. Yhtä lailla meillä on hoivavastuun kantajina sanamme sanottavana sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutuksesta, kulttuurista, harrastusmahdollisuuksista ja liikuntapalveluista.

Me naiset emme voi ottaa suomalaista tasa-arvoa annettuna. Maailmanlaajuiset yritykset rajoittaa naisten ja vähemmistöjen oikeuksia näkyvät myös täällä meillä. Pikkuhiljaa, pienin askelin, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta on alettu nakertaa, kun julkisuudessa ja päivän politiikassa on alettu normalisoida rasismia ja toksista maskuliinisuutta. Siksi meidän on oltava valppaina ja valmiita reagoimaan, jotta yhteiskuntamme ei luisuisi viime vuosituhannelle. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole pysyviä oikeuksia eivätkä ne missään nimessä etene, ellemme tee niiden hyväksi hartiavoimin töitä. 

Olkaamme siis rohkeasti tämän ajan suffragetteja! Meitä naisasianaisia ja lasikattojen rikkojia tarvitaan puolustamaan oikeuksiamme sekä näyttämään esimerkkiä tuleville sukupolville. Me voimme yhdessä varmistaa, että viesti naisten tärkeydestä yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa tavoittaa kaikki Suomessa asuvat. Me voimme myös yhdessä varmistaa, että lapsemme ja lapsenlapsemme voivat elää tasa-arvoisessa ja oikeudenmukaisessa maailmassa. 

Suomen Akateemisten Naisten Liitto tukee Naisjärjestöjen Keskusliiton kunta- ja aluevaalitavoitteita, ja yhdessä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa vetoamme kaikkiin puolueisiin tasa-arvoisen ehdokasasettelun turvaamiseksi. Vaikka järjestömme on poliittisesti sitoutumaton, uskomme, että ilman naisia poliittinen päätöksenteko on puolinaista. Siksi myös tuemme ehdolle lähteviä jäseniämme yli puoluerajojen antamalla heille kevään mittaan näkyvyyttä Liiton somekanavissa. Vertaisverkostoissa on voimaa. Lähde siis rohkeasti mukaan ehdokkaaksi. Nyt on vaikuttamisen aika! 

Jutta Hartikainen, TtT

Suomen Akateemisten Naisten Liitto

Puheenjohtaja

jutta.hartikainen@akateemisetnaiset.fi

Matkakertomus Nepalista: Akateemisten Naisten yrittäjyyskoulutus auttaa maaseudun naisia

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on järjestänyt kolme joulukeräystä Nepalin Akateemisten Naisten tasa-arvohankkeen tueksi. Liiton kansainvälisyystyöryhmässä tätä yhteistyötä on koordinoinut Heli Isohookana (Espoon-Kauniaisten Akateemiset Naiset ry.). Marraskuussa 2024 Helin kokoama yhdeksänhenkinen ryhmä suomalaisia akateemisia naisia teki omakustannematkan Nepalin Kathmanduun Nepaliin maajärjestön vieraaksi. Matkasta tuli ikimuistoinen ja hankkeen tulokset ovat vaikuttavat: Suomessa kerätyillä varoilla on järjestetty yrittäjyyskoulutusta jo 150 naiselle viidessä eri kylässä.

Naisten tilanne erityisesti Nepalin maaseudulla on haasteellinen. Kylien naisista lukutaidottomia on jopa puolet. Koulunkäynti jää usein kesken aikaisen naimisiinmenon ja perheenlisäyksen vuoksi. Yhteiskunta on patriarkaalinen eikä naisten odoteta osallistuvan työelämään tai yhteiskunnallisiin tehtäviin. Vain noin kolmasosa nepalilaisista naisista on työelämässä.

Kaupungeissa tilanne on parempi, ja niissä naisilla on mahdollisuus päästä yliopistokoulutukseen. Suomen Akateemisten Naisten Liiton nepalilaisen sisarjärjestön, Nepal Association of University Women, NAUW:n jäsenet ovat päässeet elämässään eteenpäin ja menestyneet. He kokevat velvollisuudekseen tukea kylien naisia näiden työllistymisessä.

Käytännössä NAUW toteuttaa Nepalin maaseudulla projekteja, joilla pyritään vahvistamaan naisten yrittäjyystaitoja. Maajärjestön tarjoama koulutus sisältää luku- ja kirjoitustaidon sekä laskennan alkeet. Koulutuksen pääpaino on erilaisten tuotteiden kuten pikkelssien, saippuan ja pesuaineen valmistamisessa. Tämän lisäksi koulutuksessa perehdytään tuotteiden markkinointiin sekä rahan säästämiseen ja lainaamiseen. Koulutuksen avulla naiset voivat myydä valmistamiaan tuotteita ja saada siten lisätuloa perheelle ja samalla löytää aktiivisen roolin yhteiskunnassa. Koulutus vahvistaa naisten itsetuntoa ja näiden uskoa omaan pärjäämiseensä.

Nepalin maajärjestön hallitus 2024: Leena Shrestha, Bina Maharjan, Subarna Keshari Maharjan, Ramita Suwal, Pratima Manandhar, Sunita Manandhar ja Nilanta Shakya.

Sisarjärjestön organisoimaan kolmipäiväiseen ohjelmaan kuului seminaari, vierailut Chapagaunin ja Lubhun kyliin sekä työpaja.

Seminaari oli hieno yhdistelmä seremonioita, nepalilaista kulttuuria ja yhteistä asiaa – tunne-elämykset ja tieto yhdistyivät hienolla tavalla. Seminaarin avasivat NAUW:n pääsihteeri Subarna Keshari Maharjan ja puheenjohtaja Ramita Suwal. Heidän puheidensa jälkeen soitettiin Nepalin ja Suomen kansallislaulut, ja tilaisuuden kunniavieras, professori Lakshmi Keshari Manandhar sytytti seremoniallisen tulen. Heli Isohookana (Espoon-Kauniaisten Akateemiset Naiset ry.) kiitti suomalaisen delegaation puolesta Nepalin maajärjestöä vierailukutsusta ja vuosien hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi omat tervehdyksensä seminaarissa esittivät NAUW:n kunniajäsen Kamala Bajracharya, tehtaanjohtaja ja kauppakamarin puheenjohtaja Nabindra Dev Singh sekä paikallinen poliitikko ja järjestön neuvonantaja Shailendra Baijracharya.

Bal Raman Batika -montessorikoulun tytöt esittivät ihanan Ganesh-tanssin.

 Soolonumerona näimme hienon Kumari-tanssin.

Lounaan jälkeen jatkoimme pidemmillä esityksillä. Heli Isohookana kertoi Nepal-projektin taustoista, siitä mistä kaikki alkoi ja missä nyt ollaan Suomen näkökulmasta. Christine Ek-Kommonen kertoi Suomen Akateemisten Naisten Liiton toiminnasta. Subarna Keshari Maharjan kertoi Nepalin maajärjestön toiminnasta ja Leena Shrestha kylien toiminnasta ja yhteistyöstä Suomen kanssa. Seminaaripäivä päättyi kuten oli alkanutkin: yhteisellä teehetkellä. Lisäksi kaikille vieraille luovutettiin muistoksi pieni buddhapatsas.

Heli Isohookana. Kuva: Marjatta Jomppanen

Christine Ek-Kommonen

Seuraavana päivänä vierailimme kahdessa kylässä Kathmandun ulkopuolella. Chapagaun oli ensimmäisiä kyliä, joita Suomen Akateemisten Naisten Liiton joulukeräyksillä tuettiin. Kylässä vierailimme Rijana Shresthan kotona. Shrestha valmistaa mm. saippuaa ja puhdistusaineita myyntiin. Hän omistaa yrityksen yhdessä miehensä kanssa. Shrestha korosti perheen tuen tärkeyttä työlleen: hänen poikansa ja yli 80-vuotias äitinsä kannustavat Shresthaa ja auttavat myös yrityksessä. Shrestha myös jakaa omaa osaamistaan kouluttamalla muita naisia ja näyttämällä heille omalla esimerkillään, että yrittäjyys on mahdollista.

Rijana Shrestha ja projektikoordinaattori Bina Maharjan esittelevät tuotteita vierailijoille.

Lubhun kylässä 35 naista on aloittanut maajärjestön tarjoamassa koulutuksessa elokuussa 2024. Kylässä koimme hienon tervetuliaisseremonian, kun perinteisiin newari-mekkoihin pukeutuneet naiset antoivat meille kukkia ja maalasivat ”tikat”, punaiset täplät otsiimme merkiksi siunaamisesta. Kuulimme vierailullamme heidän saamasta koulutuksestaan ja lounastimme yhdessä. Lubhussa NAUW:lla on hyvät verkostot paikallisiin toimijoihin. Vaatetustehtaan johtaja Nabindra Dev Singh on luvannut projektille tehtaansa ylijäämäkankaita, joista naiset voivat valmistaa tuotteita omaan myyntiin. Koulutustilat maajärjestö sai paikalliselta insinöörien oppilaitokselta.

Lubhun kylän naisten vastaanotto oli lämmin. 

Lubhun kylän naiset ja heidän vieraansa.

Vierailumme kolmantena päivänä tutustuimme työpajassa eri kylien opettajiin ja oppilaisiin, jotka kertoivat, miten koulutus on toteutunut heidän kylissään, mitä he ovat siitä oppineet ja miten he jatkavat tästä eteenpäin.

Työpajapäivän osallistujat. Kuva: NAUW

Nepalin maajärjestö NAUW toimii hienosti ja tavoitteellisesti. Maajärjestöllä on vain viitisenkymmentä jäsentä, ja on todella kunnioitettavaa, että he tekevät kaiken vapaaehtoisvoimin. Tuloksia on tullut ja sana näistä onnistuneista koulutuksista on kiirinyt. Lubhuun oli 80 hakijaa, joista vain 35 voitiin ottaa mukaan. Kysyntää tällaiselle yrittäjyyskoulutukselle olisi siis huomattavasti enemmän kuin mitä NAUW pystyy nykyisellään tarjoamaan. Toimintaa ja sen kehittämistä varten tarvitaan resursseja: opettajia, toimitiloja, tarvikkeita jne.

Lämmin kiitos kaikille Akateemisille Naisille, jotka ovat tukeneet NAUW:n toimintaa. Toivottavasti saamme Nepalin Akateemiset Naiset jonain päivänä vastavierailulle Suomeen.

Mukana Suomesta matkalla olivat: Heli Isohookana (Espoo-Kauniainen), Päivi Airisniemi (Oulu), Helinä Nurmenniemi (Oulu), Christine Ek-Kommonen (Helsingfors), Sirpa Lammi (Oulu), Marjatta Jomppanen (Oulu), Irmeli Ristiluoma (Oulu), Maila Tellervo Korhonen (Helsinki) ja Helena Aaltonen (Kajaani).

Teksti ja kuvat: Heli Isohookana

Puheenjohtaja Kirsi Jokikokon kiitos

KTM Kirsi Jokikokko (Oulun Akateemiset Naiset ry.) on toiminut Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtajana viimeiset kuusi vuotta. Liiton sääntöjen mukaan hallitustehtävässä voi toimia vain kaksi kolmevuotista kautta, joten Kirsin työ Liiton puheenjohtajana tulee nyt päätökseen. Julkaisemme hänen jäsenlehti Minervaan elokuussa 2024 kirjoittamansa kolumnin. Lämpimät kiitokset Kirsi upeasta työstäsi Akateemisten Naisten hyväksi!  

Hyvät Akateemiset Naiset

Tapahtumarikas kesä on kääntymässä syksyksi ja kirjoitan teille viimeistä Minerva-kolumniani Liiton puheenjohtajana. On ollut suuri ilo ja kunnia luotsata tätä yli sata vuotta vanhaa järjestöä yhdessä teidän kaikkien kanssa. Vaikka järjestöllämme on ikää ja jäsenistömmekin ikääntyy, olemme silti pysyneet hyvin ajan hermolla alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuusi vuotta sitten en olisi ehkä uskonut kuinka notkeasti otimme digiloikan vuoden 2020 aikana ja omaksuimme uusia työkaluja niin paikallisyhdistyksissä kuin valtakunnallisessa toiminnassamme.

Puheenjohtajakauteni aikana olemme myös päivittäneet Liiton strategiaa, tuo prosessi on auttanut ainakin itseäni kirkastamaan sanomaamme sekä ymmärtämään, miksi tämä järjestö on edelleen olemassa ja miksi sen toiminta on edelleen merkityksellistä. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että kuluneet kuusi vuotta ovat olleet yhdessä tekemisen ja toiminnan kehittämisen aikaa. Monista haasteista huolimatta olemme saaneet aikaan paljon hyvää, ja olen siitä hyvin kiitollinen kaikille toiminnassa mukana olleille. Erityiskiitokseni haluan osoittaa Liitomme toimitusjohtajalle, Liiton kotoutumistyön toiminnanjohtajalle, muille työntekijöille sekä kaikille kanssani keskushallituksessa toimineille akateemisille naisille. Olette olleet minulle tärkeitä ja toivon yhteistyömme jatkuvan tulevaisuudessakin jossain toisessa muodossa.

Suomalaista järjestökenttää koettelevat tällä hetkellä valtavat paineet, erityisesti rahoitusleikkausten vuoksi. Monen valtionrahoitteisen järjestön toiminta uhkaa hiipua jo tulevana syksynä ja uskon myös, että kilpailu vapaaehtoistyötä tekevistä jäsenistä eri järjestöjen välillä kiristyy entisestään. Me akateemiset naiset olemme kuitenkin mielestäni hyvässä asemassa verrattuna moneen muuhun järjestöön. Olemme onnistuneet luomaan toimivia prosesseja, joita voidaan pyörittää vapaaehtoisvoimin, ja meillä on aktiivisia jäseniä niin paikallisyhdistyksissä kuin valtakunnallisessa toiminnassakin. Olemme myös rakentaneet vahvan ja toimivan yhteistyöverkoston useiden muiden järjestöjen kanssa. Meitä arvostetaan ja pidetään luotettavana yhteistyökumppanina. Hyvä kulukuri on ollut meille itsestäänselvyys jo vuosien ajan eikä toimintamme ole pelkästään ulkopuolisen rahoituksen varassa. Upeat työntekijämme ovat aktiivisesti seuranneet järjestökentän muutoksia ja kartoittaneet mahdollisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Optimistina uskon vahvasti, että akateemisten naisten järjestö selviää tulevista vuosista ja toimintamme jatkuu. On kuitenkin tärkeää, että toiminnan jatkuvaan parantamiseen kiinnitetään edelleen huomioita, toimintatapoja tulee haastaa, uusia keinoja otetaan käyttöön, tarvittaessa vanhoista luopuen.

Haluan kiittää teitä kaikkia akateemisia naisia ja toivotan onnea ja menestystä tälle järjestölle. Vaikka puheenjohtajakauteni päättyy, en hyvästele teitä. Olen edelleen ylpeä voidessani sanoa olevani akateemisten naisten jäsen.

Kirsi Jokikokko

kirsi.jokikokko(a)gmail.com

Suomen tulee tukea Syyrian naisia ja vähemmistöjä

Syyrian diktatuurihallinnon joulukuun alussa kaataneet jihadistit ovat luvanneet syyrialaisille parempaa hallintoa, mutta naisten ja vähemmistöjen asema sen lopulta kertoo, millainen valta Syyriaan seuraavaksi muodostuu. Kansainvälisen yhteisön tukea tarvitaan maassa edelleen.

”En tiedä, pitääkö minun nyt laittaa huivi päähän”. Damaskoksessa asuvan naisen kommentti (Yle 7.12.2024) kuvaa hyvin sitä epävarmuutta, joka liittyy Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnon kaataneeseen koalitioon ja sen aikeisiin.

Vuonna 2011 alkaneen kansannousun jälkeen Syyria on tullut tunnetuksi paitsi al-Assadin diktatuurista, myös useista jihadistijärjestöistä. Damaskoksessa valtaa pitää nyt Hayat al-Sham (HTS), jonka EU, Yhdysvallat ja YK määrittävät terroristijärjestöksi. Human Rights Watch on edelleen vuonna 2024 raportoinut HTS:n pidättäneen ja kiduttaneen arvostelijoitaan hallitsemillaan alueilla. 

Tällä viikolla HTS:n lausunnot ovat olleet sovittelevia. Moni kommentaattori on myös muistuttanut, että HTS on taistellut Isisiä vastaan ja katkonut julkisesti siteensä al-Qaidaan. Samaan aikaan presidentinlinnaa vartioivat asemiehet ovat kertoneet toimittajille ihailevansa Afganistanin Taleban-hallintoa.

Lopulta kaikki puheet punnitaan käytännössä. Syyrian uuden hallinnon tulee osoittaa, että naisia ja vähemmistöjä suojellaan ja että niiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Uuden hallinnon tulee myös toimeenpanna YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja ottaa syyrialaisnaiset mukaan suunnittelemaan maansa tulevaisuutta.

Sisällissota on laajentanut naisten roolia

YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2000 yksimielisesti hyväksymä Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma pyrkii vahvistamaan naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhan rakentamisessa sekä lisäämään naisten turvallisuutta konflikteissa. YK:n jäsenvaltioiden lisäksi päätöslauselmaa toimeenpanevat kansainväliset yhteistyöjärjestöt kuten EU ja Nato.

Syyrian pitkään jatkunut sisällissota on laajentanut maan naisten perinteistä roolia. Kun miehet ovat osallistuneet aseellisiin taisteluihin, naiset ovat ottaneet heidän paikkansa yhteiskunnassa. Perheen elatusvastuu on siirtynyt naisille ja osin lasten opetuskin. Naiset ovat neuvotelleet paikallisista tulitauoista ja koulujen avaamisesta jihadistien kanssa sekä perustaneet yhteistyöorganisaatioita, jotka ovat esimerkiksi auttaneet naisia löytämään vankeina olevia perheenjäseniään.

Syyrialaisnaisten tekemää ruohonjuuritason rauhantyötä on tuettu myös kansainvälisesti. Kun maan sisällissota joskus päättyy, kylien ja kaupunkien naisilla tulee olemaan merkittävä rooli Syyrian jälleenrakentamisessa.

Kansainvälisen yhteisön tukea tarvitaan edelleen

Monipuolisesta ruohonjuurityöstään huolimatta Syyrian naisille on suotu vain vähän poliittista päätösvaltaa. Heinäkuussa 2024 pidetyissä parlamenttivaaleissa maan 250-jäseniseen parlamenttiin valittiin vain 24 naista. Sama marginalisointi näkyi 2010-luvun rauhanneuvotteluissa, joihin naisia nostettiin lähinnä YK:n tuella. 

Nyt Syyrialla on mahdollisuus aitoon muutokseen, kun sotaa pakoon lähteneet syyrialaiset harkitsevat kotiinpaluutaan mm. Pohjoismaissa, Saksassa ja Turkissa.

HTS on kertonut olevansa valmis yhteistyöhön niiden maiden kanssa, jotka eivät puolusta al-Assadia. Yhdysvallat on asettanut suhteiden ehdoksi terrorismin tuomitsemisen, kemiallisten aseiden tuhoamisen ja naisten sekä vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen. Tämän pitäisi olla myös Suomen viesti.

Susanna Sulkunen
Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi

Ihmisoikeudet ovat rauhan, turvallisuuden ja toimivan talouden perusta

Hyvää kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää.

Elämme maailmassa, jossa turvallisuus, ihmisoikeudet ja mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään horjuvat. Erityisesti naisia ja vähemmistöjä haastetaan nyt joka suunnalta. Globaali talous on turbulenssissa, useita sotia ja konflikteja on käynnissä eri puolilla maailmaa ja anti-gender-liike vahvistaa rivejään, ilmastonmuutoksesta nyt puhumattakaan. 

Välillä mieleni tekisi vain kaivautua peiton alle talviunille ja pakoon kaikkia näitä haasteita. Mutta se ei kuitenkaan auta kuin hetken, sillä vahvin toivo ja muutos syntyy yhdessä tekemisestä.

Naisten ihmisoikeuksien edistyminen ei ole koskaan ollut lineaarista. Joka kerta, kun olemme voineet ottaa askeleen eteenpäin, meidät on pakotettu ottamaan askel tai pari taaksepäin tai sivulle. 

Tänäänkään emme voi jäädä sivusta seuraamaan naisten ihmisoikeuksien globaalia ja kansallista haastamista. Meidän tulee olla yhdessä määrätietoisia ja rohkeita ja muistuttaa koko maailmaa siitä, että ihmisoikeudet ovat rauhan, turvallisuuden ja toimivan talouden perusta, eivät niiden vastakohta tai vaihtoehto. Naisten työntämisestä takaisin hellan ja nyrkin väliin ei hyödy kukaan. 

Kun kaikkien ihmisoikeudet on huomioitu ja niitä myös kunnioitetaan, luodaan samalla vahva kivijalka yhteiskunnan hyvinvoinnille ja resilienssille, jotka kantavat meitä kaikkia vaikeinakin aikoina. 

Kun kaikki saavat yhdenvertaisesti kouluttautua ja työskennellä, luodaan hyvät edellytykset rauhanomaiselle yhteiskunnalle ja erilaisten perheiden sekä valtion taloudelliselle hyvinvoinnille. 

Kohdatkaamme siis kaikki ihmiset ihmisoikeuksien arvoisina ihmisinä, sillä ihmisoikeudet kuuluvat meille kaikille.

Ovatkohan kaikki meistä lukeneet YK:n ihmisoikeusjulistuksen (1948)? Sen jokainen artikla on tärkeä, mutta erityisesti muistan sen viimeisen, 30. artiklan:

“Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.” 

TtT Jutta Hartikainen

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälisten asioiden koordinaattori 2021 - 2024