 |
Kodin opit
Olen syntynyt perheeseen, joka tuli evakkona menetetyn Karjalan alueelta. Äitini Hilkka Vaittinen oli vankkumaton tasa-arvon ja naisen arvon kannattaja. Hän oli täysin vakuuttunut siitä, että naisen arvo on yhtä suuri kuin miehen.
Tasa-arvon merkityksen äiti iskosti meille tytöille ja menin opiskelemaan ja työelämään onnellisen tyytyväisenä siitä, että minulla on arvoa. ”Vaittisen leuhkat siskokset”, sanoivat paikkakunnan pojat, kun äiti oli opettanut kulkemaan pää pystyssä. Meillä oli kuulemma tapana viedä tanssin aikana, minkä olen kuullut vasta paljon myöhemmin. Marttojen opeista äiti tärkeimmät neuvonsa otti. Naisen pitää kouluttautua ja olla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.
Vasta esimiesasemassa toimiessani minulle lopullisesti kirkastui totuus. Naista ei pidetty yhtä hyvänä kuin miestä. Olen hyvin vahva luonteeltani, ja hirveät taistelut naisten palkoista jatkuivat 20 vuotta, ensin omasta palkastani ja myöhemmin naisalaisteni palkoista. Hyvin vähän lopulta sain aikaan, koska naiselle ei haluttu maksaa yhtä paljon kuin miehelle vastaavassa asemassa.
Firman omistajajohtaja sanoi ihan yksiselitteisesti, että ei hänen firmansa voi alkaa koko Suomen palkkatasoa pilaamaan, jos hän alkaa maksaa naiselle yhtä paljon kuin miehelle. Siihen oli tietysti tyydyttävä, kun olin kaikki keinoni jo käyttänyt. Ei auttanut vetoaminen parempaan koulutukseen, monipuoliseen kielitaitoon ja parempaan myyntitulokseen.
Mikäli en olisi kotoani saanut niin vahvaa luottamusta omaan naisen arvooni, olisin kai tikahtunut omaan sappeeni.
Olen vapaaehtoistyössä yrittänyt välittää naisen ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden merkitystä maahanmuuttajanaisille. ”Sinä voit itse hoitaa omat raha-asiasi ja maksaa laskut, sinun tulojasihan ne ovat!” Huivin poistamista en ole koskaan edes vihjannut. Varsinkin Ruotsissa osaansa tyytymättömiä tyttöjä ja naisia on surutta naitettu väkisin, viety maasta, pahoinpidelty ja tapettu. Suomi seuraa Ruotsin mallia. Afganistanissa ennen Talibanin uutta valtaannousua tytöt kouluttautuivat ja nousivat johtaviin asemiin. Tällä hetkellä naiset joutuvat olemaan kotiensa vankeina, myös lääkärit ja juristit. Ikkunatkin pitää olla peitettyinä. Passit on otettu pois.
Suomalaiset tytöt pärjäävät koulussa hyvin ja kouluttautuvat poikia pidemmälle tällä hetkellä. Muistan, kuinka kemian diplomi-insinööreiksi alkoi kouluttautua enemmän naisia 1980-luvulla ja he pärjäsivät koulutuksessa ja työssä miehiä paremmin. Mitä tapahtui? Alan arvostus laski ja palkkataso putosi pari tuhatta markkaa! Ei se ollutkaan niin vaikea ala, kun naisetkin siinä pärjäävät.
Kun Islantiin valittiin naispresidentti Vigdis Finnbogadóttir, taisi hän olla äitini ohella yksi elämäni tärkeimmistä innostajanaisista. Hän oli eronnut yksinhuoltaja ja täysin epäsopiva monien miesten mielestä. Islannin naiset ovat ihan omaa luokkansa. He saivat taisteltua samat palkat kuin miehillä on ryhtymällä täydelliseen lakkoon lokakuussa 1975. Kukaan ei mennyt palkkatyöhönsä eikä hoitanut kotia ja lapsia (naisten yksin hoitama alue). Naisen palkka oli 60 % miesten palkasta. Kalatehtaat jouduttiin sulkemaan, kun suurin osa työntekijöistä oli naisia. Vigdis Finnbogadóttiria hänen vaalikampanjassaan auttoivat nämä samat aktivistit. Finnbogadóttir oli presidenttinä tavattoman suosittu monipuolisen kielitaitonsa ja sivistyneisyytensä vuoksi. Työvoitto Islannin naisille, joiden ansiosta voi nähdä, että jotain voi todellakin muuttua, kun naiset puhaltavat yhteen hiileen.
Suomi on maailmassa tasa-arvon edelläkävijä. Suomessa naisille myönnettiin täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä maailmassa. Suomessa naisjärjestöt ajoivat naisten oikeuksia jo ennen Suomen itsenäistymistä ja yhtäläinen perintöoikeus säädettiin ja vuonna 1878. Oikeuden opiskella yliopistossa suomalainen nainen sai vuonna 1901. Suomen ensimmäinen naisministeri nimitettiin vuonna 1926. Nainen vapautui miehen holhouksesta vuonna 1930.
Suomalaiset naiset loistavat maailmalla kummajaisina. Sanna Marin herätti maailmanlaajuista huomiota vahvana nuorena pääministerinä ja jatkaa edelleen näkyvästi tasa-arvotyötä. Suomen valtioneuvostossa on naisia enemmän kuin miehiä, kuten oli Marinin aikanakin.
Naiset ovat Suomessa sotien aikana pitäneet yhteiskuntaa pystyssä. Naiset työskentelivät tehtaissa, sairaaloissa ja hoitivat maatiloja. Naisjärjestöjen merkitys sota-aikana oli erittäin suuri maanpuolustuksen kannalta. Martta- ja Lotta Svärd -järjestöt toimivat sotilaiden hyväksi ja osa sotarintama-alueilla. Kummitätini oli toiminut lottana ja sai veteraanieläkettä. Kuolevan sotilaan viimeinen sana on usein ”äiti”. Se on lopullinen kunnioitus naiselle ja äidille.
Tämän hetken maailmassa tuntuu siltä, kuin asiat menisivät naisten kohdalla huonompaan suuntaan. Sotien aikana naisia ja tyttöjä käytetään sodankäynnin välineenä. Kun Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen meni neuvottelemaan Turkin presidentin kanssa huhtikuussa 2021, hänelle ei löytynyt tuolia, vaan hän joutui syrjäiselle sohvalle istumaan, vaikka oli pääneuvottelija. Joku alempiarvoinen mies istui Erdoganin vieressä.
USA:n presidentti yrittää pudottaa naiset takaisin viime vuosisadan rooleihin. Hän on jo erottanut tärkeitä armeijan ja Naton palveluksessa olleita johtavia naisia. Pelkääkö hän naisia edelleen, vaikka voitti kaksi naiskilpailijaansa rimaa hipoen ja on maailman vaikutusvaltaisimman maan johtaja, jolla on lähes rajoittamaton valta? Naiskilpailijansa presidentinvaalien aikaan hän olisi mielellään toimittanut vankilaan tai mielisairaalaan kommenteistaan päätellen, tummaihoisen vertaaminen apinaksi oli jo täysin käsittämätöntä puhetta. Ruma puhe kohdistuu myös miehiin, mutta naisia kohdellaan kuin vääränlaisena vähemmistöryhmänä, joista halutaan muutenkin päästä eroon.
Mitä ylpeyttä ja ihailua tunnen Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin otteesta vaikeassa tilanteessa, kun Trump yrittää viedä Grönlannin.
Voiko tärkein saavutus kuitenkin olla se, että oma tytär kantaa samoja arvoja ja poika kysyy neuvoa monenlaisissa asioissa, myös sijoitusasioissa, mikä on ollut enemmän miesten aluetta. Tähän voin olla tyytyväinen ja toivoa muutoksesta on. Omat lapseni ja lapsenlapseni kantavat tasa-arvon viestikapulaa.
Marjaana Lipsonen
Hyvinkään Akateemiset Naiset ry.
Tasa-arvon merkityksen äiti iskosti meille tytöille ja menin opiskelemaan ja työelämään onnellisen tyytyväisenä siitä, että minulla on arvoa. ”Vaittisen leuhkat siskokset”, sanoivat paikkakunnan pojat, kun äiti oli opettanut kulkemaan pää pystyssä. Meillä oli kuulemma tapana viedä tanssin aikana, minkä olen kuullut vasta paljon myöhemmin. Marttojen opeista äiti tärkeimmät neuvonsa otti. Naisen pitää kouluttautua ja olla kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.
Vasta esimiesasemassa toimiessani minulle lopullisesti kirkastui totuus. Naista ei pidetty yhtä hyvänä kuin miestä. Olen hyvin vahva luonteeltani, ja hirveät taistelut naisten palkoista jatkuivat 20 vuotta, ensin omasta palkastani ja myöhemmin naisalaisteni palkoista. Hyvin vähän lopulta sain aikaan, koska naiselle ei haluttu maksaa yhtä paljon kuin miehelle vastaavassa asemassa.
Firman omistajajohtaja sanoi ihan yksiselitteisesti, että ei hänen firmansa voi alkaa koko Suomen palkkatasoa pilaamaan, jos hän alkaa maksaa naiselle yhtä paljon kuin miehelle. Siihen oli tietysti tyydyttävä, kun olin kaikki keinoni jo käyttänyt. Ei auttanut vetoaminen parempaan koulutukseen, monipuoliseen kielitaitoon ja parempaan myyntitulokseen.
Mikäli en olisi kotoani saanut niin vahvaa luottamusta omaan naisen arvooni, olisin kai tikahtunut omaan sappeeni.
Naisjärjestöjen voimaa
Olen vapaaehtoistyössä yrittänyt välittää naisen ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden merkitystä maahanmuuttajanaisille. ”Sinä voit itse hoitaa omat raha-asiasi ja maksaa laskut, sinun tulojasihan ne ovat!” Huivin poistamista en ole koskaan edes vihjannut. Varsinkin Ruotsissa osaansa tyytymättömiä tyttöjä ja naisia on surutta naitettu väkisin, viety maasta, pahoinpidelty ja tapettu. Suomi seuraa Ruotsin mallia. Afganistanissa ennen Talibanin uutta valtaannousua tytöt kouluttautuivat ja nousivat johtaviin asemiin. Tällä hetkellä naiset joutuvat olemaan kotiensa vankeina, myös lääkärit ja juristit. Ikkunatkin pitää olla peitettyinä. Passit on otettu pois.
Suomalaiset tytöt pärjäävät koulussa hyvin ja kouluttautuvat poikia pidemmälle tällä hetkellä. Muistan, kuinka kemian diplomi-insinööreiksi alkoi kouluttautua enemmän naisia 1980-luvulla ja he pärjäsivät koulutuksessa ja työssä miehiä paremmin. Mitä tapahtui? Alan arvostus laski ja palkkataso putosi pari tuhatta markkaa! Ei se ollutkaan niin vaikea ala, kun naisetkin siinä pärjäävät.
Islannin naiset ovat rautaa
Kun Islantiin valittiin naispresidentti Vigdis Finnbogadóttir, taisi hän olla äitini ohella yksi elämäni tärkeimmistä innostajanaisista. Hän oli eronnut yksinhuoltaja ja täysin epäsopiva monien miesten mielestä. Islannin naiset ovat ihan omaa luokkansa. He saivat taisteltua samat palkat kuin miehillä on ryhtymällä täydelliseen lakkoon lokakuussa 1975. Kukaan ei mennyt palkkatyöhönsä eikä hoitanut kotia ja lapsia (naisten yksin hoitama alue). Naisen palkka oli 60 % miesten palkasta. Kalatehtaat jouduttiin sulkemaan, kun suurin osa työntekijöistä oli naisia. Vigdis Finnbogadóttiria hänen vaalikampanjassaan auttoivat nämä samat aktivistit. Finnbogadóttir oli presidenttinä tavattoman suosittu monipuolisen kielitaitonsa ja sivistyneisyytensä vuoksi. Työvoitto Islannin naisille, joiden ansiosta voi nähdä, että jotain voi todellakin muuttua, kun naiset puhaltavat yhteen hiileen.
Suomen tasa-arvokehitystä
Suomi on maailmassa tasa-arvon edelläkävijä. Suomessa naisille myönnettiin täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä maailmassa. Suomessa naisjärjestöt ajoivat naisten oikeuksia jo ennen Suomen itsenäistymistä ja yhtäläinen perintöoikeus säädettiin ja vuonna 1878. Oikeuden opiskella yliopistossa suomalainen nainen sai vuonna 1901. Suomen ensimmäinen naisministeri nimitettiin vuonna 1926. Nainen vapautui miehen holhouksesta vuonna 1930.
Suomalaiset naiset loistavat maailmalla kummajaisina. Sanna Marin herätti maailmanlaajuista huomiota vahvana nuorena pääministerinä ja jatkaa edelleen näkyvästi tasa-arvotyötä. Suomen valtioneuvostossa on naisia enemmän kuin miehiä, kuten oli Marinin aikanakin.
Naiset ovat Suomessa sotien aikana pitäneet yhteiskuntaa pystyssä. Naiset työskentelivät tehtaissa, sairaaloissa ja hoitivat maatiloja. Naisjärjestöjen merkitys sota-aikana oli erittäin suuri maanpuolustuksen kannalta. Martta- ja Lotta Svärd -järjestöt toimivat sotilaiden hyväksi ja osa sotarintama-alueilla. Kummitätini oli toiminut lottana ja sai veteraanieläkettä. Kuolevan sotilaan viimeinen sana on usein ”äiti”. Se on lopullinen kunnioitus naiselle ja äidille.
Missä naisen tuoli on?
Tämän hetken maailmassa tuntuu siltä, kuin asiat menisivät naisten kohdalla huonompaan suuntaan. Sotien aikana naisia ja tyttöjä käytetään sodankäynnin välineenä. Kun Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen meni neuvottelemaan Turkin presidentin kanssa huhtikuussa 2021, hänelle ei löytynyt tuolia, vaan hän joutui syrjäiselle sohvalle istumaan, vaikka oli pääneuvottelija. Joku alempiarvoinen mies istui Erdoganin vieressä.
USA:n presidentti yrittää pudottaa naiset takaisin viime vuosisadan rooleihin. Hän on jo erottanut tärkeitä armeijan ja Naton palveluksessa olleita johtavia naisia. Pelkääkö hän naisia edelleen, vaikka voitti kaksi naiskilpailijaansa rimaa hipoen ja on maailman vaikutusvaltaisimman maan johtaja, jolla on lähes rajoittamaton valta? Naiskilpailijansa presidentinvaalien aikaan hän olisi mielellään toimittanut vankilaan tai mielisairaalaan kommenteistaan päätellen, tummaihoisen vertaaminen apinaksi oli jo täysin käsittämätöntä puhetta. Ruma puhe kohdistuu myös miehiin, mutta naisia kohdellaan kuin vääränlaisena vähemmistöryhmänä, joista halutaan muutenkin päästä eroon.
Mitä ylpeyttä ja ihailua tunnen Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin otteesta vaikeassa tilanteessa, kun Trump yrittää viedä Grönlannin.
Toivoa muutoksesta on
Vaikka oman työni merkitys joskus pohdituttaa, tiedän poikani ja pojanpoikani antavan minulle suuren arvon. Pojantytär halusi Tampereen yliopistoon, ”kun mummokin sitä kävi”. Hän opiskelee diplomi-insinööriksi IT-alalla. Olen aktiivisesti toiminut Hyvinkään Akateemisissa Naisissa, Naisten Pankissa ja Suomen UN Womenissä ja yrittänyt saada naisten asemaa paranemaan. Kuulun myös Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkostoon. Näiden järjestöjen merkitys on erittäin suuri naisen aseman parantamisessa.
Voiko tärkein saavutus kuitenkin olla se, että oma tytär kantaa samoja arvoja ja poika kysyy neuvoa monenlaisissa asioissa, myös sijoitusasioissa, mikä on ollut enemmän miesten aluetta. Tähän voin olla tyytyväinen ja toivoa muutoksesta on. Omat lapseni ja lapsenlapseni kantavat tasa-arvon viestikapulaa.
Marjaana Lipsonen
Hyvinkään Akateemiset Naiset ry.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti