Rauha, toivo ja tasa-arvo

Akateemisten Naisten paikallisyhdistysten verkkoesittelysarjassa käytiin tänä keväänä kiinnostavaa ideoidenvaihtoa ja keskustelua yhdistysten kesken. Lämmin kiitos kaikille keskusteluihin osallistuneille. Viimeisellä tapaamiskerralla pohdimme, miten vaikeaa voi olla ylläpitää toivoa nykyisessä maailmantilanteessa. Samalla pohdimme, miten järjestömme alkuaikojen ison teeman, rauhan, voisi tuoda nykyistä paremmin näkyviin Akateemisten Naisten toiminnassa. Nämä kaksi teemaa nivoutuvat likeisesti toisiinsa. Viime kädessä rauhantyö on toivon vahvistamista, muistuttaa Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtaja Susanna Sulkunen.

Kuva: Pexels

Rauha sodan poissaolona

Keskustelu rauhasta virisi Akateemisissa Naisissa helmikuussa 2022, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa. Huoli Ukrainan kohtalosta ja kokemus sodan läheisyydestä sai meidät luonnollisesti toivomaan sodan päättymistä, rauhan paluuta. Samana vuonna Suomen Akateemisten Naisten Liitto juhli 100-vuotisjuhlavuottaan ja kuten merkittäviin virstanpylväisiin sopii, tuolloin muisteltiin paljon sitä, mistä Liiton taival oli saanut alkunsa.

Akateemisten Naisten maajärjestöjen verkosto perustettiin pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Akateemisten Naisten maailmanjärjestön vuonna 1919 perustaneet englantilaiset ja yhdysvaltalaiset koulutetut naiset halusivat edistää naisten kouluttautumista sekä kansojen välistä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. International Federation of University Women, IFUW (nyk. Graduate Women International, GWI) kutsui eri maiden koulutettuja naisia mukaan toimintaansa ja vuonna 1922 kutsu tavoitti myös helsinkiläiset koulutetut naiset. Vuosikymmenten mittaan Akateemiset Naiset ovat tavanneet toisiaan eri puolilla maailmaa, muodostaneet syviä ystävyyssuhteita ja tehneet yhteistyötä YK:ssa ja sittemmin myös EU:ssa.

Rauha yhteiskunnallisena tasa-arvona ja yhdenvertaisuutena

YK ja EU ovat merkittäviä rauhanprojekteja. Ne molemmat perustettiin vastareaktiona suursodalle, pyrkimykselle päästä pois valtioiden välisestä väkivaltaisesta konfliktista. Rauhantyö ei kuitenkaan pelkisty vain valtioiden välisten konfliktien ratkaisemiseksi. Yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja ihmisoikeuksien toteutumisen vahvistaminen yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla ovat keskeinen osa rauhantyötä. Tasa-arvoinen yhteiskunta on kunkin maan sisäisen rauhan tae.

Demokraattisissa yhteiskunnissa kansalaisjärjestöt voivat edistää yhteiskunnallisia päämääriään monin eri tavoin. Tästä hyvänä esimerkkinä käy viime eduskuntavaalit, jolloin Liitto sai Akateemisten Naisten keskeiset vaikuttamistavoitteet sekä uuteen hallitusohjelmaan että hallituksen myöhemmin valmistuneeseen tasa-arvo-ohjelmaan. Akateemiset Naiset edistävät edelleenkin naisten kouluttautumista purkamalla koulutusalojen ja ammattien sukupuolittuneisuutta sekä edistämällä palkkauksen ja kotoutumisen tasa-arvoa.

Kotimaiseen poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen voi auttaa edistämään naisten oikeuksia myös muissa maissa. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston jäsenenä Liitto auttaa pitämään naisten ja tyttöjen oikeudet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” (2000) tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tukea heidän osallistumistaan konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakennukseen. Päätöslauselman toimeenpano on edistänyt Suomessa esimerkiksi Puolustusvoimien tasa-arvokehitystä, ja päätöslauselma on olennainen osa myös Suomen EU- ja Nato-yhteistyötä.

Rauha toivona

Akateemisten Naisten vaikuttamistyö on vahvistanut omaa tulevaisuususkoani siitä, että yhteiskunnallinen ja poliittinen muutos on mahdollinen – myös kansainvälisellä tasolla. Valitettavasti viesti Liiton vaikuttamistyöstä ei aina välity pienten resurssien vuoksi, vaan tietoa voi joutua etsimään esimerkiksi Liiton verkkosivuilta ja somekanavista. Parhaiten Akateemisten Naisten vaikuttamistyöstä pysyy tietysti ajan tasalla osallistumalla siihen itse. Euroopan kattojärjestön hallitukseen avautuu jälleen haku toukokuussa ja Liiton hallitukseen voi asettua ehdolle syyskuun alkuun mennessä.

Rauhaa voidaan rakentaa myös paikallisesti. Ruohonjuurityön rauhantyö voi olla esimerkiksi tiedon levittämistä ja tuottamista. Akateemisten Naisten paikallisyhdistyksille ideoitiin uusia toimintamuotoja ja -teemoja yhdistysten työpajassa joulukuussa 2022 viikko sen jälkeen, kun Liiton vuosikokous oli päättänyt sisällyttää käsitteen rauha Liiton uusiin sääntöihin ja paikallisyhdistyksille tarjottaviin mallisääntöihin (kuvat).

Järjestötoiminta tarjoaa jäsenille puitteet luoda yhdessä juuri heille merkityksellistä toimintaa. Vapaaehtoistoiminta vahvistaa myös tutkitusti pitkän aikavälin yhteiskunnallista kestävyyttä ja kriisinsietokykyä. Turvallinen ja yhteisöllinen yhteiskunta syntyy, kun kansalaiset voivat osallistua ja kokea kuuluvansa johonkin.

Julkisessa keskustelussa korostuu ehkä jo liikaakin kriisipuhe. Sen vastapainoksi tarvitaan keskustelua, jossa ihmisille tarjotaan ratkaisuja ja toivoa. Keskustelun herättäjinä voivat hyvin toimia esimerkiksi paikalliset lukupiirit, jotka ovat Akateemisissa Naisissa suosittuja. Tutkijat ja asiantuntijaseminaarit voivat puolestaan tarjota tutkimustiedon tuomaa laajempaa kontekstia.

Naisjärjestöjen rooli resilienssin vahvistajana on yksi niistä aiheista, joista keskustellaan Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston seminaarissa Helsingissä Tieteiden talolla perjantaina 5.9.2025. Hybridiseminaari järjestetään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 25-vuotismerkkivuoden kunniaksi.

Jo toukokuussa (28.5.) on mahdollisuus kuulla, mitä tutkijat pohtivat Natossa tehtävästä tasa-arvotyöstä. Rauhaa voidaan ja kannattaa vahvistaa sielläkin, missä varaudutaan sotaan.

Susanna Sulkunen
sanl.fkaf(a)akateemisetnaiset.fi