Harvoin matkakertomukseen voi liittää sellaisia positiivisia oheiskokemuksia kuin tähän. Jo pelkästään kokoukseen ilmoittautuminen tuotti yllätyksen. Myöhään illalla IFUW:n toimistoon Susan Philipsille lähettämääni viestiin oli jo aamuvarhaisella vastaus. Tervetulotoivotukseen hän oli sisällyttänyt henkilökohtaisen puhelinnumeronsa, josta tarvittaessa saisin paikanpäällä apua. Harvan kansainvälisen järjestön työntekijöillä on näin henkilö-kohtainen ote tehtäviinsä.
Kutsussa mainittiin, että CIRit saavat osallistua tarkkailijoina hallituksen ja komiteoiden kokouksiin 23.2. ja 25.2. ja että välipäivänä tutustutaan YK:n toimintaan.
Strategiaa laatimaan
Paikanpäällä ilmeni, että suunnitelmat olivat täysin muuttuneet. Paikalle kutsuttu konsultti Jane Goldsmith valjasti koko joukon, hallituksen jäsenet, paikalle tulleet CIRit ja IFUW:n henkilökunnan yhdessä valmistelemaan uutta strategiaa, joka tulee käsittelyyn ensi kesän maailmankonferenssissa Istanbulissa.
Tärkeintä on lähtökohta. On osattava tehdä oikeat kysymykset: ”keitä me olemme, mitä haluamme saada aikaan ja miksi”. Ja tämä ei riitä, vaan on jatkettava ”miten tavoitteeseen päästään, ketkä on saatava työhön mukaan, mitä se maksaa ja miten tiedämme, että tavoite on saavutettu”.
Kun suunnitelma on valmis, sitä ei tule arkistoida, ei laittaa laatikkoon, vaan seinälle, jotta voimme koko ajan nähdä olemmeko kulkemassa oikeaan suuntaan. Tämä sopii myös SANL:ään. Vuoden toimintasuunnitelman pitäisi olla, jos ei toimiston seinällä niin ainakin joka kokouksessa toimintamme peilinä.
Strategiatyöskentely noudatti tuttua linjaa, jossa keskeiseksi tulivat arvojen, vision ja mission rakentaminen. Mielenkiintoiseksi työn teki joukko, joka eri kokoonpanoissa pureutui kysymyksiin. Ehdotin ryhmässäni arvoihin läpinäkyvyyttä ja yllätyksekseni se sai yhteisessä arviointivaiheessa eniten pisteitä. On siis niin, että sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla kaivataan lisää tietoa. Tiedon puute ja eräänlainen pienen piirin pyöriminen tuli kärjistetysti esiin kun IFUW:n varapresidentti Anne Nėgre, ranskalainen juristi, varsin tiukasti syytti presidenttiä ja toimistoa siitä, että ei saa tarvitsemaansa tietoa. Tiedonkulku ja läpinäkyvyys ovat jokaisen organisaation kipukohtia ja siksi on toivottavaa, että uudella organisaatiolla, johon strategia tähtää, näitä voitaisiin parantaa.
 |
Lotta Grammatikopoulos, suomalaissyntuisnen IFUW:n taloudenhoitaja
Visioista, missiosta ja arvoista rakennettiin ryhmissä puita. Erityisesti rungot – miten toimitaan – olivat kovin tutun näköisiä. Konsultti kävi tiukasti ongelman kimppuun. Moniko on ollut mukana alle pari vuotta? Ehkä kolme kättä nousi. Moniko kaksikymmentä vuotta? Suuri osa ryhmästä. Konsultin tuomio oli ankara: SAMAT IHMISET EIVÄT VOI LOPUTTOMASTI KEKSIÄ UUTTA. Etsikää uusia jäseniä, kysykää heiltä, kuulkaa ulkopuolisia. Saatatte yllättyä vastauksista. Useimpien maajärjestöjen ongelma on, että jäsenmäärä vähenee. Yksi syy siihen saattaa olla se, mikä näkyy luottamustehtäväluetteloissa. Samat nimet esiintyvät toistuvasti. On ehkä huolta siitä, että uudet ja nuoret eivät osaa hoitaa asioita, mutta taito kasvaa vain kun saa kokeilla.
Miten myydä hyvä tuote
Toinen mielenkiintoine työtapa oli harjoitella ”elevator statesments” eli miten parin kerroksen välillä voimme hississä kertoa, mikä järjestömme on niin, että kuulija kiinnostuu. On osattava sanoa se, miten me eroamme muista naisjärjestöistä. Järjestöä joka kantaa huolta koulutettujen naisten elämästä tarvitaan. Ei tarvita vain koulutusta, vaan myös koulutuksen mukaista työtä ja siitä sukupuolesta riippumatonta palkkaa. Hyvän tuotteen voi myydä jos uskoo omaan asiaansa.
Me SANL:ssä pohdimme jäsenrekisteriä ja osaamispankkia. Samaa pohdittiin myös kokouksessa. Miten saisimme aikaan tietokannan, jossa olisi CV:t niistä jäsenistä, jotka etsivät kansainvälisiä tehtäviä ja miten osaisimme propagoida järjestöämme osaavien, hyvin koulutettujen naisten poolina. Tästä me suomalaiset voisimme ehkä tehdä ehdotuksen Istanbulin kokoukseen.
Olemmeko feministejä
Lauantaipäivänä nousi toinen tulinen keskustelu. Patricia Galeana Herrera, toinen varapresidentti Meksikosta edellytti, että tavoitteissamme mainitaan, että olemme feministejä. Kun kaikki eivät olleet termistä – vaikkakin sen sisällöstä – samaa mieltä, hän alkoi pukea takkiaan päälleen. Taitava konsulttimme sai kuitenkin tunteet viilenemään ja keskustelu jatkui. Uskon että sama kysymys nousee esiin Istanbulissa ja meidän on varauduttava siihen. On tavalla tai toisella satava aikaan ymmärrys, että toimimme ympäristöstämme johtuen eri tavoin, mutta erilaisuus on rikkaus, ei yhteistyön este.
Strategiatyö jäi tältä osin minulta kesken, koska viimeistely 26.-27.2. jäi hallitukselle.
Konsultti on luvannut kirjoittaa strategiaehdotuksen näiden päivien työhön pohjautuen hyvin pian. Toivottavasti se tulee kansallisille järjestöille lausunnolle ennen kuin se viedään Istanbulin kokoukseen 2013.
Seminaari YK:ssa
Perjantaipäivä oli varattu vierailuun YK:ssa. Päivä oli hyvin järjestetty ja saimme kuulla useaa luennoitsijaa kolmesta pääteemasta, vapaaehtoisjärjestöjen tavoista vaikuttaa YK:n työskentelyyn, kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja ihmisoikeusvaltuutetun toimiston työskentelystä. SANL:ää kiinnostava tieto oli, että maat vuorollaan joutuvat vastaamaan laadittuihin maaraportteihin. IFUW:n avulla voisimme, jos ei laatia, niin osallistua muiden suomalaisten naisjärjestöjen kanssa varjoraportin laadintaan entistä näkyvämmin.
IFUW:lla on konsultaatioasema (consultative status). Se merkitsee enemmän kuin lupaa käydä kokouksissa, se on oikeuksia ja velvollisuuksia. IFUW:n intressit kohdistuvat erityisesti asiaryhmään naiset – koulutus –ihmisoikeudet. Jotta maajärjestöt voisivat olla aktiivisesti mukana, tarvitaan vähintään kaksi asiaa, on oltava ammatillinen ote ja aloitettava vaikuttamisesta kansallisella tasolla. Ricardo Espinosa, jonka tehtävä on koordinoida vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa, oli huolissaan sitä, että järjestöt eivät osaa käyttää mahdollisuuksiaan. Toiminta on liian harvojen käsissä ja hänen käyttämänsä sanalaskun mukaan ”kokonainen kirjasto häviää, kun vanha mies kuolee”. Vastuussa olevat eivät ala siirtää tietojaan ja taitojaan nuoremmille tarpeeksi aikaisin.
 |
| Tämä kuva osoittaa mitä niin iFUW kuin sen maajärjestöt voivat olla parhaimmillaan. Kolme sukupolvea naisia, jotka jakavat osaamistaan yhteiseksi hyväksi. |
Kahden CIR vuoteni aikana en ollut päässyt perille mitä tarkoittaa se, että meillä on edustajat ECOSOCissa, ILO:ssa ja UNESCO:ssa. Genevessä neljän edustajan toimintaa koordinoi suomalaissyntyinen Hillevi Perraudin, jota tulen syyskaudella haastattelemaan Minervaan. Näin saamme tarkempaa tietoa siitä, mitä edustaminen merkitsee ja miten me voimme hyödyntää häntä omassa toiminnassamme.
IFUW muutosten edessä
Kokousten hyödyllistä antia ovat henkilökohtaiset keskustelut. IFUW:llä on edessään mielenkiintoisia aikoja. Kokouksen yhteydessä oli pitkäaikaisen ja vuoden alusta eläkkeelle siirtyneen pääsihteerin kunniaksi järjestetyt illalliset. Kun kyselin, milloin uusi pääsihteeri on tarkoitus valita, sain vastauksen että vasta kun strategia on valmis ja tiedetään millaista ihmistä haetaan. Vastaus enteilee mielestäni selkeää strategista ja ehkä myös toiminnallista muutosta.
 |
| Marianne Haslegrave ja Jennifer Strauss (Australia) |
Tällä hetkellä presidentti Marianne Haslegrave hoitaa pääsihteerin tehtäviä 2-3 päivää viikossa. Kaikki kolme muuta työntekijät ovat osa-aikaisia, mutta omien sanojensa ja myös ulkopuolisen silmin ilmeisen työpaljouden vuoksi tekevät huomattavasti enemmän. Auki on todennäköisesti myös se, haluaako Marianne Haslegrave jatkaa presidenttinä tai haluaako jokin taho hänet vaihtaa. Siitä saattoi olla enteenä syytökset informaatiokatkoksista. Ilmeisesti anglosaksien panos on ollut liian vahva ja siksi esimerkiksi hallitus (Board) ei vastaa jäsenistön koostumusta. Hollantilaiset olivat tulleet paikalle kymmenen hengen voimalla ja heillä selvästi on intressejä vaikuttaa tulevan toiminnan muotoutumiseen. Ruotsin, Hollannin ja Suomen edustajien välillä vallitsee yksimielisyys tarpeesta vähentää byrokratiaa.
Elevator Statesment heti käyttöön
Jotain kokouksen annista sain käyttöön miltei välittömästi. Mainitsin edellä ”hissi lauseet”, joilla muutamassa sekunnissa vakuutetaan kuulija. Paluumatkalla koneessa viereeni istui 40-kymppinen naisen, jonka kanssa syntyi keskustelu. Hän mainitsi ohimennen haluavansa nähdä Istanbulin, josta hänen käsissään oleva kirja kertoi. ”Se on todella helppoa ja hyvässä seurassa”, vastasin ja kerroin, että IFUW:n kokous on kesällä 2013 Istanbulissa ja että SANL:sta lähdetään joukolla. Koska tiesin hänen olevan ruotsinkielinen, kehotin menemään Kvinnliga Akademiker i Helsingfors sivuille ja liittymään mukaan. Varmuuden vuoksi lisäsin vielä: Yhdistys on huomattavasti parempi kuin miltä sivujen perusteella luulisi!
Lesson learned
Ei riitä, että kokoukset, joihin osallistumme, ovat vain kiinnostavia. Osallistumisen täytyy myös antaa jotain, josta SANL voi hyötyä.
Tämän neuvottelun tuloksena voisin kirjata seuraavaa:
1. Strategiaan, jota nyt laaditaan, tulee ottaa aktiivinen ote mielellään jo ennen Istanbulin maailmankonferenssia, mutta viimeistään siellä. (Istanbulissa on siis 16.-21.8.2013 konferenssi jonne toivottavasti Suomesta lähtee suuri joukko)
2. Meidän tulee omaa tulevaisuuttamme suunnitellessa ottaa mukaan nuorempia ja uusia jäseniä, joita ei paina historian lasti. Hyödyllistä on myös kuunnella ulkopuolisia, miten he näkevät meidät.
3. Kansainvälisen komitean tulee kehittää omaa toimintaansa niin, että jaetaan eri kansainvälisten järjestöjen seurantavastuu jäsenille. Keskusjärjestöjemme (IFUW, UWE) ohella meidän tulee aktiivisesti seurata järjestöjä, joissa olemme tarkkailijoina (ECOSOC, OHCHR, Europen Women´s Lobby, European Council).
4. Niin tärkeää kuin vaikuttaminen kansainvälisellä tasolla onkin, meidän on aloitettava lähiympäristöstä. Julkilausumat, politiikkojen tapaamiset ja lehtien mielipidekirjoitukset areena, josta käsin voimme toimia.
Uskon, että ainakin kaksi asiaa tulevat hyödyttämään jäsenistöämme tulevaisuudessa. Uusi strategia tulee olemaan myös SANL:n jäsenten ohjenuora. Naisten koulutus ja koulutuksen mukainen työ on oikeus, jonka puolesta tulee toimia eri tasoilla. Meidän tulee oppia hyödyntämään niitä kanavia, joiden kautta voimme vaikuttaa niin kansallisiin kuin kansainvälisiin päätöksiin.
Marja Liisa Toivanen CIR, SANL
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti