Suuret globaalit muutokset, teknologian kehittyminen sekä
taloudellis- teknografinen ajattelutapa on tuonut mukanaan haasteita myös
organisaatioiden hyvinvoinnille. Tärkeäksi muutosten hallinnan tueksi on
noussut aineeton pääoma. Aineettomat pääomat muodostuvat organisaation
psykologisesta ja sosiaalisesta pääomasta, osaamispääomasta sekä
rakennepääomasta. Psykologinen pääoma näkyy organisaatiossa
oma-aloitteellisuutena, yritteliäisyytenä, toimeliaisuutena ja vastuunkantona.
Psykologisen pääoman on todettu olevan yhteydessä sitoutumiseen,
suoriutumiseen, työtyytyväisyyteen ja sitä kautta hyviin
vuorovaikutustaitoihin. Psykologisen pääoman kasvattaminen vaatii yksilöltä
itseluottamusta, realistista optimismia, sitkeyttä ja tavoitteellisuuta.
Kollektiivinen psykologinen pääoma tarkoittaa organisaation
jäsenten yhteistä luottamuksellista vuorovaikutuksellista suhdetta.
Kollektiivinen psykologinen pääoma kasvattaa organisaatiossa toimijoiden
luottamusta ja lisää tehokkuutta sekä tuottavuutta. Toimijat, joiden
kollektiivinen psykologinen pääoma on suuri, herättävät yhteisössä
innovatiivisuutta, positiivisuutta sekä tasapuolisuutta. He kykenevät ratkomaan
ongelmia, suhtautuvat ympäristöönsä myönteisesti ja kannustavat
ongelmatilanteista selviämiseen sekä kiinnittävät huomion kanssatoimijoiden
vahvuuksiin.
Organisaation pääoma muodostuu aineellisista sekä
aineettomista ominaisuuksista. Inhimillinen tietopääoma ei aina kuitenkaan
riitä, vaan lisäksi tarvitaan rakennepääomaa. Rakennepääomaa ohjaavat aina
yhteisön arvot, työskentelyn ilmapiiri, päätöksentekomallit ja prosessit.
Yksilön sekä yhteisöjen aineettoman pääoman kasvun myötä myös taloudellinen
tuottavuus kasvaa. Yhdistystoiminta sinänsä on oiva tapa hyödyntää ja kasvattaa
omaa aineetonta pääomaa.
Lisää aiheesta kirjassani Sateenvarjon alla, tutkimusmatka johtajuuteen (2024).
Tarja Ruoholinna-Jakonen
KL, ESH, Johdon valmentaja
Suomen Akateemisten Naisten Liiton hallitusjäsen
Porin Akateemiset Naiset ry:n varapuheenjohtaja

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti