Olen viime päivinä pohtinut paljon lempivuodenaikojani. Kesä nousi ajatuksissani heti ykköseksi. Mieleeni tulivat sen lämpöisyys ja ilman suloinen pehmeys sekä tummansiniset järvet ja vihreät koivut, kuitenkaan unohtamatta valoisia pitkiä öitä sekä kesäisiä grilliherkkuja. Kuitenkin pidemmälle pohtiessani huomasin pitäväni kaikista vuodenajoista. Syksyssä parasta on ruskan väriloisto ja elämän palautuminen rutiineihinsa vauhdikkaan kesän jälkeen. Talvessa pidän valkoisesta maisemasta, joka rauhoittaa kiireen keskellä. Tosin lunta ei tarvitsisi liian montaa kuukautta vuodessa olla.
Nyt elän kuitenkin kevättä Sveitsissä. Suomalaisena olen kokenut aikaisen kevään ihmeelliseksi. Helmikuun alusta saakka olen saanut nauttia paljaasta asfaltista jalkojeni alla, tosin maisema on ollut hiukan harmaa, jopa syksymäinen. Maaliskuu hemmotteli minua lämpimillä, lähes 20 asteen keleillään. Luonto puhkesi kukkaan, voi sitä väriloistoa! Kauan odottamani hiirenkorvat ilmestyivät puihin ja keväiset tuoksut täyttivät ilman. Kaiken luonnon heräämisen keskellä tunnen itsekin herääväni ja piristyväni. Koen saman Suomessa joka kevät, tosin yleensä vasta huhtikuussa tai toukokuussa. Täällä minulta kysytään usein, eivätkö Suomen lumi, pimeys ja kylmyys sekä myöhäinen kevät, masenna minua. Yleensä vastaukseni tähän kysymykseen on ollut ”ei”. Suomalaisena olen tottunut kyseisiin olosuhteisiin ja minulla on keinoni niistä selviämiseen. Oikeastaan en yleensä juurikaan edes ajattele, että Suomen talvi olisi pitkä, sehän on normaalin pituinen minulle.
Kuitenkin keskieurooppalaisen kevään kokeneena, huomaan jaksavani opiskella paljon paremmin. Päivien kirkkaus ja lämpö lataavat minuun energiaa, jota todella tarvitaan. Opiskelijan kevääseen kuuluu siis paljon muutakin, kuin luonnosta nauttiminen. Kevät tarkoittaa usealle kanssasisarelleni samaa kuin stressi. Opinnot ja deadlinet painavat päälle. Työhakemuksia pitää kirjoittaa ja kesätyöpaikkaa tavoitella, jotta saisi arvokasta työkokemusta sekä säästettyä rahaa tulevalle opiskeluvuodelle.
Itselläni ja varmasti monella muullakin kevät on täynnä tavoitteita. Useat tavoitteet liittyvät siis työ- ja opiskeluelämään, mutta myös oman itsensä kehittämiseen. Tavoitellaan sitä ainaista kesäkuntoa tai jonkin uuden taidon oppimista. Luetaan naistenlehdistä kuntoilu- ja ravintovinkkejä, jotka ainakin omalla kohdallani jäävät ainaisen kiireen takia usein toteuttamatta. Luulen, etten ole ainoa, joka kiireen takia unohtaa terveelliset elämäntapansa, juo kahvia litratolkulla jaksaakseen ja ehkä jopa lopulta kokee syyllisyyttä, kun ei olekaan saavuttanut kaikkia itse asettamiaan tavoitteitaan.
Kaiken keväisen kiireen keskellä aion kuitenkin kerrankin pysähtyä. Aion pohtia, mikä oikeastaan on tärkeintä itselleni ja omalle jaksamiselleni. Jospa viikonloppuna en heräisikään herätyskelloon tekemään rästihommia kahvin voimalla, vaan antaisin itselleni tarvittavan unen. Jospa tietokoneella viettämäni päivän sijaan lähtisinkin ulos nauttimaan alkavasta keväästä ja hengittämään raikasta ilmaa. Toivottavasti myös Sinä, hyvä lukija, annat itsellesi aikaa rauhoittua, avata silmäsi ja nauttia ympäristöstäsi sekä itsestäsi. Uskon, että saat siitä todella paljon energiaa. Toivotan Sinulle siis oikein nautinnollista ja mukavaa kevättä!
Anette Luomala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti