Suomessa on ajauduttu hyvin pirstaleiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään. Järjestelmän yhtenäistäminen on yksi keskeinen tavoite käynnissä olevassa sote-uudistuksessa. Tähän pyritään yhdistämällä sosiaalitoimen, terveyspalveluiden ja pelastustoimen erilliset hallinnot yhdeksi hallintokokonaisuudeksi hyvinvointialueittain.
Nämä hallinnolliset uudistukset ovat hyvä alku, mutta ne eivät yksistään riitä uudistamaan käytännön asiakas- ja potilastyötä. Nykykäytännöt aiheuttavat tehottomuutta ja kaoottisuutta eivätkä ne mahdollista pitkäjänteisten asiakas- ja hoitosuhteiden muodostumista. Tämä rasittaa ja turhauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, samoin palvelujen käyttäjiä. Tilanne on kärjistymässä ja osittain tullutkin siihen pisteeseen, että osaavaa henkilökuntaa siirtyy muualle töihin tai vaihtaa kokonaan alaa eikä uutta henkilökuntaa ole riittävästi saatavissa tilalle.
Uudet hyvinvointialueet joutuvatkin ensi töikseen suuren haasteen eteen siinä, miten luovat maineensa työnantajina ja työpaikkoina varmistaakseen työvoiman saannin ja pysyvyyden. Jotta henkilökunta saadaan pysymään työssään, tarvitaan sekä strategisia päätöksiä että toiminnallisia suunnitelmia vahvistamaan hyvinvointialueen vetovoimaa.
Tilanteen korjaaminen edellyttää aivan uudenlaisen osallistavan johtamiskulttuurin omaksumista sekä uusia keinoja henkilöstöjohtamiseen ja töiden organisointiin, jotta henkilöstö kokisi työnsä merkitykselliseksi. Henkilöstöpulaa ei pystytä ratkaisemaan pelkästään ulkomaisella työvoimalla, vaan tarvitaan toimintakulttuurin muutos. Tärkeää olisi rakentaa sellaista sisäistä osaamisen kehittämistä, jossa jokainen voisi hyödyntää erityisosaamistaan omassa työssään asiakkaiden ja potilaiden hyväksi sekä kouluttaa ja perehdyttää muuta osaston/toimipaikan/yhteistyötahon henkilöstöä.
Esitämme, että uusille hyvinvointialueille aletaan valmistella sisäisiä sote-osaamisen kehittämiskeskuksia, jotka koordinoivat henkilöstölähtöisesti sisäistä osaamisen ja toimintakäytäntöjen kehittämistä. Vastaavaa ekosysteemin kehittämistyötä on tehty mm. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote). Tärkeää on ulottaa jatkuva osaamisen kehittämistyö helpolla tavalla koko henkilöstöön sekä mahdollistaa moniammatillinen oppiminen. Tähän soveltuvat mm. verkko-oppimisalustat, joiden tuottamista voisi koordinoida usean hyvinvointialueen yhteistyönä tai yhteistyönä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tai valtakunnallisesti terveydenhuollon tietojärjestelmien kautta.
Kannatamme kaikkia toimenpiteitä, joilla turvataan osaavan henkilöstön saanti ja pysyvyys ja joilla voidaan samalla lisätä työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Näillä toimilla voidaan myös vähentää painetta ulkoisten palvelujen käyttöön, koska riskinä on niiden hinnan merkittävä nouseminen tulevina vuosina. Satsaus henkilöstöön on siten monella tapaa kannattava investointi.
Marja Airaksinen
Professori, Helsingin yliopisto
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Aluevaaliehdokas (Kesk. sit.) Vantaa
Kirsi Kanerva-Poranen
Hallintotieteiden maisteri
Palveluyksikön johtaja
Aluevaaliehdokas (Vihr.), Kerava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti